25.5.2014

Juhlat kemut bileet

On hiljaista. Mökki siivottu, astiat pesty ja ihmiset ovat menneet menojaan. Päivän ihana härdelli, nauru, puheensorina ja kaikki kiva on muisto vain. Miksi juhlat menevät aina niin äkkiä? Sitä odottaa kuin kuuta nousevaa, laittaa ja touhuaa ja kaikki on niin äkkiä ohi. Ohikiitävää, on elämä tää.

Harras ruokahetki
Hauskat kemut oli. Ilma mitä parhain, joskin ajoittainen kuumuus oli jopa käristävää. Mutta onneksi olemme vilvoittavien vetten äärellä ja helpotus näin suuri. Pidettiin pikkasen palaveria, mutta muutoin päivä oli kevyttä leijuntaa. Kuplia, holilla ja ilman, ilmassa oli nautinnon tuntua. Emännällä tietty on aina kiire, sitä saa kuulkaa aika vikkelästi laittaa tossua toisen eteen, että saa sapuskat ja juomat tarjolle. En oikein kerennyt kunnolla kuvaamaan ja Pavlovat jäi ikuistamatta. Oliko siinä vaiheessa jo muistikin niin valikoiva vai olisiko se sittenkin ollut se kiire?

Alkuparsaa
Saunottiin, uitiin, syötiin, naurettiin, itkettiin, leikittiin ja laulettiin. Ihan sellaista perussettii suomalaisessa maisemassa. Kaikki olivat vallan ihastuneita paikkaan ja itsehän sitä ei enää välttämättä niin tajua, kuinka onnellinen onkaan, saadessaan nauttia tästä kaikesta. Juhlat kesti neljään, ei meitä siinä vaiheessa ollut kuin kolme urhoollista. Päivä jo nousi ja kivasti päässä surisi. Aamu oli hiukkasen tahmea, mutta jonnekin se ikävä katosi. Siivottuani paikat, grillattuani pari kyrsää, olo on mitä mainioin.  Jos näin vähällä kärsimyksellä selvisin, niin palkintoni olen ansainnut.

Täytetty tipufile ja taivaallinen kