21.6.2015

Juu juu juhannus...

Hengissä ollaan! En kuulu niihin ikäviin tilastoihin, joka sepalus auki löydetään kellumasta rantakaislikosta. Kuinkahan monta hukkunutta tänä vuonna? En edes tiedä, silleen ollaan oltu uutispimennossa. Voin kyllä myöntää, että ihan kuivin suin ei iltaa vietetty, eikä oltu edes selevinpäin. Piti sitä nyt ruokajuomaa nauttia ja likyyriä lipittää iltaisella ehtoolla. Mutta todettakoon myös se, että juhlat ovat takavuosistaan rauhoittuneet ja ollaan jo niin aikuisii. Mut ei huono, jaksettiin valvoa peräti kahteen asti ja se on jo saavutus nykyään.

Nousee nousee

Sateenkaaren väreissä

Väriä pittää olla
Hauska ilta perinteitä vaalien. Vastalla vihtomista, tai vihdalla vastomista, lipun nosto ja asiaan kuuluvat pöperöt. Ne niin, jotka laitan joka juhannus. Suhteeni yläkertaan näyttää olevan kunnossa, sillä aamupäivän taukoamaton sade lakkasi, taivas aukesi ja meitä siunattiin auringonvalolla. Itse asiassa, parasta A-luokkaa. Paistoi, mutta ei ollut kuuma, eikä huoranperkeleitä ( toim.huom. hyttysiä.)

Mansikkarätkäytys

Iso miinus. Kuminauhakiinnitys

Taustalla
Juhannuspäivä valkeni sateen unettavaan rummutukseen peltikattoon. Siinä on jotenkin armahtava saundi. Varsinkin, kun suu oli hitusen tahmea ja olo muutoinkin vetämätön. Mut ei sen niin väliä, sateella saa köllää ja hyvällä omalla tunnolla tehtiin toinen tuleminen vasta alkuiltapäivästä. Ja kuinka ollakaan, taas yläkerta teki ihmeen ja antoi meille illaksi valon. Jussipäivän menyy on silleen casual, ettei siitä oteta ressiä. Tähteillä mennään ja kyrsää kyytipojaksi grillataan. Hyvin uppos ja lauma oli tyydytetty. Martta ei iltaa jaksanut istua. Jotensakin väsy ja vetäydyinkin kammariini lueskelemaan. Jos nyt en ihan rakkausromaanii, niin sivistävää iltapäiväotsikointia.

Nämä niin evri taim

Jams

Vinossa kuva vai kuvaaja
Niin on taas yksi jussi juhlittu ja alettaan mennä kohti pimiää. Eiks se tästään päivä taas lyhene ja kohtahan se onkin jo joulu. Tuohan nyt voisi pahimmillaan kuulostaa masentavalle, mutta eiks tässä nyt vielä oo kesää jäljellä. On sitä, nythän se vasta alkaa.

2 kommenttia:

  1. Kyllä on Martta taas kaunista ja maistuvaa laittanut :-)
    Meikäläiset olivatkin kotona kun pari päivää sitten tuli uus kissanpentu niin ei möksälle uskallettu lähteä. Tyyppi on niin pieni ja nopea että olis voinut livahtaa ties mihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, pikku kisut on sulosii ja vikkelii.

      Pitäähän sitä jussiksi pötyä pöytään laittaa :)

      Poista