7.2.2016

Melodista uutta musaa

Aamut on pelastettu! Kokeiluluonteinen kahvittomuus on ratkaistu kofeiinittomalla tulokkaalla. Olen ollut vaihtelevasti myös kokonaan ilman, mut mokkamörö vaatii sen kupillisen. En ole erityisesti mikään himokahvittelija, mut se yks kuppi aamuisin laittaa päivän käyntiin. Jos sitä et saa, niin tulee hedari ja käynnistymisvaikeus. Tai enemmänkin se on sellainen, eikö täällä mistään enää nauttia saa, olo. Tänä jumalaisena aamuna, kun valtakunta vielä uinahtelee, minä olen kokenut kofeiinittoman herätyksen. Uskoo ken tahtoo, niin mun makuhermoille toi on parempi kuin toveri kofeiininen. Ihmeitä on maalima täys ja tätä herkkua saapi ruohonjuuresta. Otanpa toisenkin kupin, hyvällä omalla tunnolla.

Pelastaja

Panin eilen kukot viiniin. Tahtoi jotain sellaista, mitä nyt ei just äsken ole nautittu. Tai ei se mitään kukkoa ollut, ihan tavallisia kanankoipiloita. Ei tässä köyhällä ole vara mitään luomukukkoja ostella. Omistan ihanaisen, oikean valurautapadan. Sinne niin survoin järjestyksessä tykötarpeet ja tinjamiinit ja vinhot päälle. Parisen tuntia uunissa, pilahviriisin kera. Kaveriksi höyrytetty kyssäkaali ja eilisistä porkkanan ja qvinoan tähteistä tein sallaadin. Ei ehkä kaunein ruoka, mut maku oli autenttinen. Jälkiruokana hedelmäsalaatti. Ihan sillä vaan, et tahdon elvistellä, kuin terveellisesti meillä syötiinkään. Täytyy kyllä myöntää, että kiusaus viinilasilliseen koitui kohtaloksi. Liha on heikko, enkä pystynyt vastustamaan. Temperoitunut tanniini tunkeutui hajuaistini kautta aivolohkon siihen osastoon, missä se viinapeikko kurnuttaa. Saadakseni sen vaikenemaan, oli ihan pakko yksi lasi nauttia. Eikä toi nyt ehdoton kielto ole, ja tunsinkin viiltävää nautintoa. Tyydytyksen sain, kun pitäydyin lasillisessa, enkä imaissut koko lootaa.

Menos

Pesunkestävä homoseksuaali on euroviisudiggari. Meillä katsottiin eilen molemmat. Ensin Melody ja sit UMK. Ja mikäs, mää tykkään kattoo kaikkia musamenoja. VOF, Idolsit ja lauantaitanssit aikoinaan. Joskus teini-iässä kuvittelin ja luulin, et musta tulee rokkistara. Ei tullut rokki, eikä stara.
Mut joo, hauskaa tässä oli, että ne tuli nyt samaan aikaan ja saattoi hyvin tehdä vertailua svedupettereihin. Ja kyllähän niitä eroja löytyi, niin hyvässä kuin pahassa. Kuinkahan rakkaalla naapurilla se show on niin paljon paremmin duunattu? Tekniikka, lavasteet ja koko se tunnelma on jotensakin intternationaali. Okei, rahaa käytetään varmasti enemmän, mut onks niin, et heillä myös  tekniikka on ajatuksen edellä? Mitä, eiks suomi olekaan Nokian ja tekniikan luvattu maa. Pitäisihän meillä olla viimeisimmät teknologian tekniikkahärpäkkeet.

Tulos

Svedupettereillä naiset ovat kauniita ja miehet komeita. Ilman paitaa esiintyvät ja vettä lavalla roiskivat yltympärinsä. No joo, olihan meilläkin sellainen kahluuallas täynnä vettä ja vaahtoo, siellä sit kaks tukevahkoa karvanaama ilakoi. Eikä siinä mitä, hyvä meno, mut jotenkin... Raaka totuushan on, että Svärje hoitaa showhommat kuus nolla himaan.

Juppe tykkää viisuista

Mitä tulee musiikilliseen antiin, niin kyllä meiltäkin osaajia löytyy. Mun suosikki molemmissa pääsi jatkoon. Kotosuomen ehdoton oli se tyttö kotkasta ( enkä taaskaan nimeä muista. ) Sveduilla se kundi, joka soitti huuliharppuu oli hyvä. Eikä käy kieltäminen, että häntä oli myös kiva katsoa, eikä pelkästään kuunnella. Mut sillähän ei tietenkään ole mitään seksuaalista merkitystä. Ruottin viisuissa on se vika, et ovat niin toistensa kaltaisia, ja liikaa vallan on sitä jumputusta. Ja itse asiassa välillä liikaa vähän kaikkea. Suomalainen makujuuri on simppeli, eikä aina kestä moista touhotusta.  Mut joo, mielenkiintoiset kisat tulee.

Tulee harmaa päivä. Vähän niin kuin sellainen ankeus. Vettä lottuuttaa ja viittiiks tonne mennä kastumaan. Toivottavasti loppuu ja päästään ulos hapettumaan. Seuraavana ohjelmassa hesari, pyhäaamun parhautta.

2 kommenttia:

  1. Nää on just näitä hyviä ruohonjuuritason muutoksia, kun yhtäkkiä pystyykin tosiaan pysymään vaan siinä lasillisessa, eikä tuu hörittyä koko kolmen litran pänikkää :D.

    Olispa mullakin noin kätevä kokki kotona. Tai toisaalta ehkä ihan hyvä, ettei oo koska saattaisin olla melko tukeva, kun söisin kaiken ihan vaan siitä ilosta, että joku tekee.

    Musiikkiohjelmia en jaksa yhtään. En tiedä miksi. Eilen katoin pätkän, jossa sattui just ne pää-äijät lentelemään niillä uimarenkailla ja ajattelin, että voi tsiisus :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidättäytyminen on valintoja. Saa nauttia ja uskon, et ehdoton kielto vain voimistaa överi mielihalua.

      Ukkokulta syyttää mua sen lihomisesta. Hmmm, mitenkähän toi menee...

      Pää-äijat on nyt tätä heinälatohuumorii. Tarttuva kertsi ja suomi tykkää, mut onneks eivät päässeet jatkoon. Mä katon mielelläni musaa, oon aina kattonut. Ehkä siks, kun on kiva arvostella ;) Vähän sama, kun missikisat ja linnanjuhlat.

      Poista