24.9.2016

Opiskelija elämää

Täällä ollaan, valokuvauksen pyhätössä. Ilta on tummunut ja mä vietän yksinäistä opiskelijailtaa omassa huoneessa. Tässä on kolme punkkaa, mutta kermapylly on tietenkin öloun. Ihan niin opiskelija en ole, että hyväksyisin huonetoverksi karvaisen teinijannun. Istun koulupöytäni ääressä ja huonetta valaisee kelmeä pöytävalo. Tunnelma on snadisti spuugi, pirtti on hiljainen kuin neitsyt-tyttö herran ehtoollisella. Pattereissa kohisee lämmittävä vesi ja haukkasin iltapalaksi keittiön tarjoaman iltapalan. Ikävä on kotiin. Vähäsen.

Pyöritä pyöritä pellavapäätä

Vasten valoa


Päivä oli intresantti ja lupaava. Ryhmä vaikuttaa mukavalle. Meitä on joka lähtöön ja se on aina mielenkiintoista. On mahtavaa heittäytyä taas opiskelijan rooliin, hamuan uutta oppia kuin vastasyntynyt äidin rintaa. Päivän opinnollinen tykitys on tietenkin saanut pääni sekaisin ja purin antia intohimoisesti käytännön harjoitteilla. Oli pakko. Miehän opin tekemällä ja on heti päästävä kokeilemaan ja annettava lihasmuistiin ärsykkeitä. Muutoin kaikki unhoittuu. Saatiin jo ensimmäiset etätehtävät ja niitä reenasin. Oisko nää niin kuin taidekuvia, kaikissa on oikea tehtävä vaikka ei välttämättä sille näytä. Iso askel minulle, mutta pieni ihmiskunnalle. Hitsi, on vaan niin mahtavaa, kun täytyy ja pitää kuvata ja oppia. Olen siunattu.

Ylös alas

Vauhdin hurmaa


Aamuinen ylösnousemus ja päivän anti väsytti, mutta en saanut silmää ummistettua huom. koulupäivän jälkeen. Kävin kierroksilla ja oli pakko päästä heti kuvaamaan. Muurlan kylänraitti on hiljainen, mutta paikallinen pubi avasi ovensa ja otti minut suojiinsa. Kumosin tuopillisen ja sain kuvattavaa. Syksyn värejäkin vangitsin ja sain näin tapettu tehokkaasti aikaani. Opinnot loppui jo kolmen jälkeen ja hetken joutui miettimään, et mitäs sitten tehtäisi. Tämä on mun ihan omaa laatua sanelevaa valokuvausaikaa. Tosin, tämän vuoden aikana saattaa olla, että kylänraitti käy turhan yksiolkoiseksi kuvauskohteeksi. Mut arvatkaas mitä, täällä meillä on studiot ja pimiöt aina käytettävissä ja uskoisin, että siinä vaiheessa, kun alkaa noi hommat olla hanskassa, niin tekemistä riittää.

Oot sä tärähtänyt

Taivaspaikka


Opintosuunnitelma vaikuttaa kaiken kattavalla ja tuskin maltan odottaa, että päästään kaikkien aihioiden kimppuun. Erityisen antoisaa on myös se, että täällä me olemme saman katon alla toistemme kaltaiset ja jaamme saman mielenkiinnon kohteen. Vähäks kiva, kun voi jutella aiheesta valokuvaus ja tuntea se yhteenkuuluvaisuuden tunne. Sehän on just parasta oman alan harrastajien kesken. Olkoon harraste mikä tahansa, keskiaikaisen alushameen ompelukurssi tai babylonilainen rukouspiiri. Aivan sama, kunhan oppii ja saa uutta.

Riehuu rinnassani riehuu

Maalari maalasi taloa


Höh, kello on vasta ysi. Mitäs sitten tehtäisi? Voisin lukaista päivän kurssitarjonnan vielä läpi. Hirvee hikari. Jos meinaan, että tonne tolkuttomaan päähän jää jotain, niin kertaus on todella opintojen äiti. Eikä taida kerta, eikä kaks riittää. Noita on tolkutettava joka välissä, muutoin kaikki jää unholaan. Siitä haastavaa on tämä aikuisopiskelu. Vielä ei voi panna maate, sit herään viiden aikaan valvomaan. On muutoinkin niin ja näin tuon unen kanssa, vieraassa paikassa, vieraassa sängyssä. Mut onneks on niin paljon uutta viriliteettiä, et huominen päivä menee silläkin energialla. Nukkuu tahi ei. Tekee mieli jotain mässyy. Ei oo ja kyökki on kiinni. Otan kurkkupastillin. Adios.

4 kommenttia:

  1. No olipas ny liikkuvaa kuvaa :)

    Onko se siis ihan kokopäiväopiskelua? Vai välillä siellä ja välillä etähommaa? Vai asutko siellä nyt ihan koko ajan? (Muistan kyllä, että tästä oli puhetta, mutten muista mitä...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin niin mielenkiintoista, saa ottaa tärähtänyttä ja muutoinkin outoa kuvaa. Ovat siis ihan annettuja tehtäviä, jota kautta oppii ymmärtämään mitä milloinkin tapahtuu ja hei, jos oikein kovasti katsoo, niin taidekuvia kaikki tyyni ;)

      Opiskelu on monimuotoa. Yksi viikonloppu kuukaudessa tätä ihanaa herkkua. Muurlan opistolla on myös päivälinja, joka olisi unelma, mutta siihen ei ole mahdollisuuksia vaikka se olisikin unelmien täyttymys. Nettipohjalla ja etätehtävillä mennään ja odotetaan aina yksi kuukausi. Opiskelu kestää ensi kesään, jee! Olisit vaan Annukka tullut mukaan, kiva porukka ja hitsin kivaaa!

      Poista
    2. No nyt mua harmittaa entistä enemmän, kun en tullu. Tai siis hakenu. Dääämmm :(

      Poista