29.2.2012

Räkäpää

Ääääh! Tämä tauti junnaa nyt mun onteloissa. Ei iske kunnolla, kiusaa vanhaa ihmistä. Mulla on varmaankin poskiontelontulehdus. En saa räkää pois vaikka kaikkeni yritän. Hassua, ei muita oireita. Tulin siihen tulokseen, että en jaksa enää sairastaa. Lähden duuniin, katsotaan, mitä tapahtuu. Joko tauti tulee ja kaataa tai sit se menee ohi. Otan riskin. Himassa nuppi leviää ja on tylsää. Vali, vali....

Kaivoin eilen kätköistä kostuttimen. Siitä oli vähän apua. Sain nukuttua aamuun. Ei voi ymmärtää, kuinka hengittämisestä voi nenu mennä niin kipiäksi. Suosittelen kosteuttavaa höyryä, jos kärsit samasta ongelmasta. Nyt on kuulemma flunssapöpöt pahimmillaan.

Höyrystävä sukkula
Katsoin eilen mahtavan leffan. Laventeli leidit. Juuri sellainen saikkupäivän piriste. Maggie Smith ja Judi Dench tekevät mahtavan roolisuorituksen ikääntyvinä sisaruksina. Nämä kaksi upeaa näyttelijää ovat suosikkejani, ja täytyy myöntää, että eivät pettäneet tälläkään kertaa. Huikeaa työskentelyä, aivan mahtavaa. Voin kyllä suositella lämpimästi.

Tosta vaan wokki
Vaikka olin ihan raato, kykenin kokkaamaan itselle mausteista pöperöä. Mikä siinä on, että kipeänä tekee mieli tulista ja maustettua ruokaa? Heittelin wokkiin mitä kaapista löytyi, kiehautin kaveriksi vermiselliä. Tulipa jotenkin autenttinen Thai-wokki. Reilusti chiliä, valkosipulia, curryä, korianteria ja kalakastiketta. Viikonlopulta oli jäänyt sisäfilettä. Joskus sitä oikein ihmettelee, kuinka nopeasti ja helposti saa aikaiseksi maistuvaa apetta. Mut hei, kyllä eilinen Masterchef oli taas jännä ja tunteikas. Olisin varmaan mennyt samaan halpaan muiden kilpailijoiden kanssa. Raaka-aine tehtävässä jokainen sai jokusen osan lihaa ja siitä piti loihtia se paras ateria. Monet ei tehneet lihalle mitään. Tai siis se perushuttu, pinnat kiinni, mausteet ja uuniin. Kaksi kilpailijaa ymmärsi käsitellä lihaa pidemmälle ja veivätkin kirkkaasti voiton. Marttalla oli ihan tippa linssissä. Niin kovasti eläydyin ohjelmaan. En ikinä voisi kilpailla, ei kai mun hermot kestäisi. Tai sit olisin jäätävän rauhallinen, ja tykkäisin tosi paljon. Kotisohvalla on niin helppo arvostella, se on kuulkaa raakaa hommaa.

28.2.2012

Rahaa kuin roskaa

Haahuilen kylpytakki päällä, pää täynnä räkää ja veto veks. En nyt vieläkään sanoisi, että olen kipeä, mutta katsoin parhaaksi jäädä himaan. Tajuaa nyt levätä, niin ei sairastu tautiin pahemmin. Juu, uni maistuu ja niistäessä veri lentää. Kaikennäköistä olla pitää... Martta on silleen fiksu, että ymmärtää levon merkityksen, eikä lähde tukka putkella painamaan. Tehkää perässä, siskot.

Käytiin eilen kattoo se Ukkorähjän uusi koti. Oikein oli kiva. Kyökissä Martta tekisi hiukka remppaa, värimaailma ei miellyttänyt. Ukkoo se ei haittaa, joten saa olla. Mie heittäisin uudet kaapinovet ja kaakelit. Olivat sellaiset keltaisen beesihit. En tykkää. Kauhukseni sain huomata, että enhän minä mahdu 50 neliöön! Olin ajatellut, että pienempikin riittää, mutta alkoi heti ahistaa. Tulinkin siihen tulokseen, että uusi koti saa olla isompi ja huonokuntoinen. Remontoimalla tehdään kiva ja Martalle mieleinen. Mutta toi Itäinen Hesa on kyllä kiva.

Englannin opiskelu oli mukavaa. Uskokaa tai älkää, kaksi tuntia Martta posmitti englanniksi yhtäsuntoista. Opettaja oli sitä mieltä, että en puhu ollenkaan huonosti. Ja ymmärsinkin lähes kaiken, mitä mulle puhutaan. Olen tullut siihen tulokseen, että kysymyksessä on vain itseluottamuksen (confidence) puute. Sitä siis vahvistamme ja tätä jatkuu nyt koko kevään, aina ma kaksi tuntia. Jees!

Sain Onnenkeksejä blogilta haasteen. Tämä on niitä juttuja, joista en juurikaan välitä. Ukkorähjä ja eräs ystävättäreni leikkivät hyvin mielellään "Mitä tekisin, jos voittaisin lotossa" juttua. Martta ei moiseen lähe, olen niin realisti ja minua käy vaan vituttamaan moisesta haaveilu. Ei, se ei ole sitä, että menisin sekaisin, jos voittaisin suuren määrän rahaa. Nou vei, vaikka olen persjalakanen savolaistollo, työläisperheen kasvatti, niin silti minussa virtaa rikas, luksus siniveri. Ei ole sellaista rahamäärä, että Martta siitä sekaisin menisi. Pistäisin kuulkaa elämän haisee. Haaste on siis seuraava. Mainitse viisi (5) sellaista asiaa mitä tekisit, jos omistaisit paljon rahaa. Martta tarkoittaa nyt PALJON rahaa. Ekskiusmii, voiko rahaa olla koskaan liikaa? Ei Martalle.

1. Toteuttaisin itseäni hävyttömän estottomasti. Palkkasin maailman alansa johtavat huiput Martan käyttöön. Opiskelisin valokuvasta, kokkausta, kirjoittamista, kieliä. Harrastaisin laulua, strippamista, syvänmeren sukellusta, kuviokelluntaa, akan heittoa ja vaik mitä. Elokuviinkin sotkeutuisin, pääosan opiskelisin ja Oskarin siitä voittaisin. Lauluopinnot takaisivat minulle seuraavan Amerikan Idolsin voiton. Jenkkilässä rahalla saa ihan kaikkea, enkä pitäisi näitä tavoitteita mitenkään mahdottomana.

2. Ostaisin muutaman asunnon ja puolet Helsingin keskustan kerrostaloista. Koteja minulla olisi ympäri maapalloa. Niitä oikeasti tarvittaisiin useita. Ja hei, puhumattakaan kesäasunnoista vai pitäisikö sanoa huviloista? Niitä olisi joka niemessä ja niemen takana. Merenrantaa olisi tuhansia kilometrejä. Siirtyisin aina vain vuodenaikojen mukaan. Lentäisin ystävineni sinne missä paistaa ikuinen aurinko. Juu, niin tekisin.

3. Alansa huippu lääkärit ja terveysgurut päivystäisivät Marttaa varten 24 h. Pitäisivät minusta hyvää huolta. Vaalisivat rahalla mun terveyttä ja hyvinvointia. Tähän tietysti kuuluu kaikki mikä voidaan liittää nautintoon ja ylenpalttiseen hyvään oloon. Käytössäni olisi muutamakin kallonkutistaja ja kikkelin hiplaaja, jos mua sattuisi ahistaa tai muuten vain pakottaa.

4. Laittaisin kaikkien Suomalaisten vanhusten asiat kuntoon. Kuoleman taloista tulisi paratiiseja. Kaikilla olisi henkilökohtainen huolehtia käytettävissä ja heidän kipuja lievitettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Gröönin Eikka kävisi laulamassa ikivihreitä, niin kuin vaan ääntä kurkusta lähtisi. Kukaan ei joutuisi enää makoilemaan pissavaipoissa, sitä varten olisi palkattu erikseen kusettajat. Loppu elämästä tehtäisiin niin arvokasta ja aistikasta kuin rahalla voi vaan saada. Ja sillähän saisi. Kukaan ei olisi yksin, konjakkihömpsyt tarjottaisiin joka ilta ja ylen mukavaa toimintaa olisi aina tarjolla.

5. Samoin kaikki sukulaiset ja ystävät kokisivat muutamia "vaatimattomia" yllätyksiä. Niitä en ala erikseen erittelemään, tulevat vielä kateellisiksi ja ottavat minut hengiltä. Mutta sen voisin jo nyt luvata, että vilua ja nälkää ei tartteisi Martan seurassa enää kärsiä. Elämä olisi ruhtinaallista ja ihan helvetin rikasta.

6. Kuten huomaatte, tämän listan tekeminen ei ole minulle mitenkään ylivoimaista. Kyllä Martta rahan arvon tuntee ja sitä ei todellakaan voisi koskaan olla liikaa. Vielä muutama toive tähän loppuun. Ostaisin pikku rahalla kaikki maailman menovehkeet. Oma jumbojetti, junat, autot, veneet ja kaikki helvetin koneet pitäisi olla. Ei tartteisi enää jonotella, eikä odotella. Meno olisi hurja. Ai niin, Ukkorähjälle ostaisin sen uuden Hyundai i 40 kaikilla herkuilla. Vai olisiko mulla enää varaa siihen?

Tähän yhteyteen, kaikille köyhille muistuttaisin, meneillä olevasta kilpailusta. Sitä lottopottia odotellessa, sulla on mahdollisuus voittaa edes jotakin. Hyvä alku.

