Meissä on potentiaalia

Fraidei on seljätetty. Normikaavalla eli arjesta juhlaa. Emäntä ei tule juhlatuulelle ellei hän suorita kotitalousaskareita eli pese paskahuussia, heiluta rättiä ja muutoinkin rakasta kotia. On sanomattakin selvää, että taustalla soi suomi-iskelmä ja pikkasen pitää ottaa kyytipoikaa. Kuka hullu siivoaa selevitepäin?

Lämpöö

Aurinkoisissa tunnelmissa

Menin taas helepolla. Miten sitä nykyään ei muka jaksa laittaa viidellä lajilla ja leipoo leipänsäkin itse. Toista oli ennen vanhaan, Martta keitteli hillot ja hyytelöt. No joo, kotimatkalla nappasin restorantista alkupalaksi sushilajitelman, alkon kautta ruokaostoksille. Pääruokana pekoniin kääritty luomujauhelihapihvi ( oli pakko mainita toi luomu, kuulostaa jotenkin gyrmee. ) Sen kans uunijuureksii ja pekonisipulisoosi tahi muhennos. Jälkkäriksi kuulkaa aivan ihana kolmen kaverin valkosuklaavadelmajäde, tuoreet mustikat ja vadelmat, suklaa nyhdöllä ja loiskauksella amarettoo. Kylläpä mänt tuas kiel perseeseen.

Lempee

Iittalat kävi

Vivaldi vinkui taustalla ja asiaan kuuluvat kynttilät asettelin tunnelmaks. Tällä kertaa illallisella oli oikein tarkoitus. Katsokaas, hyvä emäntä rakastaa miestään vatsan kautta. Ja uskoo ken tahtoo, mut mää olen Ukkoni aika kiitettävästi lempinyt, jos massun koko määrä rakkauven. Hyvä ruoka, parempi mieli ja siitä päästään asiaan. Martta oli juoni ja otti esille yhteisöasumisemme raportoinnin. Annetaan reilusti palautetta puolin ja toisin. Ensimmäinen keskustelua avaava kysymys kuului: " Oletteko sitä mieltä, että me saattaisimme muuttaa saman katon alle?"

Serviisi

Vähän vihreetäkin

Palaute tänne päin oli positiivinen ja rakentava. Voisin tiskatessani järjestää ruokailuvälineet ryhmittäin kuivumaan niille varattuun välikköön. Sotken kuulemma ikävästi kaikki sekaisin ja näin ollen hankaloittavat rakkaani joka päivästä elämää. Vetosin kiireeseen ja lupasin parantaa tapani. Martan palaute ei ollut ihan näin yksinkertainen, mutta rakentava se oli ja hyvässä hengessä saimme yhteistuumin todeta, että meissä saattaa olla potentiaalia. Parisuhteessa on hyvä nostaa kissa ja kaikki muutkin kotieläimet pöydälle ja reilusti esittää asiat asioina. Toki, ennen sitä kannattaa lämmitellä ja tehdä se arki juhlaksi. On muuten aika hirveetä kuunnella, kun alakerrassa asuu hyvin toraisa pariskunta. Ovat ulkomaalaisia. Ukko huutaa akalle kuin hinaaja ja kuulostaa jopa väkivaltaiselle. Kuin tuollaisessa suhteessa voi elää? Eilen aloittivat päivän kello seittemän huutamalla toisilleen niin, että koko talo raikui. En kestäis. Mää haluun vaan rakkautta, rauhaa, lempee ja lämpöö.

Apetta

Mukana maku

Eipä siitä ole montakaan vuotta, kun viikonloput meni tehokkaasti bailatessa baariloissa. Tai siis on siitä jo aika monta vuotta. Olin rapiat kolkyt, oisko vielä joku kolmeviis, kun mietin, että en varmaan koskaan lopeta bilettämistä. Se oli niin ihanaa. Aina uudet vermeet päälle, lannetta retkutettiin teknon tahtiin ja kauheest paljon mentiin ja tultiin. Oih, olihan se ihanaa aikaa. On se vaan jännä kuinka muuttuu mielenkiinto. Juuri ehtoolla eilen mietin, et ei vähempää voisi yöelämä enää kiinnostaa. Se on kyllä hyvä, että voi ja saa olla tyytyväinen kotioloissaan, illallisen katveessa, rakkaan kuppeessa. Ei tuu, eikä oo mielihaluja maalimalle. On tyytyväinen ja onnellinen siinä hetkessä tässä ja nyt. Thänk gaad mai loord, en muuta sano.