Seniili selostaja

Hyväinen huomen! Herään aina välillä mitä ihmeellisimpiin olotiloihin, tunnelmiin ja päässä pyöriviin lauseisiin. Tai siis näitä "merkityksellisiä" lauseita olen saanut koko elämäni ajan. Mistä lie tulevat, ovat joskus hassuja ja hyvin outoja ja joskus jotakin sellaisia, että niissä on joku "viesti." Tänä aamuna viesti oli Tampere - munayhteiskunnan tuotanto. Revippä siitä sitten joo. Unimuistikuva ennen heräämistä liittyy entisen sulhaseen, joka tosin on maanviljelijä. Tarkkaan en unta muista, ainoastaan tämän lauseen.Yksi lause, joka on elävästi jäänyt muistiin vuosien takaa ja sen piti olla jotenkin merkityksellinen elämässäni oli seuraava. Varokaa isoja miehiä, jotka hiihtävät pienten lasten suksilla. Ei oo sit merkitys vieläkään koskaan avautunut...

Onks kellään neuvoa seuraavaan asiaan. Kun teen tänne postauksen esim. tänä aamuna ja kello on about seitsemän, niin postaus tulee julki vasta muutamien tuntien, pahimmillaan vasta seuraavana päivänä julki. Se ei ole siis samantien eetterissä vaikka painan nappia julkaise. Mulla on siis tuo blogilista, missä näkyy kaikki tekstit ja omani sinne tosiaankin tulee vasta paljon myöhemmin. Ajastusta en käytä vai onko näin, että te näätte postauksen kuitenkin reaaliajassa ja mun listalla se näkyy paljon myöhemmin. Eli moneltako sinä näit tämän jutun, joka on julkaistu tuossa n. 7.30? Missähän mahtaa olla vika? Kiitos.

Tänään mä saan uuden tukan. Mua ihan jännittää. Muutetaan stailii. Tämä sama frisyyri ollut jo vuosikausia ja haluaa uutta. Ei mulla enää kovin montaa karvaa ole ristissä, eikä tästä mitään ihmeellistä saada, mut miten se niin jännittää. Ennen vanhaan, tukkatyyli vaihtui kerran kuussa, ja se oli pala kakkua vain. Onks se jumalaut myönnettävä, että minäkin olen kaavoihini kangistunut? Kyllä taidan olla. Nyt äkkiä uutta kehiin. Vaik vanha on, niin sitä ei myönnetä.

Lauantaina on yhtiökumppanin tuparit, synttärit ja rapukemut. Siis juhlat, jee. Täytynee käydä ostamassa uusi paituli. On kiva lähteä juhliin, kun on joku uusi vaatekappale. Hah, ennen muinoin ostettiin uusi vaatekappale lähes joka viikonlopuksi, koska joka viikonloppu oli juhlat. Elämähän oli silloin yhtä juhlaa. Nykyään en paljon rättejä ostele, eiks oo jännä, se ei kiinnosta. Niin sitä ihminen muuttuu ja maailma sen myötä juu.

Jeespox, voi kuinka hellyyttävän ihana vanha sanonta. Muistattekos? Jeespox. Olenpas mää taas niin seniili tuulella. Joskus on ja joskus sitten taas ei. Mut nyt seniili alkaa toimia, sinne Itikseen lähen menee. Jäi viimeks ne välttämättömyystarvikkeet ostamati. Menin silmälääkäriin, kun muka sain ajan heti. Odotin puol tuntii ja nostin kytkintä, lääkäri myöhäs ja mulla kiire duuniin. Meni kallisarvoista aikaa ihan hukkaan. Aika on kallista nykyään, sitä on niin vähän. Hah, sainpas tuonkin vielä tähän sanottua. Los Adios, hyvää viikonloppuu!