23.9.2016

Mittarilla mitatut

Mittari mittaa rinnassa ja mulla on ihan sellainen nolo olo, että joku kyylää mua. Ei tohi paukkua päästää tai nokkaa kaivaa, jos se menee filmille. Kauheeta. Eilen aamulla huitasin mittarin rintaan, heleppoo kuin heinän teko, eikä se häiritse yöelämää, eikä tunnu missään. Ehkä snadisti kutittaa, mut olen jo tottunut. Suihkuun ja veteen pois otetaan, muutoin mittaa 24 hoo.

Mikä tää sit siis on? Se mittaa sykkeen väliä ja antaa tietoo parasympaattisen hermoston toiminnasta. Kaiketi siis myös sykkeestä ja siihen liittyvästä. Kuinka ihminen palautuu ja kuinka kokee tilanteet stressaavana. Oukei, eihän siihen mittareita tarvita, mie ressaan kaikkee ja koko ajan. Eniten mua kiinnostaa nämä mun öiset touhut. Vaikka jäpikkä saattaa vetää unta palloon kymmenen tuntii, niin mikä on oikeesti levon määrä. Viime yö oli rauhallinen, omasta mielestä. Kerran kävin lirulla, mut en möykännyt, eikä pahat henget mua vainonneet. Toivottavasti nyt edes yksi hullu yö tulee tallennukseen. Saan sitten vertailu kohdetta. Ihan mielenkiintoista tämmöinen on, en sit tiiä onko ihan huuhaata. Ma on lekuri ja aion tallennukset siellä esittää.



Varasin meille ylläri matkan. Sellaista syksyhubaa. UK ei tiedä kohdetta, kerroin vain, että 8.9 La sellaiset ja sellaiset vermeet mukaan ja kello kasi oot redi. Lähetään. Se mun maajussi exä teki aina tällaista ylläriä mulle. Se oli ihanaa. Pieni kutkutus arjen pyöritykseen pitää ihmisen virkeenä. Suosittelen rakkaat lukijani teidänkin parisuhteen hekuman ylläpitämiseksi. Täällä voin avautua, jos lupaatte, että ette kerro kenellekään. Myöpä lähetään Manseen mustamakkaraa järsimään. Varasin alennuskupongilla edukkaan hotellin, pöydän näsinneulasta ja sarahildenin museoon mennään katsomaan niitä hassuja ihmishahmoja. One nait ja lempi leiskuu. Eiks oo kiva?

Huomenna starttaa sit ne foto-opinnot. Mua jännittää, niin kuin aina joku uus ihana. Pikku poika jouluaattona kutkuttaa massun pohjassa. Hitsi, kun on nastaa. Mää niin odotan. Olen la-su Muurlan opistolla, yövynkin siellä. Näin saan autenttisen opiskelijafiiliksen. Tätä ihanuutta jatkuu aina ens kevääseen, on vuodeksi parasta mahdollista harrastetta. Jos nyt ei avaudu kuvaamisen salat lopullisesti, niin sit mie nakkaan kameran ladon seinään. Tahtoo oppii ymmärtää ja hallitsee.

Tänään on viikon paras päivä. Tänään on Vain Elämää ilta. Pe ilta on pyhä. On saunavuoro ja asetutaan töllön ääreen. On rauha. UK on reissun päällä, yksiksein nautin. Kohta käyn viikkosiivouksen pariin ( pakko, Su on näyttö ) ja illaksi duuniin vielä. Mittari mittaa ja mää oon ihan et joooooo.... Mellevää viikonloppuu tu evrivan!

2 kommenttia:

  1. Mää haluaisin kanssa oman Bodyguardin :). Ja nyt kun mainitsit siitä valokuvausopiskelusta, niin kyllä mua vähän kaduttaa, etten sinne hakenut vaikka innostit. Mutta kyllä se on enempi sun juttu. Oot jo valmiiksi niin taitava. Oikeesti.

    Kohta aletaan täälläkin tölläämään Vain Elämää. Jess. Paitsi että chisu ei oikein nappaa, vaikka taitava onkin. Mutta olen ennenkin kääntäny takkini sen ohjelman jaksojen
    jälkeen.

    Mukavoo viikonloppua! T. Nurmilintu ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerron sit tuloksia, jännä kattoo.

      Olispa ollut hauska olla samalla kurssilla :) Täällä varmana esittelen kyllästymiseen asti kuvia ja kaikkee, kunhan vauhtiin pääsen.

      Chisu on paras!

      Poista