Vääränlaiset sandaalit

Nyt on veri hot. Ilma seisoo kuumana ja kaikki on pysähtynyt. Järven pinnasta heijastaa hillitön hehku ja se pakottaa minut pitämään aurinkolaseja koko illan. Jos niitä ei ole, niin taattu hedari tosta hehkusta, on kohdallani aivan takuuvarmaa. Siit mie en tykkää. Uimassakin täytyy käydä vähän väliä, se helpottaa hehkun aiheuttamaan hikoilu tyyppiseen reaktioon. Hiki haisee pahalle, sitä en tykkää haistella. Uimaan siis, palan hetken päästä raikastuneena.  Tsau!

No voi että! Kesä.

Kyllä se järvivesi vielä vilvoittaa. Ihana pulahdus. Ostin pari viikkoa sitten uudet uimasandaalit. Sellaiset niin, että voin laittaa aina ne jalkaan, kun tulen löylystä tai menen muuten vaan rantaan uimaan. Siksi nimi uimasandaalit. No okei, vanhat meni rikki ja nää uudet on ihan paskat. Ovat niin liukkaat, etten meinaa päästä rannasta takas mökille. Olivat halvat sellaiset, mutta mistä hitosta sitä tietää, että uimiseen tarkoitetut sandaalit ei saa olla liukaspintaiset. Huono ostos, voisin heittää niillä vesilintua ja sekös harmittaa. Kauheen painavia ovat nämä mun lomalaiset huolet?! Ou nou! Vääränlaiset sandaalit. Tätä tuskin kestän.

Kuplilla vai ilman?

Ukkorähjä lähti pikku koiran kans sukulaismökille. Siellä alkaa terden rakennus ja se on hänen heiniään. Mä jään siis tänne mökille ainakin pariksi päiväksi remppaleskeksi. Tälläkin hetkellä nautin hetken ihan keskenäni, ja minusta tuntuu, että Ukkorähjä on jo oppinut milloin minut on hyvä jättää hetkeksi omiin oloihinsa. Kai se on sitä oman tilan tarvetta? Mut aika upeaa, jos hän osaa tulkita omaa kumppaniaan? Kai se on rauha molemmille. Ai think sou...

Mutta minulla on sellainen olo, että seuraavat vieraat olisivat tervetulleita! Ei tätä joutavaa joutilaisuutta ihan alvariinsa jaksa. Se on tämä loma niin kallisarvoista aikaa, että sitä ei kyllä kannata tuhlata jonniin joutaviin iltoihin. Lomahan on yhtä juhlaa! No joo, voin sanoa, että hetkittäinen tylsistyminenkin on jo koettu. Mutta aina kannattaa yrittää ja juhlia ei ole koskaan liikaa. Vai mitä?

Valo

Okei, Ukkorähjä soitti ja on tulossa takas. Mun täytyy alkaa laittaa evästä, molemmille. Pikku koira on nälissään. Tai en tiiä, nyt on niin kuuma ettei murkina välttämättä maistu. Ja Ukkorähjän saavuttua paikalle, niin samalla mun juhlat ovat ohi. Nää olikin sellaiset iltapäivän pikaiset. Täytyy ottaa kotirouvan rooli käytäntöön, ja olla ihmisiks. Laitan illan appeeksi katkarapupinaattipastaa. Sellaista tuorepastaa. Saunaa ei tartte lämmittää, on ihan tarpeeksi kuuma ilman sitä. Nyt hei on kesä!