16.12.2016

Sun ja mun

Tsirp, tsirp. Takana levoton yöuni. Totta kai. Se on hyväksyttävää, koska on matkalle lähtö. Ei ihminen silloin voi nukkua levollisesti, kun sielu menee jo maailmalla. Mut ei väsy, ei herraparatkoon. On innostunut sonni.

Ennen maatemenoa olin tässä koneella liian pitkään. Varasin Malagan kortteerin. Istuin siis sinisessä valossa ennen unijukan tuloa. Ei hyvä. Unijukka inhoo sinistä valoa. Kyllä se nyt olisi opittava. On silleen herkkä, että koneella ei olla ennen nukkumaan menoa. Tää on joka kerta sama juttu. Kummallisesti tekee levottomaksi ja pitää kääntää, vääntää, eikä missään ole hyvä. Syytän tietotekniikkaa. Matkakuumeella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ei ole.

Matkapakaasi on ihanasti levällään olkkarin lattialla. Meinasin jo eilen siihen kompastua. Olisi se noloo. Siihen niin se jäi. Kompastui matkalaukkuunsa, löi päänsä seinään ja niska poikki, poks. Siihen jäi lomailut tai siis siitä alkoi ikuinen lomailu taivaallisissa maisemmissa. Voi hurja, ollaas nyt varovaisesti. Kai te tiedätte, että ihan eniten ihmiselle sattuu tapaturmia juuri kotonaan. Nyt en tee täällä enää mitään. Istun tumput suorana tuossa matkalaukun vieressä. UK saa tulla täältä hakemaan.

UNELMA onnesta


Ihana on tämä lähdön tunnelma. Ihan kuin olisin lähdössä loppuelämäkseni kadotukseen. Kaikkea tarpeellista pitää muistaa. Onko varmasti kaikki mukana. Passin olen varmistanut jo tsiljoonan kertaa ja siirtänyt sitä paikasta paikkaan. Ettei vaan unohdu. Miten se voisi unohtua. Minne laitoin sen viimeks? Oliko se nyt kameralaukussa vai matka-asiakirjoissa vai laitoinko samaan paikkaan missä on hotellivaraukset.

Herrajestas! Kukat on vielä kastelematta. Kuin mää silleen saatoin unohtaa. Ei kai niitä voi tänne kitumaan jättää. Toiset janoissaan ja emäntä vetää bissee aurinkorannikolla. Ei olisi elämä tasapainossaan. Toiset kärsii ja toiset juo. Elollisia ovat ja tuntevia niin. Se on se elämän karma. Jätät kukkaset kastelematta, niin lentosi katoaa, eikä sitä hemmetin mustaalaatikkoa koskaan löydettäisi. Oliko terrorismin tekosia, ei yhtään eloon jäänyttä. Välimeren aalloilla keikkui ainoastaan mun keltainen kumiankka, jonka olin nimikoinut siltä varalta ettei sotkeudu muiden rantaleluihin. Se on semmosta niin. Kastellaan, kastellaan...

No niin, Lemon Gay on laskettu eetteriin. Feisbuuk, blogi ja insta on päivitetty. Saako sitä ääneen sanoa, mutta olen matkalla kohti unelmaani. Ei. Sitä ei saisi ääneen sanoa. Olenhan Suomalainen ja kätke unelmasi, kätke onnesi. Enihau, menkää ja tykätkää. Jakakaa mua, lukekaa ja olkaa mukana. Se ei ole synti. Tehdään yhes maailmasta parempi paikka. Sun onni on mun ja mun onni on sun. Siinäpä oivallinen biisi aihio tauskipeltoselle. Sun ja mun.

Miks mun päässä soi siltsun meen Malagaan tai mihin vaan, elämän kevääseen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti