Taistele Suomalainen!

Joko mielesi halajaa lunta? Alkaako pimeydenvoimat ahdistaa? Kyllä ainakin Marttaa tämä harmaus väsyttää, ei sille voi mitään. Vaikka olenkin ollut sitä mieltä, että lunta ei välttämättä tarvita, niin kaiketi se toisi hieman valoa ja vaihtelua tähän arkiseen aherrukseen. Tämmöisissä ei missään vuodenajoissa on tietysti puolensa. Ei tunnu syksy, ei tunnu talvi. Aika armotta etenee, eikä pitkä talvi saa otetta. Kohta käännymme jo kohti kevättä ( huomaa positiivinen ajattelu!) Jos ette kerro kenellekään, niin mun puolesta voisi jo lunta tulla. Silleen semisti, yläkerran ei tartte liioitella. Otettaisiin ihan iisisti vaan... Valkoista valoa, pikkusen purevaa pakkasta. Thänks!

Me Suomalaiset olemme taistelijakansaa. Kyllä me selviämme. Maksoin loppumaksun tulevasta matkasta ja sekös helpotti pimeän ahistukseen. Olenko siis luuseri, kun sillä lailla otan ja pakenen valoon? Mun mielestä valtio saisi kustantaa jokaiselle Suomalaiselle vähintään viikon aurinkomatkan etelän rannoille. Tehtäisiin sellaisia joukkomatkoja halpalentoyhtiöillä Kanariansaarille. Pitkällä tähtäimellä se voisi tulla halvemmaksi kuin pimeän aiheuttama alakulo ja kansaa syövä depressiivisyys. Ei tarvittaisi masennusnappia, ei tulisi sairauspoissaoloja. Tässäpä oiva kamppanja idea tulevalle maan isälle tai äitykälle. Varma valinta korkeimalle pallille. Saat varastaa Paavo ja muut!

Lopetan valitukseni tähän ja käyn selailemaan Thailandian hotellisivustoja. Muslimimoskeija ( hotelli) on vielä perumatta ja uusi löytämättä. Se ei olekaan niin yksinkertaista. Paikat on aikas buukattu ja hyvää ei tahdo löytyä. Mietimme jo kohteen vaihtamista. Mille kuulostaisi Koh Lanta? Satoja kilometrejä valkoista biitsii, tuulessa huojuvia palmuja, ystävällisiä hymyjä.... On mulla ongelmat... Sori.... Hei sori....

Kulma

makroviikko 35

23.11.2011 - 10:00

35. viikko

MAKROVIIKOT
+TEEMAEXTRA

Makroviikoilla on tarkoitus kuvata joka viikko jokin kohde LÄHELTÄ!

VIIKON AIHE:

KULMA

Unohdettu rakkaus

Ei mitään mainittavaa. Mahollisimman matala maanantai. Pientä taloudenhoitoa sekä asioiden järjestelyä. Aina ei ole energiajyräys. Ollaan köllötelty pikku koiran kans, ja ruoka puolella mennään purkki hernekeitolla. Se on välillä gurmeeta.

Eilen en jaksanut käydä kaupassa ja teinkin ruokaa siitä, mitä kaapista löytyi. Yllättävistä aineista voi saada aikaiseksi hyvääkin jälkeä. Tykkään säveltää. Olkoon tämä Merimiehen unohdettu rakkaus.

1 prk Tiikeriravunpyrstöjä
3 rkl kapriksia
1/2 sipuli
3 keitt. kananmunaa
2 tl kelt. currytahnaa
sitr.mehua
hiukka raastettua parmesaania
50 g voita
2 rkl puolikarkeita veh.jauh.
2 dl kuohukermaa + 2 dl maitoa
suolaa, ripaus sokeria
chilirouhetta
kuivattua tilliä

Merimiehen unohdettu rakkaus

Sulata voi kattilassa ja imeytä siihen jauhot ( tee valkokastike.) Lisää neste pikkuhiljaa ja currytahna, anna hetki kiehahtaa. Lisää joukkoon hienonnetut munat ja mausteet. Anna hetki hautua. Lisää valmiiseen kastikepohjaan ravunpyrstöt, älä kiehuttele enää ettei ravut sitkisty. Tarkista maku. Tarjoile pastan kans, itselle tein taas porkkanakesäkurpitsapastan ja Ukkorähjälle normi. Oli aika maukasta.

