Sisäinen ääni änkyttää

Pudonneet lehdet leikkivät piirileikkiä kilpaa tuulen kanssa. Eestaas pyörivät, kivasti kahisee. Tässä nakotan möksän terdellä, viltteihin ja vällyihin kääriintyneenä. On syksy. Ihan syksy. Kaunis syksy. Ressitasot ja pulssi on laskeutunut hyväksyttävälle tasolle ja metsä ympärilläni hyväilee. Tää on just niin tätä. Mökkiä. Kun ei ole rampannut täällä joka viikonloppu, niin tätä osaa taas erilailla arvostaa. Tai sanoisinko, että ymmärrän paremmin miksi tänne sielu ja mieli niin halajaa. Rauhaan ja lepooon.

Tultiin Pikku Koiran kans ajoissa. Niin innokkaana saapumaan, että piti päästä lähtemään jo aamupäivän tuimaan. Sain ihastella tätä maisemaa ja tyhjentää päätä istumalla terdellä ja mölläämällä  kauas päämäärättömään pisteeseen. Siihen niin, missä näkee ja ei näe mitään. Tuijottaa hiljaa, ajattelematta mitään ja vain keskittymällä olennaiseen eli olemisen pyhään yksinkertaisuuteen. Antaa itselle luvan vain olla. Vain olla. Ihana asia on se, että Pikku Koira sai antibiootit ja massu on kunnossa ja koko koira. Joku tulehdus toista rienasi ja ripulointi on ohi. Jettejette bra.

Perussettii. Saunaa pitkällä kaavalla, vesi järvessä alkaa olla minulle sopiva. Odotin UK:ta saapuvaksi ja illallisen pöytään serveerasin. Vain Elämää jäi tälle päivälle tai huomiselle, mökillä ei tee mieli möllää töllöö, kun on toi luonto. Naamakirjan mukaan on ollut huikeeta tulkintaa, odotan kyllä kohtaamista.

Odotan talitinttisiä ruokailemaan. Niitä pyörii tässä mökin pihassa ja ikävästi myös kaivelevat villoja mökin hirsien välistä. Pesätarpeiksi otaksun. Laitoin niille siemeniä alustalle ja nyt odotan kameran kanssa saapuvaksi. Voisin kuvata ja yrittää niitä saada linssiin. Arkoja ovat, pienikin väärä liike, niin heti lähdetään menemään. Rienaavat vanhaa miestä, eivätkä antaudu kuvattavaksi. Leikkiivät vaikeasti tavoiteltavaa, hemmetin tintit.

Ressimittari on nyt purettu. Se oli oikein intresantti tapaaminen, hyvässä ja huonossa. Kauhian tarkka on mittari ja se kyllä käynnisti omassa itsessä pohdiskelun paikan. Positiivisena voisin mainita, että saan kuitenkin nukuttua palauttavaa unta ihan kiitettävästi, mutta kyllä niitä ressipiikkejä tulee pitkin yötä. Päivät jolloin koen olevani ressaantunut, on todella sitä ihtiään. Hemmetti, oli päiviä, jolloin suoritan heela daagen rankkaa urheilusuoritusta ja pulssi tykittää ihan jotain muuta, mikä olisi suotavaa. Ressipiikit saa sykkeet nousemaan ja ihminen käy kierroksilla. Ei hyvä. Ennen aikaseen hautaan vielä vie. Tämä on vakavan itsetutkiskelun paikka. Kuinka elää ja tehdä elämäänsä, että ei jeppe ressaa. Se on helppo asia näin ajatuksen tasolla, mutta vieppä se käytäntöön. Ahistus, puristus.

Sitä tavallaan tietää asioita ja sitten ei tiedä. Kuunnellakseen sydämensä ääntä pitäisi olla itselleen rehellinen. Tää on vähän sama juttu kuin erota pitkästä, toimimattomasta parisuhteesta. Ei uskalla ottaa sitä siirtoa ja ensimmäistä askelta kohti uutta ja tulevaa. Tehdä niin, että tekee itselle ja toiselle ja maailman universumille oikein. Pelkää tuntemattomuutta. Olen pitänyt itseäni rohkeana, olen tehnyt asioita mielummin kuin jättänyt tekemättä. Tekeekö ikä myös sen, että on vaikeampi kuunnella sydämensä ääntä. Antaa kuin antaakin järjen puhua ja ohjata. Hyvä vai huono. Ei voi tietää, kun ei tiedä. Kuuletteko kuinka ankaraa pohdintaa surkastuneet ja ymmärtämättömät aivoni tällä hetkellä toimittavat. Minä kuulen sen surkeana ujelluksena kuin kiimaisen kollin huudon narttun namipalan perään keväisenä kuutamoyönä. Vaikene ja toimi, älä ulise.

Tänään keitetään lihakeittoo ja mennään metsään sielua hoitamaan. Valokuvaustehtävät ovat mukana ja niistä myös nautin. Ostin pari fikkarii ja laitan mökille stuudion. Olen pohtinut annettuja tehtäviä ja hakenut niihin mielessäni ideaa ja antaumusta. Hitsin kivoja ovat. On niin kuin oikeesti kuvattavaa ja tehtävää. Pitää vaan muistaa nauttia, eikä ressata. Sovitaaks ihan niin, et nyt lopetetaan se asioiden ressaaminen. Niin myö tehdään. Ei ressata lain. Hitto, mullehan voi tulla ressi siitä, että mä en ressaa. Just joo, anna mun kaikki kestää ja vähä päälle. Tsau!