Kuinka paljon ihminen voi saunoa ennen kuin se muuttuu. Muuttuu miksikä muuttuu. Muuttuuko sitä saunatontuksi, saunan hengeksi vai jalattomaksi vesieläimeksi. Sormen päät alkavat mennä ryppyiseksi, niin lotraa vedellä ja kylpee sydämensä kyllyydestä. Hieno saunahetki eilen, järvi oli aivan tyyni, vesi lämmin, hienoinen sateen jättämä usva leijui järven yllä ja puut taipuilivat sateen raskauttamina veden ylle. Pari kuikkaa uiskenteli huudeilla ja minä, valkoinen valas yritin olla sulava liikkeinen norppa. Talletin hetken sieluni sopukkaan syksyn pimeitä varten muistella.
Kävin kylillä pyörähtää. Paikallinen kirppis laihoin tuloksin - ei mitään löydöstä. Kaffella kävin ja satuin nauttimaan mokkapalan. Hyi, kuinka imelälle tuollainen sokerihumala voikaan maistua. En ole täällä erityisen imelää harrastanut ja noin saa huomata kuinka vastenmieliselle voikaan liika sokerihöttö maistua. Miks siis syödä, jätä pois paha maku.
Halpatavaramyymälässä piipahdin, vaelsin päämäärättömänä hyllyjen välilöissä ja jotakin tarpeellista tarttui mukaan. Niin kuin nyt Suuri Suomalainen miesten suihkusaippua. Metsän tuoksuinen. Hieno pullo, niitä joita on aina ollut suomalaisissa saunoissa, mut hei, vain shampoota. Nyt tuoteperhe on laajentunut myös suihkusaippuaan ja shampoota, sekä hoitoainettakin on joka lähtöön. Oli pakko ostaa yksi miespullo. Tuoksu loppujen lopuksi mitätön ja vaahtoaminen onneton.
Selkeästi alkaa luovuus purkautua ihmisessä. Tämä joutilaisuus antaa aikaa luovuudelle ja tulee pakottava tarve luoda jotakin. Tällä hetkellä se punkee runoina ja valokuvina. Kaikki maalaustarvikkeet ovat citis ( miks en tajunnut ottaa mukaan ) ja eilen jo hiplailin maalipohjia ynnä muuta kamaa, mutta jätin hyllyyn. Mitä kaikkea sitä saisikaan aikaan, jos saisi viettää tämmöistä erakoitunutta taiteilijaelämää. Jatkuva sade ja tuuli ovat esteenä kuvaamiselle, mutta aina sieltä pieni hetki löytyy, ettei sada ja luonto on liikkumaton. Kokonaisvaltainen luominen ja antaa purkautua sen mikä tuolla sisällä mököttää. Se on alkukantainen tunne ja tulee tarpeesta. Jette kiva de. Mul on tarve.
Oisko tänään retki Tammisaareen. Ihan vielä ei ota selvää alkaako paistaa vai sataa. Sateella ei ole kiva haahuilla katuja kaupungin. Voisi mennä johon jukujukumaahan riehaamaan. Ai niin, niissä taitaa olla ikärajat. Mut jotain kivaa voisi keksiä. Nyt alkaa olla purkamatonta energiaa, saa olla varovainen ettei räjähdä. Jotakin tahtois tehä, nähdä, lähteä, käydä, mennä ja tulla. Levoton. Tuhkimoooooooo.
Mä annan sulle kivan päiväretki vinkin. Jussaröön-saari. Oltiin siellä eilen. Saatiin nauttia saaren luontopolusta ihan omassa rauhassamme. Sinne pääsee nyt ensimmäsitä kertaa vuorovenellä. Tosin vuoroja ei ole kovin paljon, mutta meille riitti se väli 10:30-14:45. Myöhemminkin sieltä pääsee pois, mutta kun Velipojan piti lähteä vielä illalla kotia kohti, niin oli tämmöinen lyhyempi retki.
VastaaPoistaTäältä löydät lisää tietoa http://www.jussaro.net/. Baggön satamassa on ilmainen parkkeraus, joten autolla pääsee sinne asti. Ja kovasti kuvattaavaa löytyy. Tai voihan sinne jäädä telttailemaankin, jos haluaa pidempää nauttia. Josko hieman rauhoittaisi Levotonta Tuhkimoa :).
Kiitti vinkistä. Odottelen suotuisampia kelejä.
PoistaMun voimakkain muisto niistä "ennenvanhaisista" kesistä (jolloin todellakin paistoi AINA aurinko ja oli lämmintä...) on varvassandaalien läpsyvä ääni, kun ne jalassa käppäiltiin kaverin (sen ainoan) kanssa aamulla kylän läpi uimarannalle ja illalla huulet sinisinä pois.
VastaaPoistaKirkon kohdalla oli aina se ihan oma tuoksunsa. Oisko ollu tervattu puu tai kattopaanut tai jotain, mutta se on jäänyt ikuisesti johonkin hajumuistiin ja aina tulee jotenkin sellanen nostalginen olo, kun sama haju tulee jossain kesällä vastaan. Mutta on kyllä jäänyt mieleen sekin, että loppukesästä vaan odotin, että koulu jo alkais ja sais päällystää kirjat :D.
Totta, että ei sitä pysty lomalla määräänsä enempää olemaan mitään tekemättä, vaan tulee jotenkin tunne, että kesä ja loma valuu käsistä, jos vaan on. Kai se on ihmisen hyvä pitkästyä välillä, niin pääsee tosiaan se luovuus sieltä taka-alalta pintaan taas.
Kauniita kuvia! Voi kun niin odotan, että pääsisin itsekin lomamaisemiin jo kameran kanssa haahuilemaan.
Eiks oo jännä, et jotkut muistot pysyy eivätkä vanhene. Siinä auttanee myös tämä hajumuisti.
PoistaOn hyvä pitkästyä, siitä tietää, että on myös levännyt. Joutilaisuus tuottaa luovuttaa, sanon mä.
Sulla loma uhkaavasti lähestyy ja mulle loppuu. Pysyy maapallo radallaan ;)
Olen seurannut sun blogia pitkään olet todella lahjakas kirjoittaja, oletko koskaan ajatellut kirjoittavasi tästä blogista kirjan ja sitten jatko-osia niin kirjasarja jatkuisi, jatkuisi niin kauan kuin haluaisit on nimittäin niin hyvä tämä. Uskon että kirjoilla olisi todella menekkiä. Mitä tulee kuviin niin aivan huippuluokkaa ja niin ihanan taiteellisia olet todella monilahjakas.
VastaaPoistaKaunista kesänjatkoa täältä Suomen etelästä ja voi hyvin 🌻🌻🌻
Kiitos Pirjo palautteestasi, se tuntui hyvälle.
VastaaPoistaVoi, mie vaan kirjoittaisin ja kuvaisin, jos se olisi suinkin mahdollista. Mutta se leipä tulee vielä toisaalta ja näin ajan puute on yksi este. Näin ei saisi sanoa, mutta sitten joskus eläkkeellä.
Oikein ihanaa kesän jatkoa sinulle!