Illalla tulee Huippiksen finaali. Sitähän Martta on koko syksyn möllännyt. Onpas jännät paikat. Ukkorähjä soitti just. Kuultuaan, että on hernarii ruokana, välitön kysymys oli: " Onks pannarii?" Kai se on hänelle väännettävä, mun ei tee mieli. Ostin muuten tänään Vaasan minihiilarisämpylöitä. Yllättävän hyviä. Mutta ei ne mun leipää voita. No joo, nyt ei riitä asiaaaaa... Tsau!

Hahmo

Tämän viikon alkukirjainhaaste on HA. Hahmo. Kuka?

Haaste # 42: HA

Kiitos kaikille edelliseen haasteeseen osallistuneille!

42. haaste
HA-alkuinen suomenkielinen sana.

* * * *

Haasteen säännöt löytyy tuolta sivupalkista!

Huom! Kuva pitää olla itse otettu! 

* * * * * 

Aaveita vaiko haaveita

Voe kiesus, mikä myräkkä! Nyt olisi hienoa lähteä uimaan, mutta Martta on niin poikki, että pysyttelee ihan himatsuunissa. On jotensakin laiskan pulskea olo. Viime yö meni liskoillessa ja odotin vain koko ajan kellon soivan 05.50. Tämä päivä Jäähallin kirpparilla ottikin voimille. Mutta se kannatti. Tehtiin tiliä rapiat kuussataa egee, ei ihan huono. Mutta vuoden takaiseen sessioon verrattuna, meno oli hiljaisempaa. Oliko kelillä ja lähenevällä joululla vaikutusta, en tiiä.

Otin tossa parin tunnin tirsukat ja heräsin aavemaiseen tunnelmaan. Ympärillä oli haudan hiljaista, eikä minkäänlaista valon kajoa. Hetken jo luulin, että maailmanloppu on käsillä. Pitkien päikkäreiden jälkeen on yleensä hiukka töttöröö ja piti kyllä pari kertaa miettiä, missä mennään. Katsottuani ikkunasta ulos, ymmärsin, että kysymyksessä on sähkökatkos. Ei hätiä mitiä, tulet tuikkuun ja tunnelma oli katossa. Mutta kyllä ihmispolo on tekemätön ilman sähköö. Siinäpä soffalla makasin ja odotin virtaa saapuvaksi.

Mie olen rakastunut näihin juureshässäköihin. Erityisesti makuhermojani hivelee punajuuri. Tässäpä eilinen jauheliharakkaus Ukkorähjälle. Jälkkäriksi Lidlin appelsiinvaniljajäde, saksanpähkinä, pakastemarjoja ja hunajabalsamico ( 12 vee. vanha.) Hyvää oli. Pakkohan mun on postaa myös mun uus tukka ja pikkujoulu vermeet. Näillä mentiin, ticotico, lystiä siis piisasi.

Ei helvata, nyt täytyy tormistautua. Jotakin järkevää olisi aikaan saatava. Niin miksi? Eikö nyt voisi vain olla. Kuuntelisi sadetta ja antaisi myrskyn riehua.... Möllään töllöö ja rauhalla rakastan. Juu, näin teen.

OLO onnellinen

Täällä ollaan ja hengissä! Pikkujoulut sujuivat loistavasti. Meillä oli oikein hauska ja vauhdikas ilta. Vaikka olemme työn puolesta paljon yhdessä, niin harvoin kerkeämme rupattelemaan kunnolla. Okei, duunijuttuja puhuttiin, mutta myös "henkeviä" rakentavasti. Johtuneeko kivasta illasta, vai mistä, mutta ei ole ollut edes paha daagenefter. Juu, hiukka olin aamulla tukka kipiä, mutta kävin hapetuksella ja uimassa, niin siitä se olo korjaantui. Kyllä tuli kuplivaa nautittua ihan kiitettävästi, mutta niinhän sitä pikkujouluissa kuuluukin nauttia. Kun antaa itselleen luvan nauttia, niin nyt ei tarvitse ahistella ja kärsiä huonoa omatuntoa. Martan moraali on joskus typerän tiukka. Ihan suotta. Ruoka rakkauden jälkeen mentiin Namuun ja Martta sai kun saikin jorata. Loppu illaksi piti vielä eksyä teatteriin. Eli siis perinteiset pikkujoulut seikkailut...

