Päivien tuomaa illan viemää

Hei hoi, mikäs päivä se on tänään? Piti oikein kaksikin kertaa miettiä. Tulin tähän todellisuuteen ja tajusin, et nyt on fraidei ja tänään mennään kaupunkiin. Pitää hoitaa asioita ja pestä vähän pyykkiä ja silleen. Voisin kyllä jäädä tännekin, mut pakko käydä välillä katsoo, et kaikki on kunnossa. Ihmisen mieli on sellainen ja minä varsinkaan en kestä, jos on jotain hämärää. Ihmisen pitää olla selvillä missä mennään.

Sataa ja paistaa

Nukuin huonosti. Heräsin valvomaan kello neljä. Mietin taas asioita ja yöllähän ne alkaa ahistaa. Ei pitäisi miettiä, koska kaikki on tummempaa kuin todellisuudessa. Joku ressi nostaa päätään ja sitä alkaa kelaamaan asioita, joihin ei juurikaan sillä hetkellä pysty mitenkään vaikuttamaan. Typerää, mut minkäs teet. Mulla on mun luonne. Näin päivänvalossa saa kuitenkin huomata, että en mää kauheen korkeelta tipahda, jos tipahdan.

Valoa pilvessä

Hassua, Ukkokulta istuu tuossa vastapäätä ja sillä on joku skaippineuvottelu ympäri maapalloo. On HongKongista ja mistä lie muualta. Eiks oo aika kummallista ja näppärääkin, että duunijuttuja voi hoitaa tollai. Istua möksän terdellä ja olla niin kuin palaverissa toisel puolel palloo. Toisaalta ahistavaa, missään saa rauhassa olla. Toisaalta, voi hoitaa duunit noin näppärästi. Ihan on kakstahoinen juttu, miten sen nyt sit ottaa...

Hetki tää

Jep, jep. Vaikka vesi on viileetä ( jopa kylmää ) ja tuulee vilakasti, niin uhmaan kaikkea sitä ja menen vesijuoksee. Siitä on tullut päivittäinen tapa täällä mökillä ja en taho siitä luopua vaikka sit paleltaa. Puolen tunnin hölkkä saa aikaan syväjäädytyksen ja menee oma aikansa, että siitä lämpenee. Mut hei, se kyllä virkistää tehokkaasti. Sit jaksaa näplätä valaisimien varjoja. Teen niitä eri väreissä. Ja siksi, kun se on niin kivaa. Tsau!