Laitoin oikein rantabiksut päälle. Onneksi täällä mökillä ei ole kokovartalopeiliä. Tietokoneen ruudulta heijastuu painajaismainen kuva ylävartalostani. Yritän, että en katso sitä, mutta en voi. Tuo ällöttävä kuvajainen saa minut voimaan pahoin. Sorgen, yrjöön välillä... No niin, nyt helpotti ja käännän ruudun niin, että kuvajainen muuttuu puolikkaaksi. Näytän paljon paremmalle. Laihaa minusta ei saa tekemälläkään, mutta joskus tämmöinen optinen harhakin voi riittää. Mikä leijona! Merinorsu lähinnä.
Mulla on hassu fiilis. Sellainen kaihomielinen ja jopa pohdiskeleva. Päässäni pyörii elämääkin suuremmat rakkauselokuvat. Semmoiset missä on kauheesti tunnetta, eroa ja tuskaa, sekä suurta rakkautta. Whai? Mä kysyn. Näen Ansa Ikosen Tane Palon voimakkailla käsivarsilla ja kuinka himokkaat suut lähestyvä toisiaan tuliseen suuteloon. Takana viljavat pellot lainehtivat kesäisessä tuulessa ja poikkipoikkipoikki... Taidan olla hiukkasen melodramaattisella tuulella. Eikö kuulosta hienolle, melodramaattinen? Tämä toimettomuus käynnistää aivorakenteissani suljettujen onkaloiden käsittelemättömiä asioita. Onko rakkaus yksi niistä? En nyt jaksaisi, mutta jostakinhan sitä äksöniä mitättömänä lipuvaan päivääni on saatava. En minä voi säädellä sieluni toimintoja. Enkä ajatusteni. Siihen syypää on tämä pysähtyneisyys. Hulluja ovat nuo ajatukset. Muka rakkautta. Mitä vielä? Kas kun ei ydinsotaa.
Oli ihanaa eilen hiukka humpsutella. Täytyy myöntää, että pullollinen kuplivaa kihahti kivasti nutturaan. Niin kuin lupasin, katettiin pöytä kauniisti terassille ja tehtiin hyvin. Kokeilemani kukkakaalikookoskeitto oli samettisenpehmeä ja suussa sulava. Siitä saattaa tulla tämän kesänhitti. Ohje on yhteishyvälehden ruokaliitteestä, mutta postaan sen vielä tänne. Ehdottoman kokeiltavaa. Pääruokana savustettiin sit siikaa ja uusia pottuja. Ei siitä ruoka enää paljoa parane. Jälkkäriksi Martan mustikkayllätys.
Mustikka ou nou! |
Ai ai savuu! |
Ihana illallinen |
KUKKAKAALIKOOKOSKEITTO
n. 400 g kukkakaalia ( mie laitoin isomman)
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl öljyä ( käytin luomuvoita)
1 jauhoinen peruna
4 dl kasvislientä ( keitän aina ite, siitä mitä milloinkin on)
2 dl kookosmaitoa
1/2 tl suolaa
Huuhtele ja paloittele kaikki kasvikset. Freesaa ne öljyssä ja kaada liemet messiin. Anna hautua kunnes kypsiä. Vedä samettiseksi soosiksi ( sauva tahi blenderi.) Tarjosin keiton kera paahdettua ruisleipää ja luomuvoita.
Tänään meillä syödään hampurilaisia. Auts, tuli näläkä pelkästä ajatuksesta. Huomaatteko, että puhun aika paljon ruuasta. Se on yksi hyvin tärkeä osa-alue mökillä. Täällä ruokakin maistuu paremmalta. Niin ja viini. Viini se vasta hyvälle maistuukin. Sanoi juoppo.
Ostettiin kaikki uudet lasit |
Pörriäisillä on pehmeät pyllyt |
Kiitos oikein ihanasta ja hauskasta blogistasi. Olen jostain eksynyt blogiisi vähän aikaa sitten ja huomasin taas että nauroin ääneen kun luin tätä postausta. Toivottavasti olkapääsi paranee nopeasti, mutta ole kuitenkin varovainen kun saat tikit pois, ettet rasita sitä liikaa uimalla. Voi tulla takapakkia sanon minä "vanha" hoitajatäti.
VastaaPoistaTervetuloa! On aina hauska saada uusia lukijoita, mahtavaa.
PoistaUidaan mahdollisuuksien rajoissa. Ihan vielä kädellä ei pääse kauhoo, mutta lilluttaan vedessä. Se on jo jotain sekin.
Sanopa terveisiä ukonrähjällesi, että kun taiot tuollaisiaa ruokia, niin pitäisi suunsa supussa jos Martta välillä irrottelee, edes vähän :-)
VastaaPoistaOlisin niin myyty, jos joku tekisi tuollaisia ruokia, siitä millaisessa kunnossa kokki olisi, ei olisi mitään väliä!
Saako sinua vuokrata :-)
Vien terveiset perille. Kai sen täytyy periaatteessa räksyttää. Ehkä häntä vituttaa, kun mulla on hauskaa.
PoistaJos musta ei oo enää kampaajaks, eikä sisustus lähde vetää, niin voin laittaa vuokrakokkitoiminnan pystyyn. Hyvä idea :)