Kaiken tämän kunniaksi onkin aika laittaa pystyyn kilpailu!! Pitäisikö tähän keksiä oikein joku kompakysymys tai vallan visainen tehtävä? Rakkaat lukijat, en rienaa teitä pahemmin, mutta lupaan, että palkinto tulee olemaan upea!!! Luvassa on kaiken kattava ja yleellinen KERASTASE-hiustenhoito/muotoilutuotepaketti. Ja mikä upeinta, voit itse vaikuttaa palkintosi kokonaisuuteen. Kerrot Martalle tukkaongelmat ja tarpeet, niin yhdessä teemme kattavan hoitosuunnitelman Kerastase-tuoteille. Luvassa siis shampoo, hoito, tehohoidot ja hiuksiin jätettävät hoidot, sekä muotoilutuoteita. Näin äkkiä laskettuna paketin arvo ylittänee parisen sataa euroa.
Kilpailuaika on 11.02 - 20.03 ja siihen osallistuvat kaikki ne, jotka vastaavat oikein seuraavaan kysymykseen: Mikä tekee Martan Onnelliseksi? 

27.2.2012

Where is the cat?

Syy aikaiseen heräämiseen ei suikaan ole se, että asunto olisi myyty. Valitettavasti. Martan nenu on niin pipi, että on vaikea hengittää. Limakalvot kuivuu päähän ja en voi vetää ilmaa sieraimista. Pitää ottaa happea suun kautta ja se on ilikiää. Suu kuivuu ja ei saa nukuttua. Onks tää joku hemmetin flunssan ensioire? En taho. Ei haluu. Taistelen. Voe paska!

Eilisessä näytössä oli kaksi kävijää. Toinen pariskunta kaiketi kiinnostunutkin. Aikaisemmat kokemukseni tietävät kuitenkin sen, että ei kannata innostua ennen kuin nimet on paperissa. Mutta pitää olla tyytyväinen, että oli katsojia. Lähetän positiivista energiaa maailmankaikkeuteen ja uskon huomiseen. Homma jatkuu, yritys hyvä kymmenen.

Käytiin eilen Ukkorähjän kans aikuisten linnanmäellä elikkäs Ikeassa. Se on sellaista huvittavaa maleksimista ja kaikenmoisen pällistelyä. Mitään ei ostettu, hodarit syötiin kyllä. Ukkorähjä katteli uuteen kotiin lipastoja, mattoja ja lamppuja. Minä tutkin keittiöitä ja kovasti suunnittelin. Alkaa jo mielessä hahmottua uuden kodin kyökki. Olen jo niin pitkällä tulevaisuudessa. Yhden täydellisen keittiörempan suunnitelleena, tiedän aika tarkkaan mitä seuraavalta toimivalta keittiöltä haluan. Se on aika mukavaa. Oih, isompi jääkaappi pitää saada, ja kaasuliesi! Apteekkarinkaappi olisi myös kiva ja enemmän sitä säilytystilaa astioille. Martta asuu keittiössä, miksi en raivaisi sille tilaa enemmänkin.

Lupasin kalakeiton ohjeen. Tässä Martan mukaeltu Bouilabasse. Suosittelen kokeilemaan, oli niin maukas.


- loraus oliiviöljyä
- 2 kevätsipulia
- 2 dl purjoa
- 4 valkosipulin kynttä
- 2 kypsää, mehevää ja pulleaa tomaattia
- 1 prk tom.pyre ( se pieni)
- 1 prk tom. murska ( käytän sellaista Italialaista, yrttimaustettua)
- 1 tl vahvaa curryä
- 0,5 tl sokeria
- sekoitus mausteita: valko- ja mustapippuria, laakerinlehti. Laitoin ne maustepussiin, eivät ole sit keitossa sotkemassa.
- 1,5 l kalalientä
- 1 dl valkoviiniä
- puolikas paprika
- 1 chili ( oman maun mukkaan)
- 4 isohkoa perunaa
- 2 isohkoa porkkanaa
- kalaa ( laitoin siikaa ja lohta)
- tiikeriravun pyrstöjä
- tilliä
- basilikaa
- 3 dl Myrttisen valkosipulikurkkuja kuutioina
- tarjoiluun smetanaa

Aloita kalaliemen keitosta. Annan sen maustua parisenkin tuntia. Tämä on sellainen nopea itsetehty kalaliemi. Harrastan samanlaisia, kun keitän kasvisliemen. Keitä tarvittava määrä vettä. Sotke kuumaan veteen kalafondi, valkosipuli, laiton kevät sipulin vartta, tillin vartta, hiukka chiliä, mausteita oman maun mukaan. Anna siis hautua välillä sekoittaen. Minä tosiaankin teen tämän niin ajoissa kuin mahdollista. Siivilöin lopuksi ja vot, siinä on maukas liemi. Tähänhän voi laittaa myös muhimaan kalan perkausosia, jos niitä on. Itse lisäsin kalakastiketta ( thai.) 


Aloita käsittelemällä raaka-aineet. Martta pilkkoo aina kaiken valmiiksi ja ne on sit kippoloissa saatavilla. Laita paksupohjaiseen kattilaan oliiviöljy, kuullota siinä sipulit ja tomaatti sekä curry. Lisää valkoviini, kiehauta kevyesti. Lisää tom.pyre ja murska, paprika ja chili.  Anna hetki porista mukavasti ( maut irtoavat hyvin.) Lisää kalaliemi ja perunat, porkkanat, loput mausteet. Keittele hetki ja tarkista maku. Anna kiehua miedolla n. puolisen tuntia ( porkkanat, perunat lähes kypsän pehmeät.) Lisää paloitellut kalapalat ( saa olla sellaisia tuhtia paloja) ja yritit. Jos tuntuu, että keitto tarvitsee lisää nestettä, lisää vettä. Martta katkasi tässä vaiheessa lämmön pois ja antoi kalapalojen hautua kannen alla. Sekoita pari kertaa varovasti, niin, että kalapalat ei hajoilisi. Vähän ennen tarjoilua, kuumennan keiton hellästi uudelleen, lisään lopuksi ravunpyrstöt ja kurkut, kiehauta enää vain hetki. Tarjoile keitto smetanan ja hyvä maalaisleivän kera. Itse tein leivälle vielä herkkuvoin. Luomuvoita, valkosipulia murskattuna ja kuivattua tilli. Vot, harasoo!

Tänään on ensimmäinen englannin tunti. Huh, täytyy selvitä kaksi tuntia täysin vieraan ihmisen kanssa ulukomuan kielellä. Se olisi vaikeaa suomeksikin. Tää on just tätä. Mennään mukavuusalueen ulkopuolelle ja heti on nenässä herne. Nyt Martta perkele, asennetta kehiin! Mitään et saa, jos et hiukka näe asioiden eteen vaivaa. Elämä ei aina ole vaaleanpunaista hattaraa. Vähän mua jännittää, mutta odotan myös innolla. Hello, hello, hello! Where is the cat? The cat is in the moon.

26.2.2012

Näytös alkakoon

Vähä mua jännittää. Tai ei kai se ole jännitystä, enemmänkin hermotusta. Tuleeks yhtään katsojaa, olisiko kenties ostajaa? Nämä on isoja asioita ihmisen elämässä. Koti on niin rakas ja tärkee. Suhtaudun tähän hyvin tunnetasolla. Ai mihin en?

Mun ikkunalasta on kadonnut jonnekin! Aloin pesee eilen noita helvetin akkunoita, eikä siitä sit tullut mitään. On siis tarkoitettu, että en pese niitä. Siivosin muuten. Sain Ukkorähjältä lastan, nyt olisi oivaa aikaa pestä. Ei huvita. Kaunis ilma ulkona, tahtoo pihalle. Katsotaan nyt. Täytyy vielä paikat kiillottaa...

Syötiin eilen hyvin. Oli oikein antoisa kokkausilta. Ruoka onnistui hyvin ja makumaailma oli kohdillansa. Laitan nyt vain kuvat, reseptejä en kerkeä nyt nakuttaa. Laitan ne vaik huomenna. Tein eka kertaa Pavlovaa, oli hyvä. Martta on imelän perään... Söin paljon, sokerihumaloiduin. En skumpasta. Hik!

Uuniin tanssahtelen

Raakana rakas

Ihanoo

Anna Pavlova

Saletisti natsaa
Alkuruokana vetäisimme Tartar-pihvit. Ostin hyvää sisäfilettä ja siitä rakensin. Kuinka raaka liha voikaan olla hyvää. Joku jo oksentaa... Ukkorähjä tykkäsi kovasti. Pääruokana hauduttelin Ranskalaisen keittiön rakkautta Bouilabasse kalakeittio. Siitä saatte ohjeen, tuli niin ihq! Hah, syötiin massut pullollensa ja käytiin katsomaan leffaa. Molemmat simahti siihen. Herättiin puoli neljä, Ukkorähjä lattialta ja minä sohvalta. Teeveevastaanotin huusi täysillä. Oltiin kai väsy. Vanhat ukot...

Nyt avannon kautta onneen. Sit touhu päälle. Kyllä mua jännittää....

25.2.2012

Elämässä on valo

Hui, kun nukuin nopeesti. Laitoin illalla silmät kii ja poks, aukaisin ne. Mihin se yö hävis? Nukuinko ollenkaan vai nukuinko kuoleman rajamailla? Syvää ja tyydytettyä unta, sitä se oli. Nyt ei väsytä. Pikku päässä tapahtuu taas paljon ja Martta käy kierroksilla. Minkäs teet, se on mun luonto...

Sain eilen poistettua blogista kommentoinnin tunnistesanat. Ne ärsyttävät epäselvyydet, jotka pitää aina näppäillä, jos olet halunnut laittaa vastauksia ym. Olen itse aina tuskaillut niiden kanssa kommentoidessa muiden blogeja, enkä yhtään tiennyt, että ne on myös mulla. Sorgen, nyt ne on veke. Kiitos erään lukijani, joka toi asian tietooni! Mutta kuka fiksu kertoisi minulle mikä on Spämmi? Onks se joku roskaposti?

