Syö possu munkki!

Tein syntiä tänä aamuna. Pakkasessa on vuoden takaisia itsetehtyjä munkkeja. Himo pullakahviin iski aamulla ja muistin niiden olemassaolon. Otin kuulkaas ja pistin mikroon, pölläytin sokerit pintaan ja vot sie, join munkkikahvit keskellä arkista aamua. Ai ko olt ihanoo! Munkeista puheenollen, olen paistanut jo vuosia valpuriksi munkkeja. En niistä koskaan mitään erikoismainintaa saa ja olenkin ajatellut, että se on vähä niin kuin helmiä sioille. Oliko se nyt toissa iltana, kun Ukkorähjä ihan erikseen soitti ja kysyi, että paistathan sä munkkeja vappuna? Musta se oli jotenkin söpöö, ne on sit kuitenkin tärkeitä ja meittinkin perheen perinteitä. Simaa en ole kerennyt panna. Harmi, koska tykkään simailla.

Kävin ostaa eilen Eva Attlingilta synssärilahjakorun. Kaulalleni sen ripustan ja siinäpä vallan lukee latinaksi AB IMO PECTORE. Jokainen tietysti tietää mitä se tarkoittaa ja tarina kertoo, että Julius Caesar oli tervehtinyt ihmisiä näin. Laittanut käden nyrkissä sydämensä kohdalle ja lausahtanut abimopectore. Vähäks hienoo?! Jos nyt joku tollo ei ymmärrä latinaa, niin voin kertoa, että toi tarkoittaa sydämeni pohjasta. Tästä alkaen, teen kaiken sydämeni pohjasta tai ainakin saatan yrittää... Sen verran vielä, että ko. liikkeessä saa kyllä erinomaisen hyvää palvelua ja kaikki on viety niin vimosen päälle loppuun asti. Ajatelkaas, kävin liikkeessä silloin synttäriviikolla katsomassa koruja, mutta en osannut silloin päättää. Nyt oli eri myyjä, mutta hän tunnisti minut. Edellinen myyjä oli kertonut, että liikkeessä oli käynyt joku iloinen miesasiakas, joka oli ko. korua katsellut ja hänellä on viiskymppiset. Minä?! Iloinen?! Meinasin ostaa koko liikkeen. Yksi sormus jäi kovin mieleeni...

Pihakoivut vihertää iloisesti. Se on lupaus jälleensyntymisestä. Se on joka kevät suuri ihmetys ja elämää suurempi kauneus. Häh, mitäs toi nyt taas sit tarkoittaa. Elämää suurempi kauneus? Elämä on kaunis, voiko joku olla sitä kauniimpi? No ehkä juuri tuo uuden ihmeen syntyminen. Mut hei, ajatelkaas sitä, että noi koivut ovat synnyttäneet lehtensä meille jo miljoonia vuosia. Eiks oo aika ihme juttu. Mitä olikaan ennen koivulehtien syntymistä? Luonto on ihmeellinen ja pieni on ihmisen ymmärrys. Jos nyt oikein kovasti päättäisi, että tästä tulee hyvä kesä, niin eiks se silloin toteudu? Päätetään, uskotaan ja toteutetaan. Jess söör, tuossa onkin uusi elämän ohjeeni. Saa käyttää mut ei oo pakko.

Vappuna pidetään rillikemut möksällä. Pari ystävää tulee ja elo on hurlumhei. Jette kiva de. Täs on loppuviikko veepeetä, voinee ottaa silleen rennosti. Ensi viikon olenkin sitä taas siellä kuntoutettavana. Nyt ei ole niin innostunut olo, koska kaikki ne itselle asetetut tavoitteet ei ihan ole saavuttanut päämääräänsä. Saattaa tulla pahemman kerran raippoja. Ja voi olla, että joudun jalkapuuhun tahi piinapenkkiin. Ei kai täs muu auta, kuin myöntää olevansa paskahousuluuseri. Nolottaa, hävettää ja mitä vielä. Mut hei, OIKEIN ILOISTA VAPPUA kaikille ja ollaan simasti munkit pöksyssä! Adios!