Unohdettu rakkaus

Ei mitään mainittavaa. Mahollisimman matala maanantai. Pientä taloudenhoitoa sekä asioiden järjestelyä. Aina ei ole energiajyräys. Ollaan köllötelty pikku koiran kans, ja ruoka puolella mennään purkki hernekeitolla. Se on välillä gurmeeta.

Eilen en jaksanut käydä kaupassa ja teinkin ruokaa siitä, mitä kaapista löytyi. Yllättävistä aineista voi saada aikaiseksi hyvääkin jälkeä. Tykkään säveltää. Olkoon tämä Merimiehen unohdettu rakkaus.

1 prk Tiikeriravunpyrstöjä
3 rkl kapriksia
1/2 sipuli
3 keitt. kananmunaa
2 tl kelt. currytahnaa
sitr.mehua
hiukka raastettua parmesaania
50 g voita
2 rkl puolikarkeita veh.jauh.
2 dl kuohukermaa + 2 dl maitoa
suolaa, ripaus sokeria
chilirouhetta
kuivattua tilliä

Merimiehen unohdettu rakkaus

Sulata voi kattilassa ja imeytä siihen jauhot ( tee valkokastike.) Lisää neste pikkuhiljaa ja currytahna, anna hetki kiehahtaa. Lisää joukkoon hienonnetut munat ja mausteet. Anna hetki hautua. Lisää valmiiseen kastikepohjaan ravunpyrstöt, älä kiehuttele enää ettei ravut sitkisty. Tarkista maku. Tarjoile pastan kans, itselle tein taas porkkanakesäkurpitsapastan ja Ukkorähjälle normi. Oli aika maukasta.

Illalla tulee Huippiksen finaali. Sitähän Martta on koko syksyn möllännyt. Onpas jännät paikat. Ukkorähjä soitti just. Kuultuaan, että on hernarii ruokana, välitön kysymys oli: " Onks pannarii?" Kai se on hänelle väännettävä, mun ei tee mieli. Ostin muuten tänään Vaasan minihiilarisämpylöitä. Yllättävän hyviä. Mutta ei ne mun leipää voita. No joo, nyt ei riitä asiaaaaa... Tsau!