Eilinen kuumakivihieronta oli hienoinen pettymys. Jokaisella on oma tyylinsä tehdä se ja eilinen oli hieman hutiloiva. Kivet eivät levänneet kuumina kehollani ja näin lämmön antama syvä relaksointi jäi saavuttamatta. Noh, vedin kyllä sikeitä hoidon aikana ja taisin peräti kuorsata, eli joku rela saavutettiin. Mutta pakottava niska/hartiakipu ei poistunut ja tarvitaan kyllä tehokkaampaa muokkausta. Pöh!

Se minulle tarkoitettu helmi (asunto) on poistunut Oikotien valikoimista. Harmittaako mua? Ehkä hitusen, mutta uskon, että näin on tarkoitettu. Jotakin parempaa on luvassa. On turha jäädä vellomaan vitutukseen, kun voi kääntää asian valoksi. Tämä on nykyinen mottoni. Sellaiset ikävät ajatukset vetävät kaikkea moskaa puoleensa ja tekee elämästä hankalan. Martta ei moiseen enää suostu. Olen kääntänyt laivani keulan kohti aurinkoa, enkä suostu seilaamaan syvissä vesissä. Olenkohan ollut aikaisemmassa elämässäni joku merimies? Niin mielelläni käytän merellisiä vertauskuvia. Voi olla, sillä meri on mulle rakas.

Katso, elämän valo!
Pikku linnut ovat energisiä. Hillitön piipitys tähän aikaan. Voisi kuvitella, että on kesä. Lunta pudottaa, talvi on ympärillä ja nämä luojan luomat kesää konsertoivat. Hassu tunne, mutta se on lupaus tulevasta. Vai voitko muka väittää, että tämä sulokas ääni ei toisi mieleesi lämpöä ja valoa? Tarkemmin ajateltuna, tuo(kin) on yksi luojan pelastavista hienosäädöistä. Väsynyt ja harmaa ihminen saa pitkä talven jälkeen ripauksen onnen tunteesta. Ei siihen loppujen lopuksi paljon tarvita. Lintujen laulua ja ihmispolo hymyilee. Aika hienoo! Titityy sullekin! Mene ja kuuntele, ole onnellinen!

Tänään on si touhupäivä. Se hyvä puoli asunnon myynnissä on, että tulee tehtyä sellaista tekemätöntä järjestelyhommoo. Tässä samalla hoituu kevätsiivous. Ai niin, olin päättänyt, että nyt lopetan tästä asiasta vouhkamisen. Piste. Nyt loppu. Mutta ne ikkunat pesen.... Viriiliä viikonloppua jokaiselle!

24.2.2012

Kysymys

Voisiko joku kommentoida. Tarvitaanko vielä kommenttien jättämiseen hankalat tunnistesanat? Otin ne omasta mielestäni pois, mutta menikö niin...?

Yksikin vastaus riittää. Kiiiiitos!

P:S Suosittelen kaikille muillekin Bloggaajille niiden poistamista. Mulla se ainakin vaikuttaa siihen, että ei viitsi/jaksa/kerkeä kommentoimaan. Sanat on nykyään niin epäselvät, että joutuu monta kertaa yrittämään, Tyhmää...

OSTAOSTAOSTA!

Tapani mukaan kunnioitan tulevaa viikonloppua heräämällä kello neljä. Ihanaa, kerta kaikkiaan mahtavaa! Mocca maistuu taivaalliselle ja ympärillä suhisee hiljaisuus. Eräs ihana lukijani tiedusteli sähköisen tupakoinnin edistymistäni ja nyt on tehtävä teille kaikille karmaiseva tunnustus. Martta on epäonnistunut surkeasti ja tavallinen spaddu korventaa taas keuhkojani. Voehan perse! En selittele, enkä anteeksi pyytele, totean olevani surkea tapaus. Toivoton. Mutta hei, lukijani välittämisen ansioista, kaivoin juuri s-röökin esille ja lykkäsin nikotiininesteet sisään. Ajattelin korvata osan tästä aamuisesta pössyttelystä sähköisesti. Kiitos lukijani, hänen vuoksi yritän. Oikeasti toi s-rööki on ihan mahtava juttu, ei se siihen kaatunut. Martalla ei nyt vaan ole se motivaatio kohdallaan. Otan itseä niskasta kiinni ja yritän.

Eilen asuntoni myynnistä tuli julkinen. Se on nyt totta. Käytän tätäkin "kanavaa" mainostamiseen ja löydät asunnon täältä. Laita sana kiertämään, tästä joku saisi itselle mahtavan kodin. Ensimmäinen näyttö on viikonloppuna. En ihmeitä odottele, mutta onhan tämä jännittävää aikaa. Kuten linkistä huomaat, Martan hima ei ole ihan sitä perushuttua, joten myyminenkin ottaa oman aikansa. Tarvitaan vain se yksi oikea ostaja. Vaikka olenkin sitä mieltä, että materiaan ei pidä kiintyä, niin onhan tämä koti ollut minulle rakas. Yllättävän rakas. Johtunee siitä, että tämä on omin pikku kätösin rempattu ja laitettu. Tää on mun näköinen. Voiko asuntoon, eleettömiin seiniin kiintyä? Kai sitä voi... Luopumisen tuskaa. Antaa mennä vaan!


Tänään Martalla on Hot Stone Moment. Duunipäivä saa päätöksen jo klo: 15.00 ja painelen siitä suoraan käsittelyyn. Viikonloppu alkaa siis rennosti. Muumien ( tuli taas hassu kirjoitushärö, muumikivet, hah. ) Kuumien kivien vaikutus tekee hieronnasta erityisen syvävaikutteisen. Ja juuri sitä tarvitsen. Syvälle, kuumasti rentoutuen. Hyi, kun kuulosti pornolle. Odotan kovin.

Muutoin viikonloppu menee asuntoasioissa. Ukkorähjää pitänee laittaa pakettiin, muutto lähenee uhkaavasti. Ajatelkaa, jos mun asunto myytäisiinkin pian, niin meillä olisi kaksi muuttoa peräjälkeen. Apua, siihen tarvittaisiin jo tuplahermot. Jos näin kävisi, niin Martta virittäisi itsensä pyhälle ajatuksen tasolle. Mikään ei tunnu missään, olen rauha ja suoriudun asioista tilanteen vaatimalla tavalla. Aika hyvin, vai mitä? Muutot ovat aika raastavia, mutta niille ei pidä antaa valtaa ja ikävää otetta. Kaikesta selviää, kun päättää niin. No, myydään nyt ensin tämä asunto... Baithivei, löysin sit eilen netistä sen
H e l m e n. Siinä se olisi. Kaikki kohdallaan, valintakriteerini täyttyivät täysin. On siis todistettu, että sellaisia on olemassa. Kerta vielä, tässä Martan vaatimukset. Ylimmän kerroksen kaksio, pikku rempalla oiva hima, meri lähellä, metro lähtee melkein vierestä ja hintakin kohdallaan. Auts, tupla Auts! Se menee nenän edestä. Auts! Sattuu!!!!

Huomenna Martta haluaa kokkailla jotakin kivaa. Eilinen Masterchef innoitti taas. Eläydyn ohjelmaan niin, että kuvittelen itseni kilpailijaksi kilpailijan paikalle. Kävin jo netissä tutkimassa eilisen jälkiruoka esityksen reseptit. Jokainen kilpailija epäonnistui valmistusjärjestyksessä. Martta olisi tehnyt toisin (tietenkin.) Mieleni tekisi tehdä eilinen jälkkärikokonaisuus, mutta mulla ei ole jäätelökonetta. Enkä hommaa enää yhtään masiinaa täyttämään kyökin pöytiä. Mutta ajattelin, että voisin kokeilla Pavlovaa, sitä en ole aikaisemmin tehnyt. Se ottaa aikansa, mutta aloitan jo päivällä. Luvassa on myös se ikkunoiden pesu, siinähän sitä samalla touhuaa myös kyökin puolella. Niin ja ottaa hiukka kuplivaa... Ai ku kiva!

23.2.2012

Vihloo!

Mulla on rasitusvamma ranteessa. Johtuu tästä mitä juuri nyt teen. Virallinen lääketieteellinen nimitys lienee hiirikäsi. Hassua, olen rottakäsivammainen. Istun hetken tässä ja vihlova kipu ottaa ranteeseen. Pitääks mun jäädä saikulle bloggauksesta? Voiko sille tehdä jotain, onko ainut apu tosiaankin lepo? Höh!

Rinsessa Viktuuria on synnyttänyt terveen tyttölapsen! Viime yönä päivänvalon näki rapiat 3 kiloinen kuninkaallinen palleroinen. Jette kiva, mykke bra! Hää on sit tulevaisuudessa Ruottin hallitsija. Minä en sitä valtaannousua tule koskaan näkemään, olenhan silloin jo manalan mailla. Onnee enivei!

