23.12.2016

Matkoilla Benalmadenassa

Päivä on taas vierähtänyt ehtoon puolelle. Tänään turistina Rhodan kaupungissa tuolla korkeella vuorilla. Ei siitä sen enempää tällä kertaa, kuvat sieltä on vielä purkamatta ja eilinen päivä postaamatta. Palaan Rhondaan huomenna, huikee mesta, baithiwei. Mennään siis ensin Benalmadenaan.

Niin what?

Tapaksilla

Eilinenkin päivä alkoi aamulenkillä ja uinnilla. Se on täällä maan tapa. Rantaraitti on mustanaan turistia jo kukonlaulun aikaan. Hyvin sinne yksi pullero joukkoon mahtuu. Aika paljon täällä on liikuntarajoitteista ulkoilijaa, se pistää ensimmäisenä silmään. Rollaattorit ja pyörätuolit menevät niin, että pahimmillaan pitää väistellä ettei jää alle. Mut hyvä niin, täällä ei ole liukasta ja on turvallisempi ihmisen jaloitella. Eikä toi kelikään ole hassumpi. Nyt pari lämmintä päivää takana  (saa jo nuttuaan niskasta heittää, hot.)

Paikallisia...

...skeittareita

Eilen käytiin siis tossa lähipitäjässä Benalmadenassa. Käytiin siellä jo viime vuonna, mut se oli niin pikainen reissu, et uusinta oli paikallaan. Nyt suunnattiin heti satama/ranta-alueelle ja sekös olikin sitten kiva. Snadisti siistimpi kuin Fuge ja rannat vaikuttivat eläväisemmälle kuin täällä. Johtunee myös säästä, koska eilen lämpötilat kipusi jo lähemmäksi kahtakymmentä.

Satamaraitin suljettu

Vedettiin rantabaarissa salaatit, nyt alkaa tehdä mieli jo vihreetä ja kevyempää. Sen verta on tullut mussutettua kaiken näköistä, et alkaa jo tuohon lärviin turvotusta rakentaa. Kiva oli baarissa istua ja katsella ihmisiä. Kyllä se iltapäivä olut tuli nautittua, vaikkakin kävin henkien taiston. Ottaako vai eikö ottaa. Kauheeta lomalla on tämä, et sitä antaa itselleen luvan nauttia! Ettei voisi yhtä päivää olla ilman sitä iltapäivä oluttaan. Kyse on siis yhdestä, maks kahdesta, mut silti. Antakaa nyt armahdus ja kertokaa se hänelle, että yks kaks on ihan fine. Lomalla. Raippoja, raippoja.

Yhes

Rantaraitti satamaan on aika pitkä, mutta kävelemisen arvoinen. Huluppeat huvijahdit kökötti hiukka orpona, todennäköisesti odottaen haisiisonii. Sen verta voimille otti, että päätettiin tilata pirssi alle keskustaan. Tarkoituksena mennä ihastelee maisemii sellaisella näköalahissillä. Niitä kopperoita, jotka keikkuu vaijereiden varassa, mut sulki oli koko mesta. Miks ihmeessä laittaa putiikki kiinni jo kello viis. Parasta sesonkii ja olisi päässyt ihastelee auringon laskua. Olin ihan mur, mur.

Ollaan lomalla

Juna takas, joka on muuten halpa ja näppärä tapa liikkua kaupunginosien välillä. Hotlaan siistiytyy ja eikun, arvatkaa mitä?!, syömään!! Todella hyvä illallinen argentiinalaisessa restorantti Amoressa. Aantrogotee oli yks parhaista mitä olen pitkilleen nauttinut. Muutenkin oli jo faindainig yritystä, kangas-serviisit, kokin terveiset ja ylläripyllärit jälkkärin jälkeen. Kolmella lajilla mentiin, eikä ollut kuin 17 erkkii per nuppi, plus juomat ( se päivän toinen olut.)

Hah!

Hyvä, että jaksoi takas kävellä, sen verta iski väsy. Oliks vähän ihana köllähtää mahan viereen makkoomaan. Eipä tarvinnut tuutulauluja lällätellä, se oli samointein arrivedertsi ja soronoo.



2 kommenttia:

  1. Ihana tuttu Benalmadenan venesatama. Tutut biletysmestat, drinksubaarit, beachi ja kalastajien näkymä. Aaaah, miten nousee muistojen vuodet -90 luvulta���� Meidän "kesämökki" sijaitsi kävelymatkan päässä tuosta rannalta. Tosin ylämäkee koko matka, joka oli ihka joka krta yhtä piinaa kävellä! Ei millään ois jaksanut vaikka nuorii oltiinkin�� Voih, miten onkaan tuota rantabulevardia rulliksilla lasten kans luisteltu. Sekään ei niin jouhevaa tuolloin�� Mutta ihania ihania ihania muistoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivat ovat olleet teillä "mökkimaisemat."

      Tykästyin kyllä ja miks ei siellä voisi talvea viettää :)

      Poista