Tässä tulee laineita

Lilaa luomeen

Viehkosti

Martta ja enkelit

Täydet kymmenen pojoo ja papukaijamerkki menee Ravintola Ololla ja huippukokki Pekka Teräväiselle. Hänen miellyttävällä opastuksella luotsasimme upeat herkut. Hienoja makuyhdistelmiä, aistikasta makumaailmaa, hyväileviä viinejä ja rentoa tunnelmaa. Olon kokkikurssikeittiö on kivan pieni, kodinomainen, hauska tila. Pekka taas itse oli rauhallinen, ei menettänyt hermojaan meissä ja oli aika fantsuu saada nähdä huippukokin opastusta. Koko meidän porukka tykkäsi kovasti ja hei, jos mietit jotakin tällaista ohjelmanumeroa, niin voin todellakin suositella. Kiva tapa touhuta yhdessä, oppia samalla ja mikä parasta, syödä hyvää ruokaa. Mistä tykkäsin myös, niin Olon filosofia on pohjoismaalainen, lähellä tuotettu ruoka. Paljon luomua ja kotimaista. Huippua! Täydellistä! Kyllähän se omansa maksaa, mutta niin kaikki hyvä maksaa. Enkä pidä tätä suhteettoman kalliina, neljän lajin illallinen, juustoineen ja viineineen hyvässä ravintolassa on myös kallista. Ruoka oli muuten täydellistä, mutta pääruuan kaurarisotto oli hiukka outo, maku hyvä ja pehmeän täyteläinen, mutta toi liikaa mieleen kaurapuuron. Mun ja Kirsin tekemä suklaafondant ei myöskään onnistunut täydellisesti. Halusin tehdä sen, että oppisin sen valmistuksen. Se ei ole helppo. Osa onnistui täydellisesti, mutta osassa ei rakenne säilynyt pöytään asti. Mutta nyt tiedän tarkkaan kuinka se tehdään "oikea" oppisesti. Maku oli taivaallinen ja siihen tehty suklaamusse huippu! Kiitos Pekka!

Illan meny

Kitkan muikkunmätiä ja puikulaperunaa

Ankkaa tattiliemessä ja pikkusipulia

Sallan villiporoa riistakastikeessa

Kotimaisia juustoja

Fondant, suklaamusse ja vadelmajäätelöä

Sähäkästi syntyy

Intesiivinen keskitys

Touhua piisaa

Mun ihana yhtiökumppani

Kukas se siinä vatkaa

Mahtava Pekka ja tytöt

Muikun mäti, huippu kokonaisuus

Ankka, tattiliemi puuttuu

Kaurapuuro pääruoka

Kotimaisia juustoja

Onnistunut fondant

Nyt rakastan Ukkorähjää ja laitan jauhelihapihvit sienikastikeella sekä uunijuurekset. Meillä on tällainen söpö koti-ilta. Villasukat jalassa ja mussun tussun. Huomenna on tiukka päivä ja aikainen ylösnousemus. Menemme myymään kirppikselle rätei ja lumpui, sekä hiukka antiikkia, antiikkia.

Juhlaa pikkuisesti

Nämä aikaiset aamuheräämiset ovat näköjään saaneet tarkoituksensa. Eilen nukkua posotin kellon soittoon ja silloin ei jää joutavaa aikaa tähän läpisemiseen. Tänään on palattu normiin ja olen aamujoutava. Hyvä vai huono? Jos nukkuisin normisti, en kerkeäisi tähän koneelle. Onko tästä tullut aikaisin herättävä ikävä tapa, vaatiiko harmaa aivosolukkoni joka aamuista sielun tyhjentämistä, ja siksi automaatiosti nousen ylös näpyttää? Mää tuota tiiä... Outoo...

