15.6.2019

Elämän menoa

Biorytmit on tasaantuneet ja tunnen oloni levolliseksi. Eilinen sauna ja mökki auttavat taaskin. Kulunut viikko oli jotensakin kuluttava. Helteiden aiheuttama unettomuus hirtti päälle ja heela viikko on ollut onnetonta yöunta. Sehän ottaa hermoston päälle ja sitten ei toimi vatsa. Järkky väsy ja viikon tavarat ähnöttää suolistossa. Jette kiva de. Ne on nähkääs niitä perusjuttui, jotka tässä iässä alkavat olla niitä päivän polttavia. Kuinka nukuit, toimiiko vatsa. Siitä lähdetään. Ja jos ei, niin elämä on raskas-soutuista. Ei sille mitään voi. Mut ei hätäpäivää, sanoo hän. Möksä auttaa moneen asiaan ja mm. myös näihin perusongelmiin. Nukuin aina kuuteen asti ja tyhjennyin. Hirmu kiva eiks vaan. Hymyilen. Elämä on.



Loma alkaa kummitella mielessä ja sitä odottaa kuin hullu puuroo. Ihan vähän on sellainen olo, että alkaisi olla sen tarpeessa. Sen huomasi eilen saunassa, kroppa oli kiree kuin viulun kieli ja sai ihan tosissaan venyttää, että jumit aukes ja sai taas paremmin happee. Käsityöammattini tahtoo kiristää niskaa ja selkää, eikä siihen auta toi valvominenkaan. Paikat oli sen verta tukos, että en kivulta saattanut venyttää. Mut hikku piljaa, löylyä lisää ja vot sie, nyt on hyvä. Ei ahista, ei kiristä, ei purista. Menkää saunaan. Elämä aukee.



On mulla ollut snadisti ressiäkin. Duunikuviot on jälleen kerran muuttumassa ja jätän osakkuuteni nykyisessä. Homma ei vaan wörki, turha niitä syitä on se kummemin selitellä. Miehän olen sitä lajiketta, että jos joku asia ei toimi, niin sille täytyy tehdä jotain. Aloitan uudessa paikassa heinäkuun lopulla ja olen siitä hyvin onnellinen. Aikani etsin liikehuoneistoa uudelle yritykselle, mutta sain myös työpaikkatarjouksen läheisestä parturikampaamosta. Ensin suhtauduin kielteisesti, sillä olenhan ollut liikkeen omistaja jo niin pitkään, että muu vaihtoehto tuntuu vieraalle. Asiaa aikani makusteltua, annan sille mahdollisuuden ja se voi ollakin juuri se oikea vaihtoehto tähän elämän tilanteeseen. Pääsee ihminen pikkasen helpommalla ja se ei ole ollenkaan huono asia tässä iässä. Huh, toi oli ihan pakko sanoa ja ottaa toteen. En käy enää nuorenee, se on raaka totuus. Virtaahan minussa on kuin pikku pitäjässä, ei se siitä. Mut ei ole vastuuta ja sitä yksin yrittämisen pakkoa. Otan tulevaisuuden vastaan hyvin avoimin mielin ja pidän sitä positiivisena mahdollisuutena. Ja hei, aina voi tehdä muutoksia, jos homma ei toimi. Mut näin on hyvä nyt. Jännittävää.



Ollaan pikku koiran kans kaksin. UK tulee tänään. Nyt paistaa arska. On kaunis aamu. Pelkään, että se helvetin helle alkaa taas. Itseasiassa, istuin eilen tässä hiukkasen viileellä terdellä ja melkein sanoisin, että sellainen keli on enemmän mua varten, kuin polttava helle. Näin on näreet, ei sille mitään voi. Eli sanonko, että en ole kesäihminen. Voiko sellaista Suomalaista olla? Sellaista joka pitää kuumaa kesää vastenmielisenä. Toihan on jo syntiä. Mut eilinen pohdinta sai mut ymmärtämään ton. En ole kesä, niin en ole. Syksy on musta paras. Ja kaikki lämpö mikä menee yli kahdenkympin, on tuu mats. Sano mitä sanot. Mulla on oikeuteni. Sitäkin mää mietin, et talvella rampataan siellä Espanjassa. Mennään noin niin kuin aurinkoon. Mut se on ihan eri juttu. Siellä on valo, jota janoan. Mutta illat ja yöt siellä ovat viileät, eikä ne haittaa ihmisen perustarpeita elikkä juuri sitä unta. Päivät on pariskympis mut yöt saa nukuttua. Ja jos on kuuma, niin joka paikassa on tohottimet, että saa tarvittaessa viileetä. Siinäkin se  ero. Suomes ei oo. Kun ei saa kerrostaloon asentaa. Mut kato sie, ilmaston lämpeneminen tekee meillekin elämän tukalaks. Uusiin taloihin aletaan asentaa jäähdyttimiä jo rakennusvaiheessa. Hyvähyvä.

Avattuani silmät aamutuimaan ajattelin, että ihanaa, tänään en tee mitään. Lepään lepäämätöntä. Mut ei se mun kohdalla mee niin. Nyt kun olen jo virkistynyt ja viimeisetkin unen rippeet ovat pyyhkiytyneet, niin mielessä käy mitähän tekis. Pitäsköhän pestä ikkunoita. Tai jotain. Sellaista pikku puhdetoimintaa. Mut hei, mähän voisin tehdä juhannussiivouksen. On sit mökki siisti vastaanottamaan juhlista jaloimman. Apua, jussi on jo ens viikolla! Jesh, aina voi imureerata ja pyyhkästä lattian. Kiva, siinähän se päivä sujuu loistavasti. Niin ja ottaa pikku päikkärit. Jees.


2 kommenttia:

  1. Perusjutut kunniassa täälläkin. Ne määrittelee heti aamusta, miten lähtee päivä käyntiin vai lähteekö ollenkaan.

    Arvostan sitä, ettet jäänyt nykytilanteeseen roikkumaan, jos ei tunnu hyvältä. Olis pitänyt itsekin aikanaan olla rohkeampi tekemään päätöksiä. Nyt on vähän niinkuin myöhäistä. Tai ainakin olen jotenkin alistunut.

    Huspois helle juu. Ei sovi mullekaan. Vetelöittää mielen ja kropan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka ei haluaisi tahi tahtoisi, niin ne perusjutut nimenomaan vaikuttaa millainen päivä on tulossa. Tai siis lähteekö ollenkaan.

      Annukka, onko koskaan myöhäistä? Mie tiiän, et iän myötä alkaa olla pelokkaampi tekemään muutoksia ja varsinkin jos ne liittyy toimeen tuloon. Mut siltä suosittelen, eikä ne ole kuolemaks, kaikesta selviää, eiks niin?

      En ole kesäihminen, en ole kesäihminen. Olen syksy ja viilee. Hyvä me!

      Poista