Eksyin nettiin etsimään uutta kotia. Se oli virhe. Saan siitä aikaiseksi ikävän hyben. Tietenkin, sieltä löytyi juuri se mulle tarkoitettu, ainutlaatuinen hima. Kaikki hyvät menee alta, ennen kuin oma on myyty. Kaiken pitäisi tapahtua nyt heti! Otan aikalisän ja olen fiksu. Jätän katselun ja palaan asiaan vasta kuin tämä on myyty. Ensimmäinen näyttö on kuin onkin nyt viikonloppuna. Pyörät lähtee pyörimään ja olen varautunut pitkään kaupantekoon. Ongelmana on myös se, että tämä asuntohan on rakkaudella itselle duunattu, tää on uniikki ja minulle ihana. Uuden kodin löytäminen ei ole helppoa kermaperse rinsessalle. Ne edulliset ja "kivat" ovat vain niin tavallisia. Katseltuani vaihtoehtoja, tulin kyllä siihen tulokseen, että remonttia on tiedossa. En minä voi tyytyä tavalliseen, ihan "kivaan." Martalle pitää olla spesiaalia. Mutta se erikoinen valitettavasti maksaa, ellei osta ihan pommia ja duunaa kaikkea itse. Olenko siihen valmis? Se on hyvä kysymys. Tärkeintä nyt kuitenkin on löytää rauhallinen talo, ylin kerros ja halpa hintainen, hyvillä kulkuyhteyksillä varustettu hima. Ai niin, meri pitää olla lähellä. Kuullostaaks toi jotenkin mahdottomalle? Ei, tämä koti on juuri sitä. Miks siis muutan? Elämässä pitää olla liikettä ja vaihtelua. Ei pidä jäädä kiinni materiaan. Mutta sen tunnustan, että itku tulee, kun täältä lähden.

Jahas, eipä tässä nyt muuta. On pakko lopettaa, ranne on sitä mieltä. Lähden uimaan. Ikkunat pitäisi pestä. Sataa märkää, ei silloin voi. Alkaisinko pakkaamaan? Laitan hopiat laatikkoon. Tää on jo menos...

21.2.2012

Ajattelematta ajattelen

 Pakkohan mun on kommentoida vallitsevaa sääolosuhdetta. Lemon Gayllä on paljon lukijoita ulukomailla ja on hyvä saattaa heidän tietoonsa nämä kurjat olosuhteet missä elämme. Eilen Helsingissä joku naishenkilö menetti  henkensä jäätyään katolta putoavan lumen alle. Joku mieshenkilö loukkaantui myös pahasti. Tilanne on vakava. Henkensä uhalla saa katuja tarpoa. Hui! Ymmärrän, että asialle on löydettävä heti syylliset ja vastuussa ovat taloyhtiöt. Häkkiä heilahtaa kuoleman tuottamuksesta tai ainakin mojovat sakot. Onkohan asia oikeasti niin? Tämmöisellä luonnottomalla pyrytyksellä ei ole mitenkään mahdollista pitää kattoja siinä kunnossa, etteikö sieltä murhaavaa huttua jonkun niskaan tulisi. Onhan se järkyttävää, ja yksikin kuoleman tapaus on turha, mutta voiko siitä ihmistä syyttää. Eiks se oo luonto joka tappaa? Baithivei, näin viime yönä unta, että olin tsunamin armoilla. Hillitön meno, mutta selvisin hengissä. Maailman valloitus unissani jatkuu...

Unelma onnesta
Olipa nautinnollista leipoa pitkästä aikaa. Siinä on jotakin alkukantaisen herkkää. Kädet nisutaikinassa tuottaa emotionaalisen turvan tunteen. Alustaessani bullaa liikutuin melkein kyyneliin. Jokainen kerta on suuri ihme. Sinulla on lajitelma raaka-aineita, niitä yhdistelemällä saat aikaiseksi kaunista ja maistuvaa. Nisut ovat kuin pieniä lapsia, niitä pitää vaalia ja rakastaa. Lopputulos on palkitseva ja kodissa tuoksuu rakkaus. Pitäisi leipoa enemmän. Valitettavasti vehnänen ei kuulu enää ruokavaliooni ja turha niitä on ihmisen rienaksi veivata. Söin eilen vittu neljä (4!)

Mikä bulleus!

Army of bulla
Martan ajatuksen juoksussa on taas joku härö. Teen asioita ajattelematta. Esimerkki 1. Sunnuntaina paistoin kakkuja, ja laitoin munakellon ilmoittamaan, milloin kakkuset tulee uunista. Ilmeisesti sen kummemmin ajattelematta, olin vääntänyt kelloa aikaan X. Touhutessani muuta, en kiinnittänyt aikaan huomioo, ja kello ilmoitti jo ajan päättyneen. Mutta kakut eivät olleet uunissa tarvittavaa aikaa. Olivat vielä raakoja. Esimerkki 2. Laitoin eilen pyykkikoneen pyörimään. Hetki siitä, olin taas laittamassa pyykkiä koneeseen. Muistamatta, että olin ne jo laittanut. Voiko ihminen ajatella asioita ajattelematta niitä? Tekee vain, eikä ajatelle. Outo tapa, kumma tyyli. Pitäisikö mun huolestua? Vai onko Martan pikku aivoissa nyt liikaa tavaraa? Asunnon myynti ja kaikki...

Tuleva viikko on duunissa rauhallinen. Vallitseva hiihtoloma vaikuttaa meillä. Pääsenkin tänään kampaajalle ( edellisestä kerrasta 2 kk:tta!) Perjantaina nautin kuumakivihieronnasta. Välillä on mukava ottaa hiukka rennommin. Ottakaa tekin!

20.2.2012

Hilloo vai mantelii??

Apua! Suomi hukkuu lumeen! Tämä olisi Ameriikan ihmemaalla jo kansallinen hätätilanne. Radio tuossa juuri kertoo, että jossakin päin Etelä-Suomea on tullut valkoista huttua peräti seitkytsenttiä. Se on aika paljon se. Puolen yön maissa nukahdin turvallisesti aura-autojen piippauksiin. Poijat tekevät pitkää päivää ja katso, kadut oli aamulla suht puhtaat. Hyvä Suomi, tässä on talvisodan makua.

Hunnutettu Snelkku
Saatiin eilen mukavasti Ukkorähjän koto pakettiin. Putkirempan jäljiltä homma olikin aika yksinkertaista. Muutaman tunnin tehokas työskentely ja lähes kaikki kaappitavara oli pakattu. Näin homma etenee, joka viikonloppu jotakin, ja näin työtaakka ei käy ylivoimaiseksi. Hyvä me. Varsinainen muutto on maaliskuun puolessa välissä ja Martta on ikävästi juuri silloin laskettelulomalla.

Vesille venhon mieli

Varjossa lehmuksen
Sain eilen iltakahvivieraita. Pari kaveria tuli käymään kylässä. Ihan niin kuin ennen vanhaan. Muistatteko, kun ihmiset vierailivat toistensa luona, ilman mitään ihmeellisempää syytä. Nykyään kukaan ei halua ketään kotiinsa. Ellei ole joku erityinen juhlan aihe. Martta piirakan pyöräytti, katsottiin Idols ja oli oikein mukava nähdä. Tuommoista vanhan ajan harrastetta pitäisi suosia enemmänkin. Pieni piriste arkiseen rutiiniin. Ennen vanhaan kaikki oli niin paljon paremmin...

Tänään tapaan kiinteistövälittäjän. Laitetaan myyntipaperit kondikseen ja sovitaan diideillsit. Tämä on just tätä. Olin ajatellut, että en ala hermoilee myynnin kanssa. Annan asialle aikaa, eikä tässä ole mikään hoppu ja hätä. Nyt on vielä haastavat ajat myymiselle. Mut eihän se niin mene Martan aivorakenteissa. Kun asia on mielessä päätetty, niin nyt kaiken pitäisi tapahtua nopeasti ja helvetin tehokkaasti.
Nyt R A U H A! Tässä on hyvä tilanne näyttä itselle, kuinka olen kypsynyt ihmisenä ja se hötkyily on taakse jäänyttä elämää. Asiat tapahtuvat, jos tähtiin on niin merkitty. Usko ja luota, anna elämän viedä.

Tulevan sapattivapaan ensimmäinen kohde on nyt alustavasti varmistunut. Hyvä ystäväni Londonissa on luvannut minulle residenssin. Jos tämä asia etenee niin kuin on tarkoitettu, niin vietän ensi syksynä kuukauden siellä. Tavoitteena olisi kielellinen motivoituminen ja pehmeä laskeutuminen erilaisuuteen. Jatkan siitä matkaani maailmalle. Voitte varmasti kuvitella, minkälainen aivomyrsky Martan päässä käy tällä hetkellä. Unimaailmani on jo tuolla maailmalla. Viime yönä olin Japanissa, testasin seksirobootteja, jotka olivat aidon ihmisen tuntuisia ( en nyt mene yksityiskohtiin.) Toissa yönä olin Köpiksessä, jotkut hillittömät teknoreivit jonkun kanavan varrella. Ei vaikuta kovin lupaavalle Martan maailman valloitus...

Jos matkasta tulee totta, olisi hillittömän hienoa tehdä siitä ihan oikea raportti, kirja tahi kuvaelma. Martta saisi leikkiä oikeaa kirjailijaa, valokuvaajaa ja maailman matkaajaa. Toki, onhan mulla olemassa tämä blogi, teitä en unohda, mutta taka-ajatuksena olisi myös taloudellinen hyöty. En yhtään panisi pahakseni, jos sapattikassaan saisi kolehtia. Ja olisihan se ihan helvetin hienoa, jos se olisi jotenkin mun työ, että tehtävä matkalla. Hei te siellä! Kaikki tarjoukset ja ehdotukset otetaan ilolla ja nöyrästi vastaan. Uskoisin, että voisin saada aikaiseksi ihan mielenkiintoista ruohonjuuriraporttia. Vai mitä sanotte, kielitaidoton, urbanisoitunut maalaistollo, lievästi maanis-depressivinen, kermaperserinsessa maailmalla?

Taivas repes ja mun verkkokalvoille välähti aurinko. Siistii! Nyt Martta paistaa laskiaispullia. Huomenna duunissa asiakkaat saa herkkua. Vähänkö kiva? Hilloo vai manteliiii????!!!!

