Party Animals

UK tuossa aamutuimaan totesi, että ilmassa on jo syksyn tuntu. Kyllä se vähän sille haiskahtaa, jotenkin sen vain aavista, että kesä on jättämässä. Ja minähän en vastaan pistä enkä pane. Syksy on ihmisen parasta aikaa. Oih, kuinka odotan niitä kirkkaita, kirpeitä ja kuulakkaita aamuja. Tämä syksy tulee olemaan haitsaparallaa. Avainten luovutus uuteen putiikkiin lähestyy pian ja siitä se sitten alkaa. Ei tässä muu auta kuin luottaa siihen, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Tänään ei pohdita duuniasioita. Tänään juhlitaan. Tänään on juhlat. Onkin oikein raikastavaa hieman kemutella. Ystävät rakkaat saapuu tänään ja meillä on ihan spessu syykin kohottaa malja, jos toinenkin. Ystävälle läjähtää mittariin ne maagiset viisikymmentä ja tulen tekemään kaikkeni, että illasta tulee ikimuistoinen (tai muistamaton, miten sen nyt ottaa, hah.) Rouva, tuo joka kodin pikku hengetär, on aloittanut valmistelut jo eilen. Sellaiset sapuskat mitkä tarvitsevat maustumisaikaa ovat jo valmiina, ulkovalot viritelty ja paskahuussi puunattu. Oih, olikin kiva eilen touhuta ja laittaa. Kukka-asetelmat täytyy vielä tehdä ja kohta pökäsen sienimettään hakemaan metsänmakua pöytään. Jos ei tuu, niin Rva. on varautunut viime syksyn sadolla. Joskus metsä voi olla raaka, eikä anna antimiaan. Sekin on hyvä ottaa huomioon. Ettei vaan ilman jäädä. Sehän olisi vallan katastrooffi.

Ihan syksy

UK luovutti ja lähti sisälle lämmittelemään. Joo, kyllä tässä terdellä saa jo huopaan kääriytyä. Sen verran ihanasti viileetä. Pikku kärpänen istahti läppärin päälle. Tuossa se tuijottelee mitä mie kirjoitan. Osaakohan ne lukea. Mistä me sitä tiedämme jos vaikka. Juurikin UK:n kanssa juttelimme, että hirvittävän vähän ollut mitään hyönteisiä tänä kesänä. Ei ollut huoranperkeleitäkään kuin nimeksi. Ampiaiset ja paarmatkin ovat loistaneet poissa olollaan. Onks tää nyt sit sitä, että hyönteiset on katoamassa ja maapallo tuhoutuu. Näin kai se on nähtävä. Yhtäkkiä tuli niitä ikävä.

Mun ajatus ei nyt pysy tässä. Se vaeltaa jo illallisessa. Mitä ja missä järjestyksessä pitää tehä ja laittaa. Ehkä otan vielä pikku nokoset, herättiin niin aikaste. Itse asiassa olen koko viikon herännyt pikkasen liian aikaste. Just niin, ettei tule se kaheksan tuntia unta täyteen vaan jää siihen kuuteen. Se on Rva:lle liian vähän. Ja ettei se vaan kostaudu niin, että ei tänään jaksa valvoa, vaan Rva. sammuu jo kympiltä. Se olisi anteeksi antamatonta juhlakaluakin kohtaan. Nyt lepo ja sit touhuu. Adios!