Tänään on pikkujoulut! Minä en kuulu niihin, jotka pitävät pikkujouluja välttämättömänä pahana. Minusta on mahtavaa päästä bilettää! Johtuuko se siitä, että mulla on maailman parhaat duunikaverit ja heidän kanssa on hauskaa viettää juhlahetki arkisen aherruksen lomassa. Olemme pyrkineet siihen, että järjestämme tytöille jotakin kivaa hubaa muutaman kerran vuodessa. On kiva laittautua nätiksi ja ottaa relasti. Martta stailasi juhla-asun jo illalla valmiiksi. Sellaista rentoo, ei mitään pönötysjäykkää, rennosti mennään. Mulle avautuikin yllättäin tänään veepee, joten saa rauhassa laittautua. Mikäs sen mukavampaa? Jaksaa sit illalla juhlia. Menen ajoissa liikkeelle,  tyttöjen tukat täytyy piipata pikkujoulu kuntoon. Toivottavasti teemme hyvää ruokaa Ravintola Olossa ja sen jälkeen uusi mesta Namu on silleen sopivasti sähäkkä. Martta tahtoisi joraa! Mahtavaa, kun on juhlat!!!!

Tänään BAILATAAN!

Eilen meillä oli bisnesmiitinki Ravintola Strindbergissä. Tapasimme lounaan merkeissä ja ilmoitimme saavuttuamme, että meillä on hieman kiire. Odotin lounasta tunnin ja jouduin lähtemään ennen kuin ruoka saapui! Kyselimme tarjoilijalta kolmekin kertaa, missähän mahtaa ruuat viipyä. Hän ei ollut kotimaan kielinen ( vaikka urheasti yritti suomea) ja en vieläkään oikein ymmärrä, missä meni vikaan. Ei kiva, kyllä lounas pitää tulla joutuisasti, oli kysymyksessä mikä tahansa kuppila. Noh, eipä tarvitse tämän koomin ko. paikkaan lounasmiitinkejä sopia. Pöytäseurueeni oli ystävällismielistä ja toimittivat ateriani minulle dogbackissä duunipaikalle. Heh, se oli vasta hyvää palvelua!

Nyt minulla on hyvin aikaa tehdä viikkosiivous. Voi olla, että huomenna Martta ei ole kovinkaan tehokas ja jättää velvollisuudet hoitamatta. Hyvien pikkujoulukemujen jälkeen tukan kuuluukin olla hiukka kippee. Silleen sopivasti. Minä voin vain toivottaa kaikille Jumalan luomille, Oikein sähäkkää Pikkujoulua! Tipetus, tapetus, poksista Poks!

Allah Bullah

Täällä jo pyykkikone laulaa! Kai se nyt on vain niin nähtävä, että Martalla on alkanut vaihdevuodet ja unijukka on jättänyt. Heräsin taas perkele ennen kukkoa ja tässä pyörin kuin puolukka pillussa ( hyi, tuhmasti...) Nyt alkaa jo pikkasen painaa hermostojuuria tämä vähäinen yöunen määrä, tästähän tulee jumalauta ryppyjä! En mie tiiä, mikä se herättää? Mun elämän rytmitys on ollut jo vuosia iltapainotteinen. Nukun aamulla rauhassa ja teen duunia illat. Sopii mulle. Pitääkö mun vanhoilla päivilläni kääntää rytmi ja aloittaa duunit aamusta ja olla illat veepee? Nytkin olisin jo ihan joutava sorvin äärelle, mutta kyllähän se väsy yllättää, jos duunipäivä loppuu vasta 20.30.