19.2.2012

Sielujen rauhaa ja näkemisen eroja

Pyhäinen aamu ja ulkona rätkii lunta sellaisella vimmalla, että luulisi yläkerran olevan päissään. Haloo Herra, onks tuossa nyt enää mitään järkee? Anna jo periksi ja kevään tulla. Suomessa on neljä upeaa vuodenaikaa, mutta tästä on lysti kaukana. Heräilevä kevät on täynnä ilmastollista pettymistä ja ikuista odotusta. Minä ainakin olen aina odottanut lumien sulamista hartaasti ja joka vuosi takatalvi tappaa raakuudellaan. Oih, miks se ei jo tuu? Taidan odotella turhan aikaisin, ei helmikuussa vielä helteitä ole. Mut minkäs teet, se on mun luonne. Kärsimätön. Titityy auttaa...

Hartaasti herran

Suuri ja mahtava
Uspenin iltajumalanpalvelus oli tapansa mukaan harras ja kaunis. Miksi mun on aina niin hyvä olla herran huoneessa? Sellainen sisäinen rauha lämmittää. Mie oon sellainen kaappiuskovainen, toiset on kaappipiip ja toiset taas avoimesti piip. Ei uskovaisuus ole kätkemistä, en tarkoita sitä. Tai siis voihan se olla sitäkin, kautta aikain on sen takia ihmisiä vainottu ja roviolla poltettu. Tuskin nyt kenelläkään tulee tarvetta Marttaa tuikata tuleen, kun la-iltana kirkkoon haluaa. Musta se on vain osa elämää ja välillä on hyvä pysähtyä ja kuunnella Herran sanaa. Ihan oikeesti. Olisin halunnut kuvata sitä kauneutta, mutta ymmärrän, että se on kielletty. Pari fotoo nappasin silleen salaa sivulla, oli pakko. Sain kun sainkin syntini anteeksi, ja nyt on taas puhdas, lähes neitseellinen olo. Kiitos!

Bling, bling Blini

Kot, kot Kieviläinen

Kiel pyllyyn
Ravintola Bellevuen Kiovalainen kana ei pettänyt tälläkään kertaa. Se oli järkyttävän hyvä. Ateriakokonaisuus oli maukas ja Martta onnellinen ulkoruokinnasta. Alkuruuaksi nautin blinit muikunmädillä ja jälkiruokana suklaista kakkua jäätelöllä. Me olemme vierailleet ko. paikassa useasti, kana on sen arvoinen. Siellä on hauska tunnelma, tuulahdus menneiltä ajoilta. Illallistamassa oli myös entinen resdentti Mauno Koivisto. Kyl hää on jo vanha mies. Hyvin vanha. Liikkuminen vaikeaa ja hidasta.

Kerroin Ukkorähjälle sapattisuunnitelmistani. Eihän ne oikein uponnut ymmärrykseen. " Sinä haluat vain olla niin erikoinen," tuumasi hän. Eikä olisi niinkään varma, että on täällä odottamassa paluutani. Ilmassa leijui lievää uhkailun makua. Martta ei tuommoiseen suostu, ihmistä ei voi kahlita. Olemme niin eri kastia. Toinen on tyytyväinen rauhassaan ja toinen levoton sielu. Tilanne on patti, mutta kummanko tapa olla ja elää olisi se oikeutettu? Sain hänet ymmärtämään, että antamalla minun mennä, olemme yhtä. Asia vaatii häneltä sulattelua ja uskoisin, että yhteisymmärrys vielä saavutetaan. Jos ajattelen asiaa käänteisesti, niin antaisin toisen mennä. Ylipäätänsä hyväksyn myös sen, että Ukkorähjä ei halua nähdä ja kokea. Olisinhan oikeutettu kyseenalaistamaan myös hänen valintansa. Ei ole olemassa oikeita tai vääriä valintoja, kysymyksessä on ihmisen persoona. Tämä ei mielestäni ole valinta tehtävä. Voiko kukaan olla veljensä vartia?

Syttyikö Rähjälle valo?
Pieni uinahdus vielä höyhenille ja sit on pakko päästä pulahtaa. On mennyt kaksi aamua, että en ole suoriutunut avantoilemaan. Tunnen sen luissa ja ytimissä. Edessä työntäyteinen päivä, mutta uskokaan tai älkää, Martta tykkää tämmöisestä äksönistä. Saa laittaa hihat heilumaan ja Ukkorähjän asunto menee muuttolaatikoihin. Menkää pyllyilemään, siellä on laskiainen!

18.2.2012

Kuningatar ja sotilaat

Huppista keikkaa! Martta vetäisi kunnon kauneusunet. Kevyet kolme tuntia meni ja nyt pieni kooma päällä. Hyi, kun ihminen menee tuommoisesta ihan pöllöksi. Nukuttuani liian pitkät päikkärit, verensokerit on ihan sekaisin. Hirveeeeesti tekee mieli makiaa. Eikä löydy muuta kuin joululahjaksi saatua liian tummaa ja kitkerää suklaata. Antakee mulle makiaa, mitä tahansa! Oisko pakkasessa jotakin immellosta, täytyy tutkia.

Päivärytmit on muutenkin sekaisin. Olin poikkeuksellisesti duunissa. Piti kammata yksi hääporukka. Siinä meni tämä aamupäivä ja iltapäivä toipuessa. Olin niin ajatellut, että aloitan jo asunnon jynssäämisen näyttöjä varten. Ikkunat pitäisi pestä, vaatehuone järjestää ja vaik mitä. Noi näytöt on rasittavia, eikä niitä yleisnäyttönä pidetäkään kuin pari tahi kolme. En jaksa sitä jynssäämistä. Olen varautunut pitkään myymiseen ja yksityisnäytöillä mennään. Ne oikeasti kiinnostuneet löytävät silloin. Se on jämpti se.

Ulostettuani tämän maailman tuskan ja unelman sapattivapaasta on asia ottanut helpotusta. On se kumma tuokin, pienessä mielessä pyörittää asioita, vatkaa ja veivaa, niin ne saattaa alkaa ahistaa. Tehty päätös kohti unelmaa, julki/ilmi tuottaminen tuo helpotuksen. Ukkorähjälle en ole puhunut halaistua sanaa, kerron sitten, kun lähtö tulee. Hänellä saattaa mennä herne nenukkaan tai isompikin palkokasvi. Suotta rienaan jumalatonta, tämähän on vasta tuulen huuhtoma unelma. Ajatuksen haiku, tosin voimallinen sellainen. Minun päässä tämä ajatus on selkeänä, kirkkaana kuin jäinen kristalli. Sitä kohti menen, elämä on taas mielelle kiinnostava.


Eilen tupsahdin siihen Kampin torille ja katso, mikä monumentaalinen herranhuone olikaan paljastunut. Tätähän on duunattu kuin Iisakin kirkkoa ja loppumetrit häämöttä. Hiljaisuuden huone valmistunee lopullisesti tälle keväälle. Aika villin näköinen, Martta rakastaa erikoisuuksia ja näen siinä jotakin hedelmällisyyttä. En tiedä, mistä arkkitehti on idean napannut, mutta ensimmäisenä mieleen tulee eräskin pesä, missä on yksi narttu ja loput urospuolisia siittäjiä. Vai mites se oikein menee, onko se hunaja paneskelun tuotos? Eiks ne urhot oo niin kuin sotilaita ja kuningatarmehiläinen pitää jöötä? Oli miten oli, hieno oivallus. Kauniskin omalla tavallaa. Puu on hieno materiaali, varsinkin, kun se tuodaan keskelle asfalttiviidakkoa. Rohkeaa! Kansa on vahvasti puolesta ja vastaan.

Kiva la-ilta tiedossa. Puhuinkin jo suunnitelmista ja sain vinkin illan jumalanpalvelukseen. Sillä aloitetaan klo: 18.00 ja sit ulkoruokinta. Fantsuu! Sen jälkeen Martta tahtoo kuvaamaan öistä talvikaupunkia, siitä ei kuvia vielä olekaan. Tapansa mukaan Ukkorähjä laittoi vastaan, mutta ilmoitettuani, että mie meen, jää sie. Siihen loppui napina ja saan raahattua hänetkin messiin. Nyt hiukka puuteria nessuun ja menoks! Tsau!

17.2.2012

Sykkivä sormenpää ja hengellinen herätys

Juuri kun olin päässyt kehumasta, kuinka nämä viikot lentää kuin siivillä ja elämä on niin ihanaa. Tämä viikko ollut pitkä kuin nälkävuosi ja elo tahmea kuin liisterissä lälläisi. Oikeastaan minä nautin tällaisesta tilanteesta, siitä tunteesta, että elämä on välillä tylsää. Mikään ei ole sen virvoittavampaa, kuin kääntää tämä tunne voitoksi ja lähteä taas nousuun. Tämä on elämän sisältö, se hiomaton daimonddi.

Varasin lauantai-illaksi pöydän ravintola Bellevuesta, siellä on ihana Kievin kana. Mieleni tekisi myös Uspenskin katedraaliin, herran huoneeseen syntinsä anteeksi saamiseen. Se olisi siinä lähellä ja voisi olla virkistävää käydä kuuntelemassa herran sanaa. Ei, ei minulla ole erityistä tarvetta syntejäni tunnustaa. En ole pannut Ukkorähjää hengiltä, paloitellut ja pistänyt pakkaseen. Uspenskin iltamat ovat erityisen kaunista katsottavaa ja kuunneltavaa, sieltä saisi oikeanlaista energiaa. Yritin nettailla heidän jumalanpalveluksia, mutta sivut eivät avautuneet. Yleensä la-iltana on joku häppening. Sinne siis, hallelujaa!

