18.8.2015

Huomisen haasteita

Mökki on hiljainen ja vieras on jättänyt rakennuksen. Ukkokulta lähti myös citiin ja minut tänne näin hylkäsivät. Kolme kivaa päivää tekee tämän vastakohtaisuuden lievästi ikäväksi. Puhetta, naurua ja lustinpitoa, nyt vain yksinäinen hiljaisuus. Toki, aurinko paistaa taivaan täydeltä ja mikäs on ihmisen ollessa. En mie sinne citiin vielä lähde paahtumaan, yritän nyt nauttia itseni seurasta. Huomenna, kun lähden, niin sittenpä ei takas ihan heti tullakaan. Niin kuin yöllä tunnelmoin, niin alkaa kausi kääntyä syksyyn. Ei sille mitään voi. Vaikka kelihän on just nyt niin kesää, niin kesää, että ihan hävettää.

Mut joo. Viime perjantaina kävin taas lekurin pakeilla. On viisasta jatkaa saikkua vielä kuukaudella. Ristiriitaisin tuntein, mutta ymmärrän sen olevan hyväksi. Tohtorin palaute oli selvä, hieman pysäyttäväkin. Niskapaska ja selkäoireisiin ei ole tulossa mitään parannusta, kulumat on kulumia, eikä niitä voida poistaa, eikä tehdä minusta enää nuorta jantteria. Ainut mikä auttaa on ammatinvaihdos. Tottahan se on, mutta tuntuu jotenkin ahistavalle, mutta samalla se voi olla uuden alku. Jos jatkan näin, niin ennuste on se, että yksi kaunis päivä en tee enää mitään ja sitä en herra paratkoon halua! Mies parhaassa iässä, tahtoo olla vielä työelämässä mukana, elää täyttä elämää.

Elämään vain täytyy löytää uusi tapa tehdä työtä. Enkä laita hanskoja tiskiin kampaamisenkaan osalta, teen sen mihin pystyn ilman kipuja. Tai niin no, ei ne kivut mihinkään poistu, mutta niiden kanssa täytyy vain oppia elämään. Ne menevät ja tulevat ja ne ovat osana loppuelämääni. Mutta kuinka järjestän sen, että voisi elää suht normaalisti ja olla osana tuottavaa yhteiskuntaa.

Tässä 4 värimaailmaa, joilla....

Jos tämä loma on tullut tarpeeseen ja pituudeltaan onkin tehnyt sen, että on ollut aikaa ymmärtää asioita. Pysähtyy ja hyppää pois oravanpyörästä, niin kyllä se ymmärrys sieltä jostakin kumpuaa. Entistä en halua jatkaa, vaan jotakin uutta on myös tultava kuvioihin. Sitäpä täällä olen ankarasti pohdiskellut ja jotakin kipinää on syntynyt.

Lemon Deco nostaa sieltä päätään. Sen ympärille olen suunnitellut hieman erilaista sisustuskonseptia.  Ei vähempää, eikä sen enempää kuin allekirjoittaneesta tulee nyt sisustustaiteilija, sekä tuottaja. Hah, eikö kuulosta hienolle. Se on kyllä hirmu kiva, että voi ihan itse nimetä itsensä. Okei, välillä uskoni horjuu helevetisti ja saatan tuntea säälittävää tunnetta, että oikeinko sisustustaiteilija. Mitä vielä. Välillä on hyvinkin varmoja hetkiä siitä, että tämä onnistuu, tämä on hyvä juttu.

Lyhyesti ja ytimekkäästi yritysidea, josta nyt siis tulee julkinen. Torstaina esittelen sen Yrityshelsingissä ja voitte arvata, että mulla on pupuja pöksyssä. Mut joo, yritykseni tuottaa mun suunnittelemaa kodintekstiilimallistoa. Se pitää sisällään kudotut matot, tyynypäälliset, liinat ja tabletit. Samoin tehdään tuotteita virkkaamalla, ei tietenkään mattoja. Mie itse en moiseen hommaan enää kykene, joskin tätä prototyyppiä olenkin täällä mökillä harrastanut. Mutta tarkoituksissa olisi tuottaa ne alihankintana joko suomes tahi viros. Mallisto pitää sisällään neljä eri värimaailmaa ja värit toistuvat kaikissa tekstiileissä.

Lisäksi yritykseni tarjoaa sisustustauluja ottamistani kuvista. Sekä petivaatemalliston omista kuvistani, se kantaa nimeä neljä vuodenaikaa. Yksi mielenkiintoinen tuoteryhmä tulee olemaan myös Trashdesign. Tällä hetkellä olen siis duunaillut vanhoja valaisimia tähän päivään ja nekin tietysti kaikki neljässä värimaailmassani. Trash on tätä päivää ja mahdollisuudet siinä ovat rajattomat.

Tietysti tulen markkinoimaan myös sisustussuunnittelupalvelua, mutta ehkä enemmänkin niin, että rohkaisen asiakkaita käyttämään reippaammin väriä ja luovaa mielikuvitusta staileissa. Okei, meillä suomalaisilla on se scandinaavinen, yksinkertainen ja tyylikäs sisustusmaku. Minusta se on välillä jopa hieman tylsä ja kaipaisinkin erilaista irrottelua. Uskoisin, että aika on kypsä tähän. Asuntomessuilla oli jo nähtävissä muutamia kivoja kohteita, joissa värejä ja uskallusta oli käytetty kiitettävästi. Eikä perinteisen käsityönkään merkitystä sisustusmarkkinoilla voi väheksyä. Selkeästi nouseva trendi.