Mun täytyy tunnustaa, että pyykkikoneessa jo lomapaidat linkoutuu. Ai, minäkö ajoissa pakkaan? Paree aloittaa ajoissa, että ei vaan tule kiirus. Täytyyhän ne paidat silittääkin, kiirehän tässä vielä tulee. Keskusteltuani matkakumppanien kanssa, tulimme siihen tulokseen, että muslimimoskeija menee vaihtoon. Ei me ruveta lomalla jeesustelee ( jeesusteleeko ne muslimit, eiks niillä oo joku allah?) Siis, ei me ruvete lomalla allahtelee, drinksua on saatava ja muutenkin vietettävä rietasta lomaelämää. Tietääkö joku hyvää hotellia Krabilta? Olen itse ollut siellä kerran ja en kuolemaksenikaan muista mestaa missä yövyin. Hyvä se oli ja ihan biitsillä. Vinkkejä otetaan ilolla vastaan!

Odottelin eilen liikkeen edessä Ukkorähjää noutajaksi. Mullahan on yksityiskuljettaja. Martta on niin hieno ihminen, että ei voi iltaisin käyttää julkisia liikennevälineitä. Enihau, Ukkorähjä siis noutaa Martan joka ilta duunista ( hyvä palvelu.) Siinä odotellessani räppäsin kännyllä kuvan ikkunastamme. Niin somasti jouluiset pallot tuikkivat ja ylen on talvinen somiste. Meillähän on ikkunat kivasti katutasossa ja niihin on ihan hyvä laitella somisteita.

Hämysti tunnelmaa

Nyt syöksyn tuonne harmaaseen pimeyteen. Kylmäkylpy odottaa. Tästä lähtee tämäkin päivä... Pikkanen valon tuike sinne niin sun sieluus. Poks!

Nou joulu, nou alkohool

Vietin eilen tovin (TAAS) netissä ja tutkin matkamme varattuja majoituspaikkoja. Tiiätkö, fiilistelin ja katselin kaikenlaista. Se auttaa tähän harmauteen ja matkakuumeeseen. Meinasin tippua toimistotuoliltani, Krabin hotla on muslimiomistuksessa ja alueella ei tarjoilla ollenkaan alkoholia! Vhot thö fack! Kaikella kunnioituksella ja rauha heidän sielulleen, mutta eiks mulle serveerata Cuba Libreä hotellin uimaaltaalle? Mikä loma se sellainen on? Pitääkö siellä litkiä vain aineenvaihduntaa kiihdyttäviä terveellisiä viherjuomia. Thänks, bat nou thänks. Ongelmana tässä on se, että ko. ajankohtana kaikki majoitusmestat alkavat olla täynnä. Ihan mihin tahansa räkälään kermaperse Martta ei suostu. Nyt tuli ongelma, pakko sieltä on löytyä joku mesta, missä kaikki on ookoo. Ei sillä, että se alkkomahooli olisi välttämätön,  mutta en halua lomallani tuntea sellaista tunnetta, että elämääni rajoitettaisiin. Ukkorähjä pitää siitä aika tehokkaasti huolen täällä kotosuomessa. Tahtoo olla villi ja vapaa...

Olenko julma ja raaka ihminen, jos sanon, että tänä vuonna joulua ei ole? Minulle se on helpoitus. Matkastani johtuen, päätin, että yhtään ainutta tonttua tahi muutakaan jouluun liittyvää ei kellarista yläkertaan hilata. Lahjoja en laita, virsiä en veisaa. Maria ponnistaa mulle Thailandiassa, ehkä skoolaan jeesus-lapsen syntymää siellä. Tai sitten en. Olen joulun suhteen on/off. Ja tänä vuonna on jouluttoman joulun vuoro. Okei, sen verran tunnelmoin, että olen varannut Katajanokan kasinolle joulubuffan ja menemme Laura Närhen joulukonserttiin. Se saa luvan riittää.

Hups, olen unohtanut postaa sunnuntaisen kaupunkiretken kuvatuotantoa. Laitanpa niitä tähän. Vaikka asuu pääkaupunkiseudulla ( maalla Espoossa, ) niin aika harvakseltaan tulee käytyä huvikseen stadissa.  Sitähän on ihan turistina. Pyörittiin Punavuoren kulmilla ja eksyttiin kirpparillekin. Löydettiin kauniita tavaroita ja taas tuli mieleen, että pitäisi olla se vanhakiva talo maalla.