Ei voisi ihminen ymmärtää, kuinka tärkeä voi olla etusormen pää. Teurastamani sormi on ollut elämää hankaloittava kokemus. Voitteko kuvitella, haava vuotaa vieläkin. Sehän olisi pitänyt käyttää Jorvin päivystyksessä, mutta ei Martta tohtinut la- iltaa sinne uhrata. Olisi jäänyt kuplivat juomatta. Nyt sormi pystyssä katuja astelen ja koko ajan saa varoa. Ei perkele paidan nappeja saa kunnolla sulkea. On elämä vaikeaa. On, on. Ihmiset, pitäkää huolta sormenpäistänne! Ne ovat arvokkaita ja oleellisia tasapainoiseen elämään. Tässäkö syy tähän tahmeuteen?

Marttaa rienaavat oudot ajatusmallit ovat saaneet uuden käänteen. Olen laittanut asunnon myyntiin. Tämä puolihuolimaton heittely, maailmalle katoamisesta, on saanut tulta alleen. Oman elämän kyseenalaistaminen, elämän ja näkemisin nälkä,  ei jätä nyt mua rauhaan. Asialle on siis tehtävä jotakin. Jotta tämä ei menisi ihan mahottomaksi rypemiseksi, otin kuitenkin järjen käteen ja katsoin syvälle sieluuni. Mitä voi tehdä, mikä olisi järkevää ja mitä haluaisin? Hitto, kun takaraivossa jyskyttää tunne siitä, että elämästä pitää nauttia nyt, elää ja kokea.

Martta haluaisi mammalomalle. Pienelle sapattivapaalle, hetkeksi maalimalle. Teoriassa olen ajatellut asian näin. Myyn asuntoni, saan siitä kivan summan pätäkkää. Ostan halvemman Vuosaaresta. Martalle jää mammaloma-mammonaa ja asumiskustannuksetkin ovat pienemmät. Eikö ole järkevää? Alkuperäinen suunnitelma, l ä h d e n  j a  j ä t ä n  k a i k e n, ei nyt sit kuitenkaan ole mitenkään edullista elämän kannalta. Asiaa lähemmin tarkasteltuani ( helvetin ankaraa ja levotonta pohdiskelua) tulin siihen tulokseen, että muutaman kuukauden irtiotto voisi oikeasti antaa elämälleni uutta suuntaa. Asiassa on vielä monta mutkaa matkassa, mutta jos ihmisellä ei ole unelmia,  se joutaa kuolla pois. Elämä on tarkoitettu elettäväksi ja uskallettavaksi.

Ilmoitin Ukkorähjälle, että hänen aparttamenttinsä pakkaaminen alkaa sunnuntaina. Martta, tuo sykkivä tornado saapuu paikalle ja laittaa homman käyntiin. Ukkorähjällä tahtoo olla se vika, että hommat jää viime tippaan ja sit on se pinna niin perkeleen kireellä. Sitä ei kestä. Potkasen pikkasen sinne peräaukon puolelle ja vot, homma luistaa kuin rasvattu.

Viikonloppu on siis paketissa ja elämä lähtee nousuun. Ei tämä ole sen kummempaa. Tämähän on vain elämää. Voikaa hyvinkin!

15.2.2012

Paskahousu luuseri

Heräsin jotenkin huonolla tuulella. On biorytmit viturallaan tämän sähköisen tupakoinnin kanssa. Eihän tämä nyt ole mennyt ihan niin kuin Strömsöössä, sorruin eilen illalla polttamaan kolme tavallista röökiä. Mutta hienosti olin koko päivän sähkärillä! On se kumma, että toi tupakointi vaikuttaa mielialaan, on jotenkin puolinainen olo. Tyhmää. Tässä on nyt selityksen makua, mutta annan itselleni aikaa. Ja jos menee hyvin hankalaksi, niin vetäisin sen oikean röökin silloin, kun sille tuntuu. Niin kuin olen todennut, jokainen polttamaton sauhuke on kotiopäin. Näin alkuun voin olla osa-aikainen sähkäri. Kylläpä helpotti tämä toteamus. Joopa joo... Antakee anteeks.

Nyt en kerkeä muuta läpisee. Täytyy kirjoittaa meili englannin opelle, sain eilen koulutussuunnitelman. Se oli intresantti. Mun täytyy vastata ulukomuankielellä ja se ottaa oman aikansa. Lunta sataa hevisti, voisi jo loppua sen tuleminen. Lumi on ällöö. Nyt on kevät.

14.2.2012

Oireina vierotus

Ensimmäinen sähköinen tupakointi vuorokausi takana. Outo olo. Olen kuin tupakoimaton, mutta kuitenkin tupakoin. Kurkku hieman käheä, mutta en ole hyppinyt seinille. Pientä hermostuneisuutta ja nutturan kireyttä on, mutta muutama lupsutus sähkistä tasoittaa olotilaa. Kyllä huomaan, että teen kuitenkin luopumisen tuskaa, rööki pyörii koko ajan mielessä. Mutta kaikki oireet ovat huomattavasti lievempiä ja uskoisin, että nämä helpottaa pian. Ramppaan partsilla entiseen malliin ja kyseenalaistan touhun järkevyyttä. Se on hyvä. Sille luuseri ajatukselle en voi mitään, olenko niin heikko yksilö, että en pysty oikeasti lopettamaan, vaan tarvitsen kaiken maailman kotkotukset avuksi? Kyllä olen, valitettavasti. Kahdesta pahasta vähemmän paha. Odotan tupakoimattomuuden hyviä puolia, jos niitä ei tule, on sähköinen tupakointini vaarassa. Huomaan, että hajuaisti on jo piirun verran parempi. Aamulenkki kertoo keuhkojen tilan. Ei toki vielä, mutta ensi viikolla pitäisi hapen virrata jo puhtaammin.

Viime yönä näin unta, että Rinsessa Viktuuria kannusti minua kovin sähköiseen tupakointiin. Iso massu pystyssä hän tsemppasi. " Martta rakas, sinä pystyt siihen! Olet niin vahva ja alkukantainen." Hän onkin minun Mentorini tässä asiassa. On hän niin urhea nainen, siinä siunatussa tilassaan jaksaa vielä muita kannustaa. Tack so mykke Vikke! Tässä muuten linkki niille sivuille, mistä Martta on pötkylän tilannut ja netissä on muutenkin paljon hyvää tietoa asiasta.

Tapasin eilen uuden englannin opettajani. Hän ei puhu ollenkaan Suomea! Eikä juuri ymmärräkään. Asiassa on kaksi puolta. Totta kai se on hyvä, että höpötämme koko ajan kieltä, jota haluan oppia. Mun vaikeus ei ole siinä, että enkö osaisi puhua. Puhun kuulemma hyvin. Mutta en ymmärrä niin kuin haluaisin ymmärtää. Ja siinä on tämä oppimisen vaikeus. Kysyn häneltä, mitä hän tarkoitti, niin en saa suomen kielistä vastausta. Martta on varustettu lyhyellä hermolla ja se ymmärrettävä vastaus pitäisi tulla heti. Noh, annan meille mahdollisuuden ja katsotaan kuinka homma lähtee pelittää.

Rakastin eilen Ukkorähjää höyrytetyllä lohella. Olen ottanut taas höyrykeittimeni käyttöön. Siinä vasta fiksu vekotin. Helppo käyttää ja tuottaa terveellistä ja vallan maistuvaa apetta. Lisukkeeksi huitasin suosikkini, pinaattikiinankaaliwokin. Kaveriksi myös mukaeltu remuladkastike. Olenko antanut ohjetta sen helppoudesta?  Tässä kuitenkin. Se on raikas ja maistuu eritoten kalan kans.


Martan Remuladdis


2 luomu munaa keitettynä
1 Myrttisen valkosipulikurkku
1 prk. luomu kermaviiliä

Piliko munat ja kurkku. Sotke viiliin, anna hetki muhia. Njam!

Tänään on ystävänpäivä. Jenkkihapatusta, sanon minä. Toivotan nyt kuitenkin: " YLLÄTTÄVÄN ÄLLÖÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!!"

13.2.2012

Tänään merkittävästi

Tehokas aamuinen ylösnousemus. Kakut ovat jo uunissa ja pesukoneet laulaa. Vapaapäiväni rutiinit menevät sekaisin, koska tapaan tänään eka kertaa mun englanninopettajan. Jännää... Toivottavasti kemiat kohtaa ja tapaamiselle saadaan jatkumoa.

Päivä on muutenkin merkittävä. Aloitin tänään ( vihdoin ja viimein ) sähköisen tupakoinnin. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen, homma pelittää hienosti. Kummasti kyllä, tunne on lähes autenttinen ja auttaa varmasti siihen, että ei tule luopumisen tuskatunnetta. Tunnustan nyt, että poltin vielä yhden oikean aamuröökin. Yritän lopettamista positiivisen ajattelun kautta, en halua tehdä tästä sellaista negahelvettiä. Jospa se näin onnistuisi. Jokainen tupakoimaton rööki on himaan päin. Ja mikä parasta, nyt ei tarvitse vetää kokonaista röökiä. Muutamakin imaisu riittää tyydyttämään tarpeen. Elämme mielenkiintoisia aikoja...

Tässä kaikki mitä tarvitaan

Tätä se Martta nyt luputtaa
Käytiin eilen tutustuu Ukkorähjän uuteen kotiseutuun. Hän ostaa paukautti viime viikolla asunnon Vuosaaresta. Sieltä vanhalta puolelta. Varsin hurmaavaa asuinaluetta. Puistoja, puita, luontoa ja meri ihan lähellä. Rauhallista. Kerrassaan houkuttava. Jopa niin, että minullekin tuli hiukka kuume. Muutto ja uusikotikuume. Käsittääkseni tuolla itäisellä puolella asuntojen hinnat on edullisemmat. Asuntoa en vielä nähnyt, mutta kuvista päätellen oikein kiva kaksio. Täysin rempattu ( luojan kiiitos) ja iso, iso parvke. Talo on sellainen pienehkö kerrostalo, sievän kukkulan laella. Mikä upiaa, niin naapuritaloa ei ole vastapäätä. Ei olisi ketään kyttäämässä, se on Martan mieleen. Nyt kyllä täytyy ankarasti miettiä. Josko kesän jälkeen...

