20.10.2014

Karkaa virtailu ajatuksen

Jou, jou. Viikendi ei mennyt ihan niin kuin olin suunnitellut, mut nou hätä. Aina ei mene niin kuin ajattelee. Yhtiökumppani pyöräytti poikalapsen lauantaiaamuna ja niin kuin meidän piti mennä illalliselle. Mut ehkä toi keissi menee edelle illallisen.

Tehtiin suunnitelmien muutos ja käytiin syömäs Vaelsa Italialaisessa kuppilas. Kiva, pieni ja rento rafla. Ikäväkseni sain taas pahoinvointikohtauksen jo ennen ravintolaan menoa. Se hiukka himmensi tunnelmaa. En tiää, mikä jeppea vaivaa. Mut ällö olo tulee aalloittain ja sattui just pahasti kohdalle. Join kaksi pulloa koukikolaa ja sain syötyäkin hiukka. Mut illaksi varatut mielensäpahoittaja leffaliput piti käydä peruu ja tultiin himaan potee. Ehkä se on toi bioottikuuri tai sit olen saanut jonkun paskapöpön noista ruokamyrkytyksistä. Voehan perse. Katsokaas, sehän menee niin, ettei ihminen saa kypällä nauttii. Osoitetaan noin niin kuin paikka maailmassa. Oukei, en mä anna ton himmentää iloani ja eloani. Katsotaan sanoi kampaaja, jos tää ei ala mennä ohi, niin kaiketi se on taas käytävä doktorilla.

Sunnuntain suunnistusretki piti myös jättää väliin, koska kelihän oli varsin kostea. Aktivoiduimme kuitenkin sen verran, että käytiin Itiksessä hutkuilemassa. Sellaista harmitonta haahuiluu. Ostin uuden kukkaron. Ostan nykyään vain tarpeeseen, ja edellinen olikin saumoistaan levinnyt. Oih, kuinka  ihminen tulekaan onnelliseksi pienestä mutta tarpeellisesta asiasta. Näin sen pitää mennä. Ostetaan tarpeeseen.

Sunnuntaina varattiin lennot Istanbuliin. Mennään heti joulun jälkeen ja vietetään Uusivuosi siellä. Ukkokulta on maailmaa nähnyt ja hyvinkin kosmopoliitti ja ko. mesta on hänelle jo entuudestaan tuttu juttu. Mulla on siis henkilökohtainen matkaopas. Vähäks kiva lähtee ja jos näin jatkuu, niin uskoisin, että olen saanut rinnalleni kumppanin, joka rakastaa matkustelua ja uuden kokemista. Suunniteltiin jo kohteita, missä kaikkialla voisikaan käydä. Otan nyt takaisin kaiken sen yksin matkustamisen ja nautin tästä. Katsokaas, nyt tehdään järkeviä kulutuspäätöksiä ja sijoitammekin kaiken matkustamiseen. Se on hyvä sijoitus. Niitä muistoja ja kokemuksia ei kukaan ota meiltä pois ja mammona ei mene turhaan. Jesh! Häpiiii!

Nyt on siis Mandei. Kakkuja, kakkuja. Asioita hoitaa hän. Kovasti pohdin, että uskallanko lähteä vesihölkälle. Olo hiukkasen hutera vielä vai onks tää vain laiskotusta. Okkei, jos joutuu energiaansa mietii, niin silloin on ehkä hyvä kuunnella itseä. Ehkä lepään. Tai ehkä olen luulosairas. Lepäävä luulosairas. Mut pitänee ajatella tulevaa duuniviikkoa. Voimaa tarvitaan. Kiva keli, tuollainen sumuisen pehmeä. Parasta. Käynkö jaloittelee. Katsotaan...

2 kommenttia:

  1. Otan ton heti käyttöön: "Katsotaan sano kampaaja :D".

    Onnea yhtiökumppanille ja sulle tietty parempaa vointia!

    VastaaPoista