Matinkylän valo

Vanhassa vara parempi

Silloin ennen

Olin joskus

Rikki mutta kaunis

Aaveita ullakolla

Ylös taivaisiin

Kas, kas Martan huarakonttuuri

Ou jee, duuniviikko käynnistyy, suhteellisen haipakkaa tiedossa. Perjantaina meillä on pikkujoulut! Menemme koko porukka Ravintola Oloon, siellä meillä on kokkikurssi. Sen jälkeen kaiketi yön kuumaan sykkeeseen... Käytin eilen ostamani housut ompelijalla (liian pitkät lahkeet) ja löysin vaatehuoneesta vanhan slimfit-paidan, joka mahtuu nyt ja on minulle uusi. Pikkujoulu asu on siis redi. Tip, Tap jalalla koriasti.

P:S Tervetuloa Merihelmi ja Johanna!

Ruokoo

Voe helevetti, kun on harmaata ja pimiää! Valoja on saanut polttaa koko päivän ja tuntuu, että päivä ei ole valjennut olemoisinkaan. Eipä tuo ole pahemmin tahtia haitannut, niin on ollut huisketta Martan pirtissä. Normi settii, kotihommeleita, ruuanlaittoa ja asioiden hoitoa. Lisäksi pitää selvittää kirppiskamoja, vien kamaa myyntiin nurkista pyörimästä.

Tein aikas maukasta kalaa ateriaksi. Huomaa, taas kalaa. Rasvaraamattuni kirjani kehoittaa syömään kalaa 3 kertaa viikkossa. Ihan siihen en pysty, mutta ajattelin sitä jonkin verran lisätä. Kala on hyvää, kun se on hyvää. Ja tuoretta. Martta maistaa herkästi, jos kala on vanhaa. Yök!

Kevyesti kasvispedillä

Matkalla uuniin

Uunista ulos

Ääntä kohti ja syömään

LOHINEN RAKKAUS

n. 0,5 kg lohen känttyrä
sitruunanmehu
suolaa
chilirouhe
pippuri
murskattua saksanpähkinää
raastettu parmesan

1 palsternakka
1 kiinankaali
1 keltainen tai oranssi paprika
1 sipuli
3 valkosipulinkynsi
1 parsakaali
hunajaa
soijakastike
suola
chilirouhe
sitruunanmehua
2 dl kuohukermaa

Käsittele kasvikset ohueksi suikaleeksi. Palsternakan saa kätevästi perunankuorimaveitsellä. Laita nämä uunivuokaan ja mausta edell. mainituilla. Lisää pinnalle viipaloidut lohipalat, mausta ne. Lisää pinnalle kuorrute keskenään sotketusta saksanpähkinästä ja raastetusta parmesaanista ( toimii sika hyvin!) Kaada kerma kaiken päälle. Uuniin 35-45 min. n. 200 astetta. Mulla on kiertoilmauuni ja tein samalla sienimurekkeen, joten ajat ja lämpö viitteellinen ja uuni kohtainen. Jälkkäriksi rakastin mansikkakiisselin ja vaniljarahkaa. Ukkorähjä tykkää.

Tein myös kirjan opein leivälleni levitettä. Tähän on tultu, nyt ei kelpaa enää luomu voikaan, pitää olla itse duunattua ja terveellistä. Syön hyvin vähän rasvaa levitteenä ( koska en syö muuta leipää kuin sitä omaani. ) Tässä helppo ja maukas resepti. 

LEVITE

1/3 osa luomu voita

1/3 osa rahkaa

1/3 osa oliiviöljyä

ripaus suolaa

pikkasen kuivattua basilikaa

Sotke keskenään ja käytä. Huomio, että tämä ei säily niin kuin muut levitteet. Niin on hyvää ja terveellistä!

Sydän rakastaa

Työkalu

makroviikko 34

16.11.2011 - 10:00

34. viikko

MAKROVIIKOT
+TEEMAEXTRA

Makroviikoilla on tarkoitus kuvata joka viikko jokin kohde LÄHELTÄ!