Katsottiin eilen Piiat leffa. Olipa miellyttävä katselukokemus. Sain niin nauraa, että pikku itkutkin tirauttaa. Suosittelen erittäin lämpimästi. Whitneykin otti ja kuoli. Voi että, nuori ihminen. On se ilikiää, kun tuommoiseen syöksykierteeseen joutuu. Lahjakas laulaja, varmasti elämässä oli ihan kaikkee, mutta eikö sittenkään tarpeeksi? Voi, voi, surullista.

12.2.2012

Verta kentälle pojat!

Eilinen reality kotikeittiö tavoitti kulinaristisen hekuman. Oli oikein antoisaa touhuta kyökin puolella. Martta oli niin innoissaan, että viipaloin puolet etusormesta, Auts! Tupla Auts! Olin loppumetreillä suippo paprikan pilkonnassa, kun se jotenkin lipesi kädessä ja terävä (!) kokkiveitseni jurskautti kaikella voimallani sormenpään. Verta tuli tietysti kuin härästä ja kipu on vieläkin aikas mojova. Puolet kynnestä on viipaleena ja siksi en lähtenyt tikattavaksi. Tuskin ne tikkejä kynteen laittaavat. Painon kynnen palan takaisin ja odottelen, että kipu ja vuotaminen loppuu. Vieläkin tihkuttaa... Pyydän myös saada huomauttaa, että Martta ei ollut notkeessa. Menossa oli vasta ensimmäinen lasi viehkosti kuplivaa Proseccoa. Olin muuten saanut pullon asiakkaalta, ja voi mahoton kun olt hyvää. Ihan meni koko puteli kokkauksen lomassa.

Uusin rakas

Njam! Kippis!
Meny

Alkuruoka
Martan hekumalliset kevätrullat salaattipedillä

Pääruoka
Lihaisa pata/kastike tahi vatkuli
Pilhaviriisi
Valkosipulikurkut, smetana

Jälkiruoka
Appelsiinikiisseli
Jäde ja suklaasydän

Kevätrullan täyte

Pannaan pötkyks

Redi

Helevetin hyvää!

Rakastan rakastan
Kevätrullat olivat tietysti vaikutteita Thailandianmatkalta. Tein oman sovellutuksen. Filotaikina on näppärä valinta tällaiseen. Muistat vain työskennellessä pitää taikinan kosteana liinan alla.

Kevätrullatäyte:


- Herkkutattia/mustaa torvisientä
- kevät sipulia
- valkosipulia
- chili
- kalakastike
- currytahna
- seesamöljy
- keitetty vermiselli

Kuivat sienet liotetaan ja vermiselli keitetään ohjeen mukaan. Pilko muut raaka-aineet ja sotke kaikki keskenään. Paistoin vielä täytteen kevyesti pannulla ja maustoin currytahnalla ja kalakastikeella. Jäähdytä täyte ja rullaa pötkylät valmiiksi. Laita ne odottamaan friteerausta, kostutetun liinan alle.

Lihaisa pata


- naudan sisäpaistia
- pekoni
- voi
- sipuli
- valkosipuli
- purjo
- kokonainen herkkusieni
- porkkana
- chili
- paprika
- persilja
- lihaliemi
- kuohukerma
- punaviini

Ostin uuden valurautapadan! Sellainen puuttui ja nyt on. Kuumenna luomuvoi padassa ja ruskista lihat/pekoni. Lisää 3 rkl. vehnäjauhoja ja pikku hiljaa lihaliemi. Keitin lihaliemen itse, fondista ja mausteista. Lisää muut raaka-aineet ja anna padan hautua miedolla lämmöllä välillä sekoittaen. Itse hauduttelin pataa n. 3 tuntia. Oli ihanaisen pehmeä ja täyteläisen makuinen. Lisäkkeenä pilahviriisi.

Pilahviriisi


- 4 dl riisiä ( mulla oli risottoriisi, ihan ok.)
- 1 sipuli
- 2 valkosipulinkynttä
- oliiviöljy
- reipas litra kasvislientä

Keitä ensin kasvisliemi. Käytän kasvisfondia johon lisäsin luomusoijaa, curryä, vaalkosipulia, kurpitsaöljyä ja yrttejä. Anna hetki muhia. Lasita riisi ja sipulit kattilassa kuumassa oliiviöljyssä. Varo ruskistamasta. Kevyt kuullotus riittää. Lisää neste ja kaada tämä uunivuokaan. Anna hautua uunissa ensin 200 astetta n. 30 minuuttia ja laske tarvittaessa lämpötilaa esim. 150 ( riippuu uunista) ja jatka kypsentämistä n. 30 min. Tarkista, että neste riittää, ja riisistä ei tule liian kuiva. Yleensä toi reipas litranen nestettä riittää.

11.2.2012

Palkintoja luvassa

Ajatella, kohta tulee kaksi vuotta siitä, kun aloitin bloggaamaan. Aika monta aamuhetkeä olen tässä nököttänyt ja sieluani vuodattanut. Näistähän saisi jo romaanin aikaiseksi! Tästä on tullut miellyttävä tapa ja olenkin ollut aika ahkera poika. Mitä teinkään ennen kuin syötiin Flooraa? Tästä (kin) on tullut jonkun sortin riippuvuus-suhde. Olenhan koukuttuvaa tyyppiä. Mut ei tää ole ollenkaan paha nisteys. Pahempiakin on. Minä jopa väitän, että parhaimmillaan bloggaus on antanut elämälleni uutta positiivista suuntaa. Ihan totta, kirjoittaessa katsoo asioita eri näkökulmista. Kertomani asia on tässä ruudulla ja saan siihen terapeuttisen otteen ja saa huomata, että oikeastaan elämä on aika mukavaa. Elämä on laiffii, sano Nykäs Masakin aikoinaan. Ja ehdottomasti kiittäminen on myös teitä, armon lukijat. Olen erittäin kiitollinen kaikista mahtavista kommenteista ja siitä, että joku jaksaa minua lukea.

Kaiken tämän kunniaksi onkin aika laittaa pystyyn kilpailu!! Pitäisikö tähän keksiä oikein joku kompakysymys tai vallan visainen tehtävä? Rakkaat lukijat, en rienaa teitä pahemmin, mutta lupaan, että palkinto tulee olemaan upea!!! Luvassa on kaiken kattava ja yleellinen KERASTASE- hiustenhoito/muotoilutuotepaketti. Ja mikä upeinta, voit itse vaikuttaa palkintosi kokonaisuuteen. Kerrot Martalle tukkaongelmat ja tarpeet, niin yhdessä teemme kattavan hoitosuunnitelman Kerastase-tuoteille. Luvassa siis shampoo, hoito, tehohoidot ja hiuksiin jätettävät hoidot, sekä muotoilutuoteita. Näin äkkiä laskettuna paketin arvo ylittänee parisen sataa euroa.
Kilpailuaika on 11.02 - 20.03 ja siihen osallistuvat kaikki ne, jotka vastaavat oikein seuraavaan kysymykseen: Mikä tekee Martan Onnelliseksi? 


Sain viikolla haastetehtävän Toisaalta ja toisaalta II Mymskän blogista. Tehtävänä on kertoa viisi sellaista asiaa itsestä,  mitkä ensimmäisenä mieleeni juolahtaa. Tehtävän anto on sen verran haasteellinen, että päätin osallistua. Yritän suoriutua tästä niin, että en suodata ajatukseni virtaa. 




1. Olen rytmiltäni nopea ihminen. Hermostun helposti, jos asiat eivät etene vauhdilla. Inhoan kävellä muiden jäljessä, varsinkin, jos joku hidastelee edessä. Se on sietämätöntä. Vihaan myös hitaasti eteneviä kassajonoja. Toivottavasti en ole seuraavassa elämässä etana.

2. Uskon siihen, että sitä niität mitä kylvät. Kävellessäni päin punaisia valoja, tiedän, että minua rangaistaan siitä. Nykyään en uskalla kävellä päin. Tämä toimii myös käänteisesti. Rakastamalla saat rakkautta. Aika hiljaista, mutta yritän. Yksikin hymy päivässä on pois itkujesi pisaroista.


3. Pelkään poliisia, järjestysmiehiä, tuomareita, lääkäreitä, opettajia ja kaikkia arvovaltaisia henkilöitä. Pitääkö tätä jotenkin perustella? Olenko ollut aikaisemmassa elämässäni paatunut rikollinen? Kenties verenhimoinen sarjamurhaaja?

4. Rakastan pikkulapsien pulleita poskia. Ne hellyyttävät minut joskus kyyneliin. En ole erityisemmin lapsirakas, mutta tämä on heikko kohtani. Ovat suloisia kaiketi. Kunhan eivät ole minun.

5. Kaiken pitää olla suorassa järjestyksessä. Menen muuten sekaisin. Ylimääräinen ja sotkuinen tavarapaljous esim. pöydillä, käynnistää minussa roskakuski-ilmiön. Heitän surutta pois tieltä kaiken, mikä estää virtaviivaisen energian tulvahduksen. Pois, pois!

Tämä haaste pitäisi toimittaa edelleen viidelle blogille. Tässä tyssää. Suurin osa seuraamistani blogeista, on varmaankin saanut jo kyseisen haasteen. Mut jos ei ole ja kiinnostaa, voit napata haasteen tästä. Silvublee!

Teeveessä käynnistyneet Masterchef ja Topchef ohjelmat ovat taas herättäneet sisäisen kokkeuteni. Hassu vaikutus ohjelmilla. Eli tänään siis leikin, että olen televisiossa. Vai kamerat puuttuu. Apua, toivottavasti en joudu painetehtävään! Illan menyy on jo tarkkaan suunniteltu ja palan halusta päästä patojen ja kattiloiden ääreen. Ai hemmetti, skumppa pitää laittaa jäähtymään!

