12.12.2018

Siestasta siestaan ja sillä välillä

Buenos dias vaan kaikille täältä siestan uinuvasta rauhasta. Totta tosiaan, aivan kuin alhaalta kuuluva kaupungin äänikin olisi hieman vaimeampi, vai kuvittelenko vaan. Raksaäijät on tietty siestalla ja mie voin olla tässä nyt yläosattomissa. Annan arskan rehottaa mun mänbuubseille ja kuvittelen samalla, että ihra niistä sulaa aurinkoon. Näppärää, eikö totta.




Nyt alkaa jo arki koittaa lomalaiselle. Sellainen nasta fiilis, et ihan kuin asuis ja eläis täällä. Yritän leikkii paikallista ja mun suurin hupi on käydä ruokakaupassa. Leikkii espanjalaista kotirouvaa, joka perheelleen evästarpeita hankkii. Tänään uskaltauduin ostamaan tuoretiskiltä kanafilettä. Ihan kuulkaa sujuvasti espanjaksi ostin. Ei siihen tosi tarvittu kuin kaksi sanaa ja paljon holaholahastaluegocracias ja silleen. Se on kivaa. Tänään ajattelin laittaa ruokaa kotikeittiössä. Jospa ystäväni tulisi syömään. Tää arki on musta parasta lomallakin, jotenkin.




Olen ollut väsy. En oikein tajunnutkaan kuinka väsy. Toissa yö meni valvoessa, ei vaan uni tullut ja massukin oli pipi. Se on tämä elämän säännöllisyyden muuttuminen epäsäännölliseksi, joka pistää vähän biorytmiä vituralleen. Ja siihen vuoden mittainen väsy, niin ei ihme, jos tovi menee ennen kuin tokenee. Ja olen mie poika nukkunutkin. Sellaisia ihania pitkiä aamuja, että just olen siestalle toennut. Tänään en jaksanut edes lenkille lähteä, kehtuutti niin kovin. Sittenpä siinä ajattelemaan, että onko pakko. Ei ole pakko, jos ei huvita. Kävin uimassa ja nautin kupposellisen hyvää kahvia rantabaarissa ja helevetti soikoon nautin. Ihan törkeetä.




Pedikyyrissä on käyty ja huomenna menen hierojalle. Alkaa niin kuin raamit olla hoidettu. Parturiin pitää myös päästä, alkaa parta rehottaa. Tuossa onkin lähettyvillä sellainen oikein miesten parturishoppi. Se on aina kokemus alan ihmiselle, enkä koskaan kerro, että olen itse myös ammatissa. Se on hyvä käydä katsomassa, kuinka hommat duunataan täällä päin. Eli lomalla hoidetaan myös kehoa, saatikka mieltä. Mulla ne kulkee aika vahvasti käsi kädessä, kun toinen prakaa, niin prakaa toinenkin. Näin on kuulkaa näppylät.



Ollaan käyty turistina lähikukkuloilla. Sellaisia piristäviä pikku reissuja. Ollaanhan me niitä jo koluttu, mutta aina sieltä jotain uutta tarttuu. Ja mikäs, kyllä se on lomallaan kiva nähä maalimaa. Minähän olen periaatteessa yksin reissussa tällä hetkellä. Ja sehän siinä onkin jännää, että pysähtyessään omissa ajatuksissaan, nousee mieleen kaikenlaista kummaa ja ihmeellistä. Pohtii silleen syvällisesti kaikkea. Tai en nyt ihan kaikkea. Siitähän saattaisi tulla ahistuneeksi. Mut mie kyllä tykkään tästä pohdiskelevasta minästä. Ei sitä tuolla himaelämäs, sen duunin ja arjen pyörittämisen keskellä niin huomaa. Mut annas olla, kun aikaa on ja pääsi on yksin, niin jopa lähtee viisaat ja fiksut ajatukset jylläämään.



Olen pohdiskellut ihmissuhteita. Kaikkea taivaan ja maan väliltä. Suhdetta ystäviin, suhdetta rakkaaseen ja suhdetta sukulaisiin. Johtuuko tämä siitä, että alkaa olla jo UK:ta snadisti ikävä, mää tuota tiiä. Mut on kiva, että elämässä on joku ihminen, jota ikävöidä. En mie usko suureen rakkauteen, se on höpöhöpö hommia, mutta uskon siihen, että jotkut ovat luotuja toisilleen. Olen mää kerran ollut kovasti rakastunut. Se oli ensirakkaus maaseudulla, sata vuotta sitten. Herra paratkoon, ei se näin jälkikäteen ollut mitenkään mukavaa. Olla niin rakastunut, että olisi valmis kuolemaan toisen puolesta. Suuri rakkaus voi olla satuttavaa ja mustasukkaista ja minäkin voisin sanoa, että rakastin sen suhteen hengiltä. No onko tuommoinen nyt sitten kiva? No ei oo. Nykyään rakkaus on minulle syvää kiintymistä, turvallisuutta ja sitä, että toisen lähellä on helppo ja hyvä olla.



Jahas, raksaäijien siesta on ohi. Ei sen vielä pitäis. Ehkä hyö pitää lyhyemmän ja lopettavat sit aikaisemmin. Sopii mulle. Mun oli pakko tulla sisätiloihin. Sen verta käy nuppiin toi arska, että et huomaakaan, kun alat voimaan pahoin ja pistos on iskenyt. Taidan jättäytyä siestalle ja heitän vaakaan. Lueskelen ja jos uni tulee, niin antaa tulla vaan. Miehän oon lomalla...

P:S Kuvia Benalmadenasta ja Mijaksesta.

2 kommenttia:

  1. Voi että. Kuulostaa niin täydelliseltä jotenkin. Joskin hassua, kun kirjoitit, että "lomalla arki on parasta". En ole koskaan ajatellut, että lomakin vois olla arkea, kun loma on kuitenkin niin harvinaista, että sitä ajattelee enempi juhlana. Mutta ymmärrän ihan tositosi hyvin, mitä tarkoitat ja tulin siihen tulokseen, että loma-arki todellakin on ihan parasta. Ja kuulostaa paljon paremmalta kuin arkinen loma, joka taas ei kuulosta ollenkaan niin kivalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysin eilen veskistä russakan! Niitä kai ne on, inhottavuuksia. Eli täydellisyydessä on pikku särö, mut eiks se ole hyvä niin. Kai täällä ovat tavallista, täytyy vaan tsekata matkalaukut hyvin ettei pesi himaan, kääk.

      Just, tarkoitin loma-arkea. Eilen imuroin ja siivoilin, sekin saa olon tuntumaan kotoisalla, siitä kai on kyse :) Huomenna saan UK:n tänne :)

      Ihanaista joulun odottelua teille!

      P:S Täällä muuten sataa vettä ja on harmaata ( mut huom jo arskaa.)

      Poista