Enimmäkseen rauhassa

Terskis täältä terdeltä. Saavuin eilen tänne paradiisoon ja ihan oon yksiksein nautiskellut. UK:lla on duunihommii, mut tänään saan hänet seuraksein. Eikä siinä mitä, yks ilta yksin tekee vain gudaa. Suap olla omissa ajatuksissaan. Pikkasen viileetä vaik tiedotusten mukaan olisi pitänyt lämmetä. Mut ei mua haittaa. Jotenkin tämmöinen viilee ja sinisen vihree meininki sopii just mun tunnelmaan. Eilen lottuutti vettäkin ja sekös kivasti rapisee peltikattoon. Mulla oli fengsuit ja jingjangit kohillaan.

Aamu on usvainen. Koko tienoo on pehmeessä pumpulissa ja äänistä päätellen kaikki linnut ovat saapuneet. Just lensi hillitön hanhiparvi tuosta yli. Hirvee kaakatus ja jännä ääni lähtee siivistä. Sellainen kovemman luokan suhina. Tämä kaikki on musiikkia korvilleni, mikä konsertto mut silti rauha. Mitä sitä ihminen muuta tarvitsee. Ei muuta. Hyvä näin. Piip piip tsirp tsirp.

Illan hämy ja sininen hetki

Viime viikonloppuna oli taloyhtiön talkoot. Olenko mä niistä jo maininnut. Hitto, kun en muista. Mut oli kyllä taas kiva touhuta yhdessä. Olen aikaisemmin vältellyt niitä kuin ruttoo, ymmärtämättä sitä yhteisöllisyyttä ja tekemisen iloa. Minähän tykkään puuhastella ja sitähän talkoot ovat parhaimmillaan. Olen nykyään meittin taloyhtiön hallituksen jäsen ja sekin on kivvoo hommoo. Päätetään yhes tärkeitä asioita. Se on luottamuspesti. Pitää olla sen arvoinen. Hallituksen jäsen. Haiskahtaa poliittiselle. Minä.

Polskista

Kävin välillä hakemassa aamupalaa. Kaks nakkia ja siemennäkkileipää. Aika köykänen breku mut ei oo muuta. Oli syötävä, kun alkoi huikoo. Heräsin jo viideltä, kävin piipillä ja jatkoin unta mut se oli sellaista koiran. Kello tulee puol ykstoista, niin kai se jo on näläkä. On aamu mennyt ihmetellessä. Muutaman kuvan räpsäytin ja otan hitaasti. Kohta pitää lähteä kylille, ei yhtään huvittas. Heräsin muuten läppärin vierestä ja valot päällä. Yritin kattoo hakekaa kätilö mut ilmeisesti olin simahtanut kesken. Ei sitä vanha jaksa enää, mut et mie olen nukahtanut läppäri auki! Jo on aikoihin eletty.

Aamun ussakka

Mitähän tekis, että mainittas. Näin kauan tää mun zeniläisyys aina kestää. Sit tulee jo tekemisen tarve. Pitäskö siivota tai jotain. Vai meniskö vielä vällyjen alle ja olisi vaan. Kauhee dilemma. Onneks ei oo ton isommat ongelmat tällä hetkellä tai miten sen nyt ottaa. Ehkä se menee niin, että täällä möksällä osaa jotenkin siirtää ongelmansa mappi ööhön. Ehkä se on tarkoitettu niin. Saa hetken olla rauhas ja sit taas voimallisena jaksaa elämäänsä. Siks kai mie tätä paikkaa niin rakastankin. Pako sellainen.

Hirveesti tekis mieli ostaa uusia kalusteita. Käytiin viimeks kattoo paikallisessa Jyskissä ja löydettiinkin kivoi vaihtoehtoi. Ne ovat jääneet kummittelemaan. Alaterdelle tarvittaisi tuolit ja miksei tänne ylöskin. Kaikki alkaa olla kaput. Tämä on jo neljästoista kesä, kun täällä kortteeraamme. Kyllä siinä ajassa kalusteet jo alkaa hajoilemaan eli olisi silleen perusteltua. Koko ajan saa pelätä, että penkki perseen alta leviää. Ei oo kiva sitten ja pyllyyn sattuu. UK oli sitä mieltä, että uudet tuolit ei autoon sovi, mut miehän en het silleen usko. Aina voi kokeilla ja survoo. Jospa ne sittenkin mahtuisi. Pitäskö repästä ja laittaa visa vinkumaan ja hommaa uudet mööpelit. Saisin tähän joutilaisuuteen vähän nostetta ja shoppailu on virkistävää. Varsinkin jos ostaa uusia puutarhakalusteita. Ja olisi se silleenkin perusteltua, että kohta niitä vaihtoehtoja ei enää ole. Myyvät pois ja sit jäädään näppejä nuolemaan. Voinhan mää aina käydä vähän vilikasee...

Pikkanen lepo ensin ja sit menox. Aamu-uinnit on jo suoritettu. Jos pää herätessä on snadisti pöpperöinen, niin aamu-uinti kyllä herättää kivasti. Se olisi mahtavaa, jos sellainen olisi mahdollista evri dei. Mitähän meillä syötäisi tänään, jotain fressiä ja maukasta. Ulukomaista uutta pottua on jo saatavilla. Josko sitä ja joku roteiinin lähde. Näillä mennään. Adios!