10.2.2012

Epästabiili puolieläjä

Tämä sama kaava toistuu joka viikko. Aina perjantaiaamuisin Martta nousee ennen kukkoa. Viikot posottaa nukkua kuin pikku possu. Millä selitätte tämän? Onko tämä joku post-traumaattinen lapsuuden kokemus. Jäikö pikku Martta ilman äidin tissiä aina perjantaisin? Vai vielä pahempaa, hyljättiinkö pikku Martta yksin itkemään perjantaisin? Kyllä tämä on ihan selkeästi terapian paikka. Tämä tämmöinen on ehdottomasti selvitettävä, muuten Martta ei pääse elämässä eteenpäin. Martta ei selvästi ole sunnuntailapsi, Martta on perjantaipiru.


Kuinka voi olla TAAS viikonloppu?! Mua ihan hävettää ihmetellä. Tämäkin näyttää toistavan samaa kaavaa, mutta en voi sille mitään, että elän näköjään ikuista viikonloppua. Enkö siis elä viikolla ja herään henkiin vasta viikonlopuksi? Martta on tämmöinen puolieläjä. Puolieläjät kuuluvat ns. kädellisten heimoon,  kävelevät yleensä kahdella raajalla, joskus kontaten. Ovat impulsiivisiä  ihmisolentoja, jotka saattavat elää harhoissa. Levinneisyys suhteellisen laaja, mutta tavataan varsinkin kylmissä pohjolan olosuhteissa. Erityispiirteenä mainittakoon epästabiili unirytmi ja lievä juoppohulluus. Eivät yleensä ole vaarallisia tai mitenkään myrkyllisiä. Huomioitavaa myös, että kiinniotettaessa, pitää välttää sitomista.


Tässä päivänä muutamana olen joutunut pohtimaan ihmismielen ihmeellisyyttä. Mulla on hieman outo tapa, että kumma tyyli, josta haluaisin päästä eroon. Saanen huomauttaa, että tämä voisi myös olla terapiakamaa. Mistä ihmeestä voi johtua pahan tapahtuman ajatusmalli? Jään ajoittain kiinni synkistä ja mustista ajatuksista. Tiedätkö, saatan ajatella, että jään auton alle ja vammaudun, Juppe kuolee yllättäin, Ukkorähjä ajaa kolarin, firma tekee konkan, sairastun vakavasti, himassa on vesivahinko jne. jne. Ihan kuin jumalauta toivoisin tämmöistä tapahtuvan! Häh!? Nämä outouden putkahtavat mieleen aivan yllättäin, mutta miksi ja mistä ne tulevat? Olenko perusnegatiivinen vai yltiöhuolestunut? Onko tämä normaalia? Yleensä ajattelen auringonkukkia, leppäkerttuja ja vadelmahillokkeita, mutta välillä sinne pääsee musta mönjä sotkemaan hekumaani. Outo on ihmisenmieli...

Mitäs kivaa me keksitään viikonlopuksi? Keksitäänkö keksi? Joku ihanan täyteläinen ja maukas persikkakirsikkasuklaaunelmakeksi. Hah, haaa olipa hauska juttu! Pitäisköhän mennä takas maate? No mut joo, viikonloppuna ei ole mitään ohjattua, eikä ennalta arvattua suunnitelmaa. Tai siis, kyllähän se on jo tähtiin kirjoitettu. Martta siivoa lauantaina, laittaa perheelle kystäkyllä ja ottaa kuplivat kalsarinotkeet. Eiks siinä jo oo? Hillitön hohde, että hekuma. Häpeilevää viikonloppua kansalaiset!

9.2.2012

Turhan ajan tallenus

Naamakirjassa eli feisbuukissa oli mielenkiintoinen haaste. Yritä ihminen olla valittamatta 21 vuorokautta ja  huomaat kuinka elämä hymyilee. Positiivinen asenne hirttää päälle, eikä enää ole tarvetta valittamiselle. Aika näppärää. Turhista pikku asioista on turha napista. Martta päätti kokeilla tätä onnellisuus metodia.


Miks lumenluontikalustot aloittaa tuon helvetin jyräämisen silloin, kun tavan kansalainen vetäisi sikeitä. Eihän siinä jumalattomassa metelissä nuku pirukaan! Eikö ne voisi tehdä sitä päiväsaikaan, silloin kun työtätekevä kansa on sorvin äärellä? Ei olisi parkeerattuja autojakaan tiellä kiusana. Voe järjen pimeyttä! Millä kivitän ikkunan alla jyräävää helvetinkonetta, heitänkö pakastimella? Ai niin, mun piti olla valittamatta.... Sorgen, sorgen...

Sain eilen hyvää palvelua Naturazone luontaistuotemyymälässä. Myyjä oli reipas rouva henkilö ja äärimmäisen asiantunteva. Palveluhenkinen ja siitä Martta tykkää. Tuotteet oli myös piirun verran edullisemmat kuin näissä vastaavissa ketjumyymälöissä. Putiikki sijaitsee ihan keskustassa, Lönnrotinkadulla (4.) Kattava valikoima luontaistuotteita ja terveysvaikutteisia elintarvikkeitakin löytyy. Suosittelen kybällä!


Aurinko nousee Helsingissä 8.17 ilmoitti Radio Suomi. Oletteko jo panneet merkille, että valon määrä on lisääntynyt? Martalle se on aina lievä järkytys ja levottomuus lisääntyy. Pitkän ja pimeän, lehmääntyneen talven jälkeen pitäisi taas olla niin Coca-cola menevä ja aktiivisen hurmaava. Talvessa on se hyvä puoli, että saa rauhassa maata sohvalla, eikä tarvitse olla niin helvetin innostunut ja kiinnostunut kaikesta. Nyt alkaa taas tuo valon tykistys. Elämän pitäisi olla hauskaa, koko ajan pitäisi tapahtua, mennä ja tulla, sinne ja tänne. Tiesittekö, että itsemurhia tehdään eniten keväällä? Mä ymmärrän sen täysin. Kaikilla ei hermo kestä paljastavaa valoa. Elä huoli, ei Martta ole kiikkuun menossa. Kestän kyllä kevääntulon, mutta luokittelen itseni enemmänkin pimeän lapseksi kuin onnelliseksi auringoksi. Ja jos nyt totta puhutaan, niin ikääntyminen rakastaa valoa. Ainoastaan rypyt näkyy paremmin, mutta vanhat luut tykkää valosta. Valitinko minä taas? Huokaus, syvä huokaus...

Outo aamu. Ei ole mitään tekemätöntä tehtävää ja aikaa olisi. Martan selkä kipuilee ja on jätettävä aamuavanto väliin. Mikä lie, vihloo niin vimmatusti. Otetaan iisisti. Mihin käytänkään tämän turhan ajan? Onko olemassa turhaa aikaa? Jospa laittaisin sen talteen. Ajattele, kuinka kätevää. Turhan ajan voisi tallentaa salaisiin kansioihin ja ottaa tarvittaessa käyttöön. Miksi kukaan fiksu ei ole moista keksinyt? Pitikö Martan hakea patentti? Oiva idea, mahottoman hieno. Kerrassaan fantastico!

8.2.2012

Katson sineen taivaan

Työviikko on polokastu käyntiin ja tästä se taas lähtee. Maailmassa ei mitään kummallisuuksia, omalla painolla mennään. Hassu asia tuo painokin. Vaikka Martta syödä mässytti viikonloppuna, niin ei se tuo paino tuostaan juuri heilahda. Viikot skarppaan, niin viikonloppuna voi hiukka herkutella. Jette mykke kiva.


Ruuasta puheen ollen, olen löytänyt taivaallisen iltapala herkun. Luomu soijavalmistetta ( joku yykurtti) ja Goija-passion vaniljayykurtti, joukkoon pakastettuja mangokuutioita. Hyi, helevetti, kun on hyvää! Ja ihan mahottoman terveellistä, ainakin jos niin kuvittelee.


Viikon ehdoton humioitava Teevee-pläjäys oli maanantai-illan FST:n Helteinen helmikuu. Taas täytyy myöntää, että kyllä nuo Ruottalaiset osaa! Martta napsahti kertalaakista koukkuun. 10-osainen sarja tulee maanantaisin, katsokaa! Huikeaa komedian siivittämää draamaa.

Mitä muuta mainittavaa? Martta otti ja selvitti englannin kielen yksityisopetuksen mahdollisuudesta. Ja kas, tapaan tulevan opettajani jo ensi maanantaina ja olisi tarkoitus aloittaa kieltä kohentavat opinnot aina maanantaisin. Ja mikä parasta, ope tulee vuoren luokse, eikä vuoren tartte liikkua mihinkään. Katsotaan toimiiko. Jännää. Asia on vaivannut pientä mieltäni, en niin sanotusti ole kielimiehiä ja asialle on pitänyt tehdä jotain. Nyt on sen aika.

Varasin mulle ja Ukkorähjälle liput Cirque du Soleilin esitykseen Marraskuussa. Kyllä, ne pitää varata näin ajoissa, muuten ne myydään loppuun. Olen nähnyt shown kerran aikaisemmin ja se on kyllä huikea.  Nyt kysymyksessä on kunnianosoitus edesmenneelle Michael Jacksonille ja luvassa on kuulemma mieletön spektaakkeli. Jees, sinne siis.

Hups, nyt on kiire. Avanto kutsuu ja töihinkin on kerettävä. Maanantainako se oli, kun tilitantit jo kevättä tiittasivat. Aurinkokin lämmitti. Ihan silleen lupaavasti. Sieltä se tulee.....