4.9.2015

Normaalisti poikkeava

Syksy tekee tuloaan oikein urakalla. Onks teilläkin sellainen olo, että kesä oli aika lyhyt. Vai meniks se vain normia nopeammin? Enihau, ei mua haittaa. Mie olen aina sanonut, että suomi on hieno maa, koska meillä on neljä upiaa vuodenaikaa. Mitä lomaan tulee, niin olen ihmetellyt sitä, että kuinka olenkaan jaksanut tehdä näin hyvin lomaa. Onks saikku lomaa vai onks se saikkua? Ai dont nou...

Kertooks toi siitä, että saikku on tullut todella tarpeeseen. Suattaapi olla. Jos nyt hiukka avaudun terveydellisistä asioista, niin nyt alkaisi olemaan sellainen olo, että on niin kuin jollakin tasolla normaali. Ja voin kertoa, että tässä riittää ihmettelemistä. Ihminen on niin hassu ( typerä,) ettei näe asioita, kun on siinä ytimessä. Pitää kaikkea normaalina ja kestää vain. Nyt kun oireilu on poistunut takavasemmalle, niin ymmärtää sen, minkälaisessa helvetissä sitä onkaan puurtanut menemään. Olen onnellinen tästä pysäytyksestä, todella. Kaikki ne ihmeellisyydet, joita olin kuvitellut vakavaksikin oireyhtymäksi, ovat taantuneet tai poistuneet kokonaan. Kokonaan. Tuntuu niin ihmeelliselle, kun ei tarvitse kärsiä.

Hetken tään sinisen...
Yksi tohtoreista kertoi, että mun parasympaattinen hermosto on sairastunut pitkään kestäneestä kipukierteestä. Siitä kaikki ihmeoireet. Ja minä tein jo lähes kuolemaa. Nyt kaikki on poikki, ja ilmeisesti hei hei hermostokin on alkanut parantaa itseä. Katsokaas ja nähkääs, se kun on sellainen asia mille et itse voi mitään. Vaikka päälläsi seisoisit, niin ei auta. Tätä ihmettä on nyt jatkunut rapiat viikon, kohta kaksi. Jokainen aamu herään varovasti ja tunnustelen kuis se päivä lähtee käyntiin. Joko nyt, joko ovat tulleet taks rienaamaan. Eivät ole. Jumalallinen valo ja valkeus on laskeutunut ylleni ja nautin niin perkeleellisesti joka ikisestä kivuttomasta hetkestä. Nyt vain täytyy olla tarkkana, ettei mene takas. Luulenpa niin, että pienikin kipuoire niska tahi selkäpaskassa, saattaisi käynnistää kaiken uudelleen. Ei taho.

Mie oon ollut niin tärkeenä. Näitä uusia bisnesjuttuja olen hoidellut. Eilen istuin koneella niin, että peräpää oli puutunut. Sain sieltä YritysHelsingistä yhteystietoja ja eräskin lospalaveros on sovittuna. Hassua, mun täytyy mennä bisnesmiitinkiin. Se hyvä puoli tässä on, että tätä voi tehdä silleen vaihtelevasti. Eilen kävin lenkillä välillä. Välillä siivoan. Välillä lepään. Välillä jumppaan ja välillä humppaan. Koneella istuminen ei tee hyvää niskalle mutta eliminoin rasituksen. Voin tehdä vaihtelevasti ja kuuntelen itseä. Ja hei, mikä tärkeintä, tämä kaikki antaa mulle uutta ajateltavaa ja on varmasti yksi syy siihen, että alan tervehtyä. Ei pyöri kipu ja hermosto koko aikaa tajunnassa. Sinne mahtuu nyt jotain muutakin, ou jee.

Eipähän tässä nyt tämän ihmeellisempää. Aurinko paistaa ja taidan ruiskahuttaa rantaan. Vesi alkaa olla jo ihanasti viileetä. Päätän raporttini tähän. Tack adjöö.


4 kommenttia:

  1. Hienoa, että on kipuuton olotila!
    Mietimme juuri ystäväni kanssa, että jos koko ajan sattuu jonnekin, niin ei mikään ihme, että vanhat ihmiset ovat kärttyisiä!

    Hyviä ja antoisia business-miitinkejä sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viiskyt tulee mittariin, niin ei tervettä päivää nää, sanotaan.

      Ihan tässä on ihmeissään, ihan kuin jotakin puuttuisi elämästä ;)

      Avoimin mielin ja intoa pursuten menen kohti uutta ja tuntematonta.

      Poista
  2. Jep, sanoin justiinsa tänään, että tää oli lyhyin kesä ikinä, kesti ehkä jonkun kolme viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai meneeks se niin, et ikää tulee ja aika lyhenee. Ens kesä kestääkin sit vain 2 viikkoo ;)

      Poista