Luxii ja vähemmän luxii

Just joo. Nyt se sitä lunta työntää ja minä jo täällä kevät hepeneitä virittelen. Mun mielestä kevät alkaa joululta ja enää ei tartteisi leikkiä talvea. Mut kai se on vain hyväksyttävä, että talven rytmi on heittänyt häränpyllyä. Lunta ei jouluna oo ja kesä tulee vasta heinäkuussa, pah. Enkä taaskaan muutoin hernettä nenuuni tunge, mutta toi autoilu muuttuu vähintäänkin mielenkiintoiseksi, eikä asiaa suinkaan paranna se, että julkinen on renkaitaan myöten siinä keltaisessa nesteessä. Jos nyt näin kauniisti saa sanoa...

Mun ei tartte lähtee citiin sotkemaan, sillä eilinen ja tämä menee Lemon Deco touhuissa. Kunhan työhuoneelle pääsen, enkä itseäni tarjoa edes tähän ruuhkaan. Odotellaan, että aurauskalusto olisi saanut tietä tiettömälle. Juu, autoni on välttämätön, sillä on tuota kantamusta sen verta ettei ilman sitä tulisi mitään mistään milloinkaan.

Duunasin eilen työhuoneella jotakin erityisen vastenmielistä ja samalla tyydytystä antavaa. Tulevat matkamessut työllistävät ja suunnitelmissani on piirun verran muhkeampi valaisin. Osastolle tulee pinkeistä riisipaperipalloista kokoelma. Ja ettei mene liian helpoksi, niin eihän sellaisia, juuri oikeanlaisia, valmiina löydy. Eli duunaamaan. Otin sitten ja spraymaalasin 15 kpl. palloa työhuoneella. Ja siinä samalla spreijasin itseni, ulkoisesti ja sisäisesti, sekä koko työhuone on nyt suloisesti pinkki. Huh, kuinka ällösti tunsin maalin tunkeutuvan joka soluuni ja kaiketi tässä kärsitään myrkytyksellistä olotilaa. Jos teksti on outoa ja haparoivaa, niin pankaatte se imppamisen piikkiin. Tilulilulei.

Hyvät tuli palloista ja onneksi ne oli suht helpot duunaa. Yksi maalipinta riitti ja se toimii hyvin. Yhden palleroisen spreijaaminen oli suht näppärää ja toki mie tiiän, että se maali ottaa ja pölyää. Okei, se viistoist oli hiukkasen liikaa, mut nyt homma on tehty ja toivottavasti ajavat asiansa. Uskoisin, että saan aikaiseksi näyttävän pallomeren ja ainapa voin sanoa, että ihan ite tein. Siitä tyydytystä ja käsillä tekemisen iloa, ou jee.

Lauantaina käytiin katsomassa Lux. Kerrassaan upea kokonaisuus, jos ei olisi ollut niin kylmä ja meikeläiselle liikaa ihmistä. Tsekkailtiin torikorttelit ja senaatti, mutta sitten jäätävä kylmyys otti vallan ja loput kurvattiin autolla. Ei vaan pystynyt. Liikennejärjestelyt oli huonosti hoidettu, katuja sulki poikki ja siitä johtuen hirvee ruuhka. Ihan jo hermoa kysyi. Nälkäkin kurni suonissa. Mut kaikesta huolimatta katsomisen arvoinen ja kovasti arvostan tekijöitä ja tarjontaa. Instagramiin laittamani kuva on saanu tykkäyksiä ulukomaita myöten. Hyvä Suomi!

Kai se on myönnettävä, että ikä alkaa painaa. Luxista himaan ja äkkiä pöperöä pöytään. Kivasti laitettiin ja kolmella lajilla mentiin. Siinä sitten oikaistaan ja töllöä mölläämään. Ihana niin. Heräsin siihen, kun Ukkokulta kuiskuttelee kello yks, että tule sänkyyn nukkumaan.  Sama eilen. Aamusta jo liikenteessä ja sit niissä maalipöllyissä päivä. Syötiin ja taas tuohon möllää gränd disainii töllöstä. Ja katso, siihen tipahdin ja pikku tirsut nakitin. Ihan sitä ihteään eli täyttä unta kuulemma kuorsasin. Hah, tähän on tultu.

Nyt on lopetettava. Kaveri soitti, on tuomassa työhuoneelle kuormauslavoja. Niistä tulee pöytä. Adios!