22.6.2014

Perinteet kunniaan ja läks

Niin on ollut Martalla kiireitä, että on jäänyt sosiaalinen media vallan päivittämättä. En edes teille, rakkaat lukijat, toivotellut hyviä Jusseja. Anteeksi antamatonta, mutta suotavaa. Silloin, kun on live seuraa tarjolla, jää some auttamattomasti kakkoseksi. Näin se on nähtävä. Mut aina voin näin jälkikäteen toivotella, kaikille niille, jotka ovat vielä hengissä, eivätkä ole hukkuneet. Siis hyvää Jussia.

Ukkorähjä teki juhannuskimpun rakkaalle

Vain vieraat puuttuu
Meidän Jussi sai ensin yllättävän ikävän käänteen. Ystävät, nuo rakkaimmat, eivät päässeet kansamme joka vuotiseen keski-kesänjuhlaan. Martta vallan masentumaan ja harmitus oli suunnaton. Ai että kaksinko olisi pitänyt Ukkorähjän kanssa möllää? Sitä saan nauttia ihan tarpeekseni muutoinkin, ja ei juhlat ole juhlat, jos ei ole ihania kanssaihmisiä kemuilemassa. Itku meinasi vallan tullaa pettymykseen. Ja ketä nyt enää saadaan paikalle, kaikilla on jo suunnitelmat, menot ja muut mukavat. Eikä näitä ystäviä nyt niin hirvittävästi ole tarjolla, että voisi ympärinsä iloisesti soitella: " Tulukee meille juhlimaan!"

Juhannusalttari

Vastanhakureissullahan siinä ollaan
Mutta niinpä vain sain paikalle kaksi ihanaista juhannusneitoa ja ei aikaakaan, kun meillä oli vallan hauskat juhannusjuhlat. Me saavuttiin möksälle jo To ja vieraat saapuivat toisiaan muuten tietämättä, tuntematta aatton iltapäiväksi. Martta oli saanut kaiken valmiiksi, kivasti laitetuksi ja päästiin heti itse asiaan. Eli mentiin metsään vastan laittoon. Se on aina se tärkeä juhannusperinne. Eikä sitäkään tarvinnut nyt hylätä! Olin onnellinen, olin kiitollinen.

Ihana Juhannusneito

Toinen ihana Juhannusneito
Perinnekaava toistui niin kuin se on toistunut jokainen juhannus. Ensin saunontaan ja sitten syödään vasta. Noh, olinpas näppärä. Kyllä meillä oli ihan gyrmeet laitettuna ja pakotin vieraat syömään tässä terdellä. Jussina ei sisällä istuta, satoi tai paistoi. Pikkasen oli vilakka, olisiko lämpöä mittarissa ollut sen kymmenen astetta ja ikävä tuuli puhalsi niin, että hampaita vihloi. Mutta tunnelma oli lämmin ja ylen hauska. Juttua piisasi, naurua vallan. Itkeä emme tainneet tällä kertaa. Vällyihin, huopiin, sähköisiinkin, villasiin, tumppuihin ja pipoihin somistautuneena jaksoimme aina tuonne aamun pikkutunneille. Kiitos, kiitos ihanaiset juhannusnaiset.

Perinteet seisovat

Mansikkarätky

Eikä ollut viilee
Nyt on pyhäaamu, vetäsin viime yönä taas kaksitoistatuntia yöunta. Niin se ottaa juhliminen voimille. Lämmin ei ole vieläkään ja näpit kohmeessa näpyttelen. Vielä viikko duunii ja sit jäädään lomille. Auts, ihanaahan se on. Mut nyt pitää painua sisälle lämmittelee. Tsau!


4 kommenttia:

  1. Voi Ukkorähjää, kun oli kimpun sullen tehnyt <3.

    Meillä oli ihan perustylsää, mutta toisaalta tarttee olla kai näihin vuosiin semmoseenkin tyytyväinen, kun kukaan ei tosiaan hukkunut. (Ja toisaalta, ettei mitään tai ketään ylimääräisiä löytynyt nurkista).

    Ihan perussuomalaiselta ihanalta keskikesän juhlalta teillä vaikutti tumppuineen ja vällyineen :)
    Että hyvää jussia ja sen jälkeistä aikaa vaan kaikille tasapuolisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sa se. Joskus edes saa kukkia ;)

      Minun tylsä jussi kääntyikin sitten iloseksi perinteeksi. Kiva oli, vaikka vähä viilee. Eikä kukaan hukkunut ;)

      Poista
  2. Moikkis!

    Ihanalta kyl vaikutti taas teiän Jussit! Seuraavan kerran jos on vieraista pulaa, niin me tullaan kyllä mielellään sinne Paratiisiin ;-)

    Kirjoitin sulle aikaisemmin pitkän koiven tsemppaus viestin, mutta se katos jonnekin... Toivottavasti voit jo paremmin.

    T: Kahden Muksujen äiti

    PS. Täytyykin kokeilla tuota pottujutskaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kinttu pelittää jo hyvin ja loma alkoi just. Voiko elämä enää paremmin olla? Ei voi.

      Oikein hyvää kesää sinne!

      Pottujutska on kokeilemisen arvoinen.

      Poista