VIIKON AIHE:

TYÖKALU

Niittivyö

Tällä viikolla alkukirjainhaastena NI. Niittivyö.

Haaste # 41: NI

Kiitos kaikille edelliseen haasteeseen osallistuneille!

41. haaste
NI-alkuinen suomenkielinen sana.

* * * *

Haasteen säännöt löytyy tuolta sivupalkista!

Huom! Kuva pitää olla itse otettu! 

* * * * * 

Elämän alkulähteillä

Mikä ihana aamu! Pakkanen pani kirpeästi ja rannassa huikean kaunis auringonnousu. Tää on niin parasta! Ilma on raikas ja helppo hengittää. Hilipasin aamutuimaan uintireissulle ja olin taas onnellinen siitä, että asun näin lähellä merta. Se on vain niin mun juttu. Kiitos luoja, kiitos herra, kiitos ihan kaikki!

Eilinen postaus on ihan vinksin vonksin. En ymmärrä, mikä siinä on? Mulla se näyttää ihan jees, mutta ulos tulee tuollaisensa. Ä r s y t t ä ä !!!! Martta ei kestä epäjärjestystä ja sotkua. Meinasin poistaa koko postauksen, niin alkoi kismittää. Olkoon, menen asian yläpuolelle, enkä anna sen häiritä. Mut olen ihan hirveen sori. Yritin korjata, mutta meni vain enemmän sekaisin. Argh! Pyydän myös huomauttaa, että en ole ollut niin "kuplissa," että sen takia teksti olisi viturallaan. Kuplin kyllä, mutta en nyt ihan tillintallin...
Seli, seli...

Eiliset, yksinäisen sielun kemut olivat suksee. Sain paljon aikaiseksi, tunnelmoin ja rakastin itseäni ruualla. Alkuruuaksi laitoin alkupalalautasen. Vähän luomu Brietä, artisokkaa, tomaattisalsaa, parmankinkkua ja melonia, saksanpähkinää ja parmesania. Hyi, kun oli hyvää. Pääruuaksi tein uunissa juureshöystön. Tälle kertaa mukana palsternakkaa, punajuurta, porkkanaa, lanttua, sipulia, valkosipulia. Mausteeksi hunajaa, suolaa, pippuria, chiliä, sitruunanmehua, avokadoöljyä. Paiston siikafileen ja nautin sen avokadotahnalla. Olenko mainostanut jo tuota mun avokadohärpäkettä? Se on tosi hyvä ja helppo lisäke kanalle, kalalle ja pihville. Suosittelen kokeilemaan.

Elämän alkulähteillä

Palanen mahtavia makuja

Siikaa juurespedilla via avokado

AVOKADOLISUKE

1 luomu avokado ( kypsä)
1 luomu tomaatti
1 prk. raejuustoa ( en laita ihan koko purkkia)
suolaa
pippuria
oliiviöljyä loraus
sitruunan mehua

Aja avokado sauvasekoittimella tahnaksi. Pilko tomaatti joukkoon ja sotke raejuusto, sekä mausteet. Anna hetki vetäytyä ja nauti.

Jälkiruuaksi nautin marjoja, vanhanajan vaniljajäätelöä, valkosuklaalimerahkaa ja mustikkasoppaa. Raikasta ja sikahyvää!  Kyytipoikana espresso ja Limoncello. Cello jäi juomatta, oonks mie tulossa vanhaks, mutta se maistui liikaa viinalle? Kauheeta...

Nam ja yök!

Tänään on ohjelmassa herraskaista kaupunkikävelyä kera Ukkorähjän. Kyllä, menemme cityyn kävelylle. Se on ihan hauskaa ajanvietettä silloin tällöin. Ikkunaostoksia ja yleistä pällistelyä. Kuppi kuumaa jossakin. Tänään tulee jouluvalot Aleksille, onkohan siellä ihan jotkut bileet? Duuniin täytyy käydä tekemässä talvinen ikkunasomiste. Näillä mennään...

