Tipa tap tapetti

Kuis mulla on koko ajan kiire? Eilinen veepee vilahti käsistä niin, että en kerennyt huokaista. Kirota kyllä kerkesin. Keittelin sienikeittoa ja kaadoin litran kuumaa kasvislientä ympäri keittiötä. Huh, mikä sotku ja armoton harmitus. Sormeen tuli palopipi. Meinasi tulla raivoitku ja vaik mitä.
Onks se nyt tää opiskelijaelämä joka pistää käymään niin kierroksilla. Kyllä varmaan juu. Kaiken muun ohella, pitäisi keretä tekemään etätehtäviä.

Onks mulla huono karma tai paha energia, mut kodinkoneet ovat päättäneet heittäytyä vittuilee. Ensin imuri, sitten yleiskone ja nyt nenäkarvatrimmerikin sanoi kaput. Häh? Vein karvakoneen eilen takas kodin ykköseen ( ostettu elokuussa) ja eihän mulla tietenkään enää mitään kuittia ollut. Olin valmistunut olemaan töykeä ja palautan koneen asiakaspalvelutiskille: "Pitäkää paskamasiinanne, ei mul mitään kuittii oo!" Mut ystävällinen myyjä kysyi, et käytinkö etukorttia ostaessani, kuitti löytyy sen perusteella. Ja näin kävi, onnellisena läksin uuden elämälle välttämättömän laitteen kans kohti uusia seikkailuja.

Kurvattiin K-raudan kautta. Piti leikkiä sisustussuunnitelijaa. Kysyin apuja henkilökunnalta, että tarvitsen jotakin todella hienoa ja erikoista tapettia. Myyjä syttyi liekkeihin ja kaivoi kätköistään juuri tulleen tapettikirjan. Jösses, mitä ilotulitusta! Oltiin innossamme molemmat. Tapetit olivat juuri saapuneet saksasta ja mitään moista ei ole myyjäkään urallaan aikaisemmin nähnyt. Sieltäpä niin saadaan liikkeelle uusi hieno ja erikoinen tapetti. Otin puhelimella muutaman kuvan. Eivät pääsee oikeuksiinsa, mutta osviittaa niistä saa.

Nyt on kiire. Kiire on. Mihin on niin kiire? Kauheeta kun on hoppu. Tahtoo käydä vielä uimas ennen duuniin menoo. Tsau!