8.9.2015

Puhdistetaan elämä

Kävin eilen spirometrissä. Puhaltelin sellaiseen putkeen. Täytyy myöntää, että se pisti ajattelemaan. Ei ollutkaan niin helppoa ja yksinkertaista. Työlästä oli ja keuhkot vinkui kuin ruosteessa olevat rekan jarrut. Pelottikin. Entäs jos mulla on jo tupakoinnin aiheuttamaa ahtautusta. Tyhmä, tyhmä, tyhmä ihminen. Kuinka pitkälle pitää mennä, että tajuaa. Liian pitkällekkö. Miks se voi olla niin vaikeaa, miks olen tämmöinen paskahousuluuseri. Raippoja, hevisti raippoja.

Mä vaan jaksan ihmetellä tätä autoilevan ihmisen näppäryyttä. Kuin mää olenkaan selvinnyt aikaisemmin. Okei, enhän mää mennyt päivisin kuin duuniin ja matkoja tasan kaks. Edes ja takas. Mut tänäänkin on kolme menoa. Ensin miitinkin ruoholahes, sit keskustaan ja iltapäivästä vielä Kivenlahteen. Läheppä julkisilla, matkoihin menisi vuorokausi ja hankalaksi menisi. Juu, tiedän, että ei ole ekoloogista. Mut tällaisissa tapauksissa se on perusteltua. Ja toivotaan, että autoa tarvitaan jatkossakin siirtymään paikasta aa, paikkaan bee.

Piti ostaa uusi puhelin. Entisen temppuilu kävi mahottomaksi. Siinä oli mennyt tietotekniikka sekaisin. Pitkään luulin, että mun naama on vaan niin turvokki, että se ottaa kiinni näyttöön puhelun aikana ja siitä johtui se, että se paineli yksistään näppäimiä. Milloin mentiin kaiuttimelle, milloin mykistettiin ja muutoin vaan läskinaama paineli itsekseen kosketusnäyttöä. Sen verta on tärkeitä työpuheluita, että en anna mitenkään pro-vaikutelmaa, kun puhelin pätkii koko ajan. Uusi oli laitettava.

Ostin sellaisen senior-mallin. Iso näyttö ja mikä parasta, kirjasimet saa kookkaaksi ja vieläpä vahvistetuksi. Nyt näkyy, eikä tartte arpoa. Mutta asentaakseni vanhan tiedot, piti asentaa iTunes uudelleen. Huh. Vielä kerran Huh. Se ottikin sitten muutaman tovin, ja pisti sekaisin tietokoneeni. Eilen piti laittaa kuvia ja koko iPhoto oli kadonnut. Piti asentaa uusi Kuvat-ohjelma. Huh. Vielä kerran HuhHuh. Se vei koko aamupäivän. Nyt ollaan pihalla kuin lumiukko.

Kuvat ohjelmassa on siis kaikki mun kuvat. Kännykällä, aipädillä ja kameralla otetut. Niitä on 11-vuoden ajalta. Niitä on paljon. Ja tarkoitan sitä. Jos mää nyt oikein ymmärrän, niin ne on nyt pilvessä. Siellä on sellaisiakin räpsyjä, et en omikseni muista. Mut hauskaa tässä oli, että aloin putsaamaan turhia kuvia ja olipa aikamoista katsoa elämäänsä taaksepäin. Hauskoja hetkiä, surullisiakin juttuja. En mää päässyt alkua pidemmälle, kun piti niin muistella. Jos ihminen olisi oikeesti järjestyksen ammattilainen, niin hän poistaa turhat kuvat imiididli, eikä viidestoista päivä vuosi. Tässä on tavoitetta. Puhdistus jatkuu. Voi vitsi, jospa se olis elämässäkin niin helppoa. Voisi noin vain deletoida sellaiset jutut, jotka tuppaa hävettää vielä vuosienkin jälkeen.

Toissa iltana juteltiin Ukkokullan kans vakavasti saman katon alle asettumisesta. Silleen ollaan innostuneita sonneja, että jo netissä tsiikaillaan. Miehän oon sen sorttimentin tapaus, et sitten kun päätetään, niin sit alkaa tapahtua. Se on menoa, eikä nykytystä. Kun uutta mennään katsomaan, niin sen pitäisi tarkoittaa sitä, että ollaan ostomielellä liikenteessä. En mie lähe renkaita potkimaan. Alkaa vaan vituttaa, kun löytyy kiva ja se on tietysti saatava heti, eikä huomenna. Ensin omat myyntiin ja sit mennään. UK taitaa olla hitaasti lämpenevää tyyppiä. Hänen täytyy nyt tuumailla ja jotenkin asiaa sukulaisille selvitellä. Hyö kun eivät tiiä, että suhteessa ollaan. Okei, ymmärränhän mie, mut minua on vain niin vaikea pitää aisoissa. Mut molemmat ovat kyllä sit mieltä, että yhteismajoitus voisi olla se seuraavaa askel. Onko se oikea ratkaisu, sitähän ei tiiä ennen kuin kokeilee. Mulla on tunne, että aim redi. Toivottavasti ei tartte liian pitkään miettiä, tää voi mennä ohi ja muutankin buenosairesiin.

Nyt täytyy laittaa nätiks. Mulla on miitinkin patenttiasioissa. Ymmärrän mikä on patentti, mutta en tiiä mitä se on ja miten se on. Selevitellään. Onneks on minua viisaampia. Ihan on intresanttia. Arrivedertsi!

4 kommenttia:

  1. Spirometri on selvästi paholaisen keksintö. Aina kun siihen hönkäsee, iskee hirmu huoli. Ite en pääse siinä pitkään puhaltamisessa ees mihinkään alkuasteikolle saakka. Ei riitä tehot. Saispa ees puhaltaa pilliin, niin vois onnistua, mutta kun on sellanen hervoton torvi. Voipi olla vaan pienet keuhkot, kun on pieni ihminen, sano hoitaja, mutta en usko. Varmaan on jotain vikaa, mutta en uskalla tutkituttaakaan. Pöljää, mutta totta.

    Toi tekniikka on ihan vihoviimeistä nykyään. Ennen riitti, että osti puhelimen ja alko soittelemaan tahi tekstailemaan. Nyt täytyy osata kaikenmaailman appsit ladata ja joka kerta on se kirottu tilikin unohtunu: Se minkä takana on kaikki tiedot. Huuuuh. Olen yleensä kärsivällinen kaiken kanssa, koska oon sitä mieltä, että koneet on ihmistä varten, eikä päinvastoin, mutta puhelimet on mulle liikaa. Pitänee ostaa Ringo seuraavaks :)

    Onnea patenttipenttikäynnille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, jotenkin en saanut ollenkaan potkua ulospuhallukseen. Ihan hiukka hirvittää mikä onkaan lopputulos. Sitä odotellessa, äääh.

      Joskus tuntuu, että ihmisen elämä oli vain niin paljon yksinkertaisempaa ilman tätä kaikkea tekniikkaa. Okei, onhan siitä paljon hyötyäkin, mut tarviiks tätä kaikkee. Juu, en luovuta, olen päättänyt ymmärtää. Vähän sama kuin ton autoilun kans. Sekin homm aon otettu ns. hanskaan ja nautin siitä jopa. Joku päivä minä vielä vien tekniikkaa, eikä tekniikka minua ;)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Jep. Se on seniormalli parhaimmillaan ;)

      Poista