Yksinäinen kokonainen

Täällä ollaan taas! Ihq! Ukkorähjä on omilla menoilla ja mie nautin itsestäni. Olen laittanut kodin kauniiksi, miljoonia kynttilöitä loistaa ja taustalla Samuli Edelmann laulaa virsiä. Varsin harras meininki, vai mitä? Mie otan irti kaiken näistä "pimeistä" koti-illoista. Hiukkasen kuplivaa, aterian kans valkkarii ja punkkuu. Ehkä jälkiruokalikyyri. Niillä pääsee jo kummasti tunnelmaan... Ilmassa pitää olla hiukka juhlan tuntua. Siitä tietää milloin on arki, milloin on pyhä. Ihminen tarvitsee rajoja, niin kuin pieni lapsi. Tänään on lupa fiilistellä, arki on kovaa puurtamista. Voit palkita itsesi, jollakin ihanalla. Ota lasi vuosikertaa, tai käy ostamassa se Luiskin Vittunin uus käsveska. Juuri NYT on se oikea aika.

Kukkaisvalo

Pimeydenvalo

Olen saanut päätökseen hillittömän urakan. Siivosin vaatehuoneen ja laitoin pois minulle merkityksettömät lumput. Ihanan vapauttavaa! Samalla tein huikeita löytöjä slimfit-puolelta. Olen säästänyt paljon kivoja juttuja siihen hetkeen, kun olen tarpeeksi hoikka. Voi pojat, kaikki istuu täydellisesti. Tuntuu aika kivalle. Tästä johtuen, oli jo pakko aloittaa pakkaaminen. Kaikkia kivoja biletys/kukkaispaitoja. Antakee anteeks, mut mie ihan oikeesti jo pakkasin. Neljät kengät, noin kymmenen T-paitaa ja siihen juhlavat. Martta lähtee nuorison kans reissuun, on pakko olla limunaativermeitä messissä. En tiennytkään, että mulla on noin hauskoja paitoja. Mukaan vaan! Tico, Tico...

Lämminvalo

Juhlavalo

Kohta aloitan illallisen valmistuksen, rakastan itseäni hyvällä ruualla. Käytiin tukussa ja kaikkea kivaa tarttui mukaan. Siellä kun on ihan kaikkee. Mie oon hiukka höperöitynyt siitä rasvakirjasta. Pidin Ukkorähjälle sellaisen puhuttelun, että istui autossa ihan hiljaa ja kuunteli tarkasti. Teki tärkeitä kysymyksiä, joihin minulla oli perustelevat vastaukset. Taidan olla aikamoinen rasvakeisari... Teen eri postauksen illallispöperöistäni, tää on tällaista yleistä läpinää. Oukei?

Olen koko illan kuunnellut Spotify:ssa Samuli Edelmania. Sieltä tulee koko hänen tuotanto peräjälkeen. Rakastan erityisesti niitä virsiä. Mutta hänellä on kyllä kautta linjan hienoa musaa. Varsinkin, jos tykkää, että biiseissä on sanomaa ja joku tarina! Moneskohan kuuntelu kerta tämä on? Aika monta... hienoo, hienoo musaa!!

Hei, mietin, että olenko jotenkin outo, kun viihdyn nykyään erittäin hyvin yksin. Eikä tämä tarkoita mitään suhdekriisiä, se on ihan oukei. Mulla on kaikenmoista touhotusta, taustalla hyvää musaa, juuri sillä äänenkovuudella, millä tahdon kuunnella. Eikä tarvitse ottaa ketään huomioon. Onko tämä itsekkyyttä, jos nauttii elämästä? Vai kertooko se siitä, että palikat on kohdallaan ja rauha sielussa. Meibii...

Nyt on  kirjallinen matineani tullut päätökseen. On illallisen valmistuksen aika. Näin sulavasti Martta hyppää roolista toiseen. Vapise keittiö, Martta on tulossa. Yritin kuvata näitä valoisia ilmiöitä ympärilläni, mun en tiiä, en varmaan saa niitä niin "aidosti" tunnelmoimaan. Otan vähä Cavaa, siinä on pirteät kuplat!