Martan mehevät

Perjantaiaamu ja juhlat on juhlittu. Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, mutta on kylmä. Eilen oli harmaata, sateista ja kylmää. Mutta meillä ei ollut olemoisinkaan ankeaa, hauskaa oli. Martta munkit väänsi ja niiden ainut huonopuoli on se, että niitä tulee syötyä. Eihän se yksi munkki elämää kaada, mutta kun niitä menee useita, niin se alkaa jo jossakin tuntua. Mutta toki voi lohduttautua, että Vappu on vain kerran vuoteen.

Aattona oli rillikemut

Vaikka keli oli jäätävä, niin silti istuimme tässä terdellä. Villaista päälle vain, ja muisteltiin niitä liian kuumia kesäkelejä, kun tässä terdellä oli sata astetta ja niin helvetin kuuma, että meinasi taju lähteä. Ei se semmoinenkaan kiva ole. Mieluummin kuulkaa viilee, kun liian kuuma. Näin se nähtävä, sanoo vanha sissi.

Martan mehevät

Kaksi päivää hujahti ymmärtämättä ajan vikkelää kulkua. Saunottu on, laitettu pöperöö ja sitten taas laitettu pöperöö. Juu, kyllä on nautittu ilolientäkin, mutta ei tässä nyt ihan naamat ole oltu. Silleen sopivasti kuplissa, että elämä tuntuu juhlalle ja saadaan arki poikki. Mitään hyödyllistä ei ole saatu aikaiseksi, eikä ole pitänytkään. Aina ei tartte. Vielä olisi viikonloppua jäljellä ja nyt palataan ruotuun, alkaa armoton ankaruus, puusavotta vedellä ja leivällä. Nyt loppui yletön porsastelu ja elo käy ylen ikäväksi.

Harmaata ja kylmää

Kaupunkiin mennään jo lauantaina. Ukkorähjä lähtee duunimatkalle ja minä sinne kuntoutukseen. Täytyy pakata ja sen sellaista. Häh, nyt on niin kylmä, että on sormet kohmeessa, eikä toi ajatuskaan oikein luista. Lopetan ja menen vällyjen alle lämpöseen. Palataan, kun kuumenen.