Hommaa on paljon ja on niin monta kohtaa joita pitää ymmärtää ajatella. Liiketoimintasuunnitelma on tehty ja eräskin kaaviokuva siitä, mitä ja kuinka lähden tekemään ja tuottamaan. Hei, mulla on tasan kaks vaihtoehtoo. Jäädä valittamaan elämäni kurjuutta tai tehdä asialle jotain. Mitään et helvetti saa, jos et uskalla yrittää. Enkä mää kovin korkeelta tule alas, jos tulen. Saattaahan tässä käydä niinkin, että osuin oikeaan markkinarakoon ja kohta ollaan maaliman markkinoilla. Enkä mä tee hätiköityjä päätöksiä. Piippaaminen antaa jatkossakin osan toimeentuloani, mutta teen sitä vain vähemmän ja kaiken muun ohella. Syksy tulee olemaan mielenkiintoinen ja jos idea kantaa, niin varmasti myös työntäyteinen. Mutta jo nyt, tämä on antanut minulle sen, että olen saanut muutakin ajateltavaa, kuin jatkuva kipuilu. Elämässä on oltava vielä jotakin kivaa ja yllätyksellisyyttä. Minullekin.

...kaikki tuotteet tehdään.

Mallisto julkaistaan marraskuussa. Minulle tarjottiin osaa pop-up tilasta helsingin keskustasta. Mikä onkaan parempi tapa? Lähes riskitön ja siinä voin kokea, ymmärtää ja nähdä, onko suunnittelemalleni mallistolle kysyntää. Unelmissani on tietysti sellainen tila, missä yhtyvät työtilat ja oma showroom, sekä koti. Mielellään tietysti hesan keskustassa... Mutta hättäilemällä ei tule kuin heikkopäisiä lapsia, joten mennään päivä kerrallaan. Kukaan ei estä minua unelmoimasta. Ja jos niin on tarkoitettu, niin vielä me UK:n kanssa sellaista asustetaan.

En siis laita mitään sisustusliikettä. Niitä on jo ihan tarpeeksi. Mahdollinen myynti tapahtuu netissä, messuilla ja showroomissa tapahtuvissa asiakasilloissa. Tietysti olisi mahtavaa, että yritykseni nähtäisiin kokonaisuutena, joka voi myös tarjota erilaista sisustussuunnittelua omilla(kin) tuotteilla.

Sitä voisi miettiä, et kuinka jaksaa kaiken tämän, mutta uskon siihen, kun tekeminen on mielekästä, niin saat siitä uutta virtaa ja ihminen jaksaa vaikka mitä. Toki, olen ottanut huomioon myös epäonnistumisen mahdollisuuden. Mut jos en tätä tee, niin loppuelämäni harmittelen ja jossittelen. Sitäkään en halua. Ja voihan se olla, että mut nauretaan pihalle torstain tapaamisessa. Mut hei, vakuutusyhtiö on antanut vihreetä valoo. Kai mie jottain jälleen työllistämistukea saan. Ei ne ihmeitä ole, mut onpahan jotakin.  Näillä mennään, tämmöst mie vaan. Mille teistä kuulostaa? Pitäkää peukkuja torstaille!

7 kommenttia:

  1. Wau mitä suunnitelmia, hyvälle kuulostaa ! Luovuutta ja rohkeutta tarvitaan , sitkeyttä ja väliin kovaakin työtä , ehkä rippunen onneakin , sitä toivotan runsain mitoin !

    VastaaPoista
  2. Kaikkea tuota tarvitaan... Rohkea rokan syö, heh.

    VastaaPoista
  3. Siis vitsit mutta mää niin nostan sun yritteliäisyydelle hattua! Rohkea rokan syö ja mitään ei tosiaan saa jos ei edes yritä. Eikähän tässä sun suunnitelmassa ole mitään hävittävää kun ei heti rysäytä liian suureellisesti liikkeelle, vaan kokeilee ensin pienesti yhtäällä ja jos ei näytä olevan oikea polku, niin sit kokeilee toista. (Vai onko tää just se väärä tapa. Meikäläiselle tyypillistä tehdä kaikkea vaan "pienesti", josta ei ikinä seuraa mitään suurta).

    Mulla on asiasta näkemys, mutta en ala kirjoittaa sitä tänne vaan pistän mieluummin yksityiviestiä vanhaa kanavaa pitkin heti kun on sopiva väli. Luet sit kun kerkiit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tusen tack, vastasin sulle myös yv. Kyl tää tästä :)

      Poista
  4. Niin kuin itse sanoitkin, mitään ei saa, jos ei yritä ja uskalla heittäytyä!
    Tuunailu tai trash tai miksi sitä kukakin nimittää on varmasti kysyttyä tänä päivänä. Ja voihan sinne kotiin tuoda väripilkkuja, jos ei ihan koko seinää uskalla sateenkaaren väreillä maalata!

    Kuvasi ovat tosi kauniita, tykkään luontokuvista erityisesti, joten ne varmasti tulevat olemaan suosittuja. Kunhan laatu ja hinta kohtaavat. Se taitaa monessa jutussa olla se ydin.

    Hurjasti tsemppiä sinulle!!!

    VastaaPoista
  5. Monen asian täytyy natsata ja mukaan tarvitaan hitunen onneakin.

    Sullahan on tuunailu erittäin hyvin hanskassa ja voisit siitä itselle bisneksen tehdä. Ehkä mä pyydän sua alihankkijaksi ;)

    Tänään YritysHelsinki, huuuuui kun jännittäää!!

    VastaaPoista