30.12.2017

Voiko ihanammin päivä enää alkaa, onko ihanampaa aamua kuin tää

Varmaan arvaatte nyt missä kirjoitan? Tietenkin meidän ihanalla kattoterdellä ja juuri tällä nimenomaisella hetkellä on aamun kaunista. Aurinko nousi tuolta rajan takaa ja valaisee hehkullaan kattojen ylle. Katedraalin vasen puoli helahti valokylpemään ja jossakin soittaa jo kirkon kellot. Pulut vai onks nää kyyhkysii, kurnuttaa joka puolella ja niitä lentelee ristiin rastiin. Pesivät kattojen rakenteissa. Hauskaa kokea maailmaa ikään kuin pulun silmin. Sillä sellainen minä olen, pulujen pulu.

Rouvat rivissä, taidetta.

Tuolla vastapäätä katolla on pariskunta. Välillä minusta näyttää sille, että hyö suutelee kiihkeästi. Kyseessä voi olla juhlaillan välien selvittely, koska välillä kädet viuhuu ja äänet nousee. Oisko ilta venähtänyt pitkäks, oisko eripuraa, jopa mustasukkaisuutta. Musta vähän tuntuu, et nää paikalliset Huan Garlokset on vähän sellaisia vilperttejä. Sen huomaa, kuinka jok`ikinen kakslahkeinen tsiikaa kauniin naisen perään. Vanhoja papparaisia myöten.

Mikä mietityttää

Lepää rakkaani
Mä jo eilen kirjoitin espanjalaisten äänekkyydestä. Käytiin illalla syömäs ( niin kuin joka ilta ) ja ilmeisesti perjantaista johtuen sitä porukkaa oli kuin pipoo. Ja voi herra varjele sitä meteliä! Kaikki paikat ammuttu täyteen ja kaikilla on sanottavaa, paljon ja kovaa. Huomasin myös sen, että kyllä paikallinen ottaa alkkomahoolii ihan kiitettävästi. Täällä näkyi känniläisiä aivan kuin meillä kotisuomessa, tuli niin kotoisa olo. Varsinkin siitä, kun siinä keskellä kävelykatua nuori ja kaunis nainen vetäsee housut nilkkoihin ja antaa virtsan tulla. Siinä kaikkien silmien alla. Huomasin kyllä paikallisten ilmeestä, et nyt meni överiks. Meillä päin tuo tietysti on niin tavallista ettei siihen enää kiinnitä juurikaan huomioo. Ainakaan vappuna.

Hola!

Otetaaks yhet
Eilen käytiin Pompidou kultuurikeskuksessa. Ihasteltiin modernia taidetta. Tai en mie oikein jaksa innostua. Oli siellä niitä piccasson ja miron töherryksii, mut minusta ne on sellaisia sotkuja. Oli siellä muutamia elämyksellisiä juttuja juu. Se Fuengirolan hotelli oli niin älämölö, että nukuin koko sen viikon huonosti ja siks oli vielä eilenkin veto veks. Käppäilimme rauhassa, minä kuvailin ja UK pelaa pokemoniaan. Ei lomalla(kaan) tarvitse aina suorittaa. Voi vaan antaa olla ja ihastella. Illalla käytiin syömäs pitkällä kaavalla Italialaista ( sori spein.) Ruoka oli hyvää ja pystyin syömään kunnolla, join peräti lasin viiniä! Ehkä just siksi, nukuttiin molemmat täydelliset yöunet ja nyt on levännyt olo.

Espanjalaiset ottaa...

...rennosti
Meillä on täällä oikein siivouskomero. Siellä on kaikkia ihania välineitä ja pesuaineita. Mua niin himottaisi alkaa siivoamaan. Kärsin jo vieroitusoireista, kun ei saa rättiä heiluttaa ja impata toluu. Se voi hyvinkin olla, että tänään Martta nostaa päätään ja tekee viikkosiivouksen. Hetkinen, ei kai tää nyt vaan enteile jo koti-ikävää. Tolun kaipuu on vahva merkki siitä. Miten sit, jos tänne tullaan talvehtii, niin mun on pakko saada omat tolut messiin. Edes pari pulloo. Kyllä niillä jonkun aikaa pärjää. Paikalliset pesuaineet haisee järkylle. Niissä on niin voimakas haju ( ei tuoksu, ) että hajusteyliherkällä on todella kestämistä. Tässä residensissä tuoksu oli kotoisa, hiukan liian voimakas, mutta toluun päin kallellaan.

Katutaidetta Malagas

Syntyvää taidetta Pompidoussa
Hassuja noi pulut. Tuossa lähikatolla on kolme pulleaa pulua rivissä. Ensin pyörähtää yksi ympäri, sitten toinen ja sit viimeinen. Toistaavat tätä kukin vuorollaan. Onks niillä jotkut muuvit vai? Vai onks se paikallisten pulujen oma flamencoshow. Ehkä ne lämmittelee nousevassa auringossa.

Valossa

Pikku kaveri jammaili bändii
Olen päässyt loman makuun ja se alkaa olla lopuillaan. Kroppa on tottunut muutoksiin ja muutenkin rytmi on toinen, niin pitää lopettaa tää leikki. En ala. Onko pakko, jos ei haluu. Katsokaas, tilanne on tämä. Istumme aamuauringossa terdellä, UK pöydän toisessa päässä ja minä toisessa. Mulla kupissa teetä, UK:lla kahvia. Molemmilla läppärit nenän alla. Kohta minä kokkaan espanjalaisen munakkaan aamiaiseksi. UK tekee duunii ja mä kirjoitan. Olisihan tämmöinen mukavaa elämää. Leppoisaa. Tämmöinen voisi olla unelma. Voisimme tehdä tätä näin, siitä tulisi elanto, talvet täällä ja kesät siellä. Mä saisin kuvata ja kirjoittaa. Voi että, ihmisellä pitää olla haaveita ja unelmii, emmehän me muuten jaksa. Elää.

Katurumpali, hypnoottinen saundi

Hodari kahella nakilla

Otetaan hidas lähtö päivään tänäänkin. Jos olen oikein hyvä ihminen niin teen pikku joogat ja venytykset tässä terdellä. Sehän olisi exotique. Sitä olisi kiva kaiholla muistella siellä kylymässä ja pimiässä pohjolassa. Tänään käyn parturissa, täytyyhän mun tukka saada uudeksi vuodeksi siistiin kuntoon. Alkaa pulsarit olla kuin elviksellä konsanaan. Ehkä käydään ostoskadulla katsomassa, josko löytäisi jotkut vetävät jeansit. Niin mitä, vaihtuuko vuosi huomenna. Vaihtuu se, olen mennyt päivissä jo niin sekaisin. Huomenna meille tulee vieraita. Pari hyvää ystävää ja olisi tarkoitus viettää juhlaa yhdessä. Syömään ja tuonne torille muiden joukkoon. Tämä onkin jo kolmas uusi vuosi täällä, ja joka kerta se on ollut yhtä hauska ja hurmaava. Toivottavasti myös tänä vuonna. Ei muuta, kuin oikein onnellista uutta vuotta kaikille lukijoilleni! Pysykää mukana! Laitan tähän vielä, pus, pus!

2 kommenttia:

  1. Olen vähän huono lukemaan matkajuttuja, mutta nää sun oon lukenut kaikki. Sulla on niin taianomainen tarinankerronta-taito :) Jotta kiitosta vaan kovasti mielenkiintoisesta matkapäiviksestä. Ja tosi upeista kuvista ja -kulmista! Meiltä ei lentokonematkailut enää luonnistu(ne) terveydellisistä syistä ollenkaan milloinkaan, niin kivaa siksikin kuulla, tai siis nojatuolista nähdä, että mites se maailma nykyjään makaa.

    Ja heh, tosta sun krapulasta tuli niin elävästi mieleen, kun olin kerran kavereiden kesken 5 pvää Fugessa. Ihan sivistyneesti huolehdittiin, ettei vaan päässyt nestehukka yllättämään minään päivänä. Kumma juttu, miten oli sitten niin kammottava olo paluulennolla. Joku ilmastojuttu varmaan, kesäkuuma ja silleen. Köh.

    Oikein iloista ja onnekasta loppulomaa sinne palmun alle! <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitoksia! Tuntuu mukavalle saada palautetta. Näin lomalla on aikaa kirjoittaa ja on tietysti asiaa mistä kirjoittaa. Silleen tää on nastaa. Kuvissa yritän kuvata sellaista mikä nyt ei olisi ihan perusturistihuttuu. Mua kiinnostaa toi streetkuvaus ja juurikin paikallinen, tavallinen elämän meno.

      Ilmastojutut aiheuttaa joskus outoja tuntemuksia. Mullakin joskus takana pirunmoisia lentopelkoja, kun edellinen ilta on venähtänyt vähän pitkäks. Onneks tällä lomalla oli aikaa potea ja nyt taas ihan voimissaan. Krapula on kakkaa ja niin turhaan heitettyä aikaa, mut liha on heikko, varsin hyvien ystävien seurassa ;)

      Räjähtävää uutta vuotta sinne!

      Poista