Kävin eilen pitkästä aikaa avannossa. Hui hitto, kun teki kylymää. En ole päässyt, kun tämä outo ja ihmeellinen onoff-flunssa rienaa. Montako helevetin kuukautta tätä pitää kestää. Yks päivä paree ja toinen päivä taas oiretta. Menee ja tulee. Siksipä ajattelin antaa shokkihoitoo ja ruiskautin avantoon. Meinasin sinne jäädä, niin salpas henkee. Mut sen jälkeen olin taas hetken taivaissa, eikä tänään ainakaan ole oireyhtymää. Tätä on liikkeellä, tämmöistä outoo. Mietittiin jo UK:n kans ettei meillä ole hometta himas. Se tästä puuttuisi. Ei ole. On vain tauti.
Oltiin eilen myös kultturellei. Käytiin valokuvataiteen museossa katsomassa Ideaalin Perilliset näyttely. On aina hyvä kokea ja aistia asioita. Ihmiskehoa ja kaikkee jännää. Ei ollenkaan hassumpi ja heti tulee itselle sellainen olo, että pitäisi kuvata. Rikkoa rajoja ja olla rohkeempi oivaltaa. Kaapelilla oli myös vegemessut ja sinne vaelsi hurjasti porukkaa. Liput oli pitänyt ostaa ennakkoon, niin oli suositut. Me päädyimme vaan kaapelin kahvilaan ja minä sorruin korvapuustipullaan. Vehnää siis. Välillä annan itselleni luvan ja sit saan kärsii. Hyvää oli.
Oltiin myös niin fiksui, et tehtiin eilen viikolle ruokaostoksia. Olen tästä puhunut jo pitkään, et olisi järkevää suunnitella sitä syömistä ja tehdä ruokaa isompi satsi kerralla ja hommata tykötarpeita enemmänkin. Ei tartte sit joka päivä juosta ja nälissään illalla verensokerit alhaalla vääntää jotain kiireessä. Niin Rva. teki kauppalistan ja eilen syötiin juuresmuusia, jauhelihapiffei ja suolasienikastiketta. Siitä jäi viikolle. Tänään teen ison lastin jauhelihaperunalaatikkoa ja huomiselle makkarakeittoa. Niitä syödään sit koko viikko. Kotiruokoo. Aika lihaisaa, mut tähän aikaan vuodesta pitää saada kunnon tuhtia kotiruokaa, et pysyy hengissä pakkasessa. Kevättä kohti sit kevenee ja tulee pupun ruuat listalle. Eli nyt on eväät, eikä tartte joka päivä kaupassa juosta. Säästää rahaa, eikä oo ressi. Eiks oo sikafiksuu.
Se on siinä ja siinä, että haetaan sukset kellarista ja lähetään sivakoi. Tekis vähän mieli, mut voitelut voi olla päin peetä ja aika kova pakkanen pistää miettii. No joo, se on vaan pukeutumiskysymys, mut meneekö jo hankalaks. Laiska on vaan. Ehkä mennään kävelee ja ens viikonloppuna voisi ottaa ja hiihtää. Lässyn lässyn lää. Perse irti penkistä ja menoks. Ärsyttää tämmönen selittely. Hiihä tai oo hiihtämättä. Älä lässytä.
Jees, huikee aurinko on taas ja sitä mun verkkokalvoni janoaa. Eilen oli sinistä ja lunta tulvillaan. Otin pikkukameran messin ja tahdoin talvea tallentaa. Lumen hyvä puoli on se, et maisema on satumainen. On myös hiljaista. Olisi hienoa olla nyt jossain ihan landella. Ei ois sähkövaloo, olisi vain kuutamo, jossa sudet ulvoo ja revontulet riehuu. Hmmm, miks ei. Tota voisi kokeilla. Vuokrata mökki jostakin pöpeliköstä ja antaa talven tulla iholle. Sellainen kiva tupa jossain, mis ois sauna ja hei, avanto. Pimiää ja helevetisti lunta. Kuinkahan korpeen pitäisi mennä. Kerkeekö tälle talvelle, ei välttämäti mut seuraavalle sit. Jos on siis elos ja hengis. Just so, tähän on hyvä lopettaa. On taas niin positiivinen ajatus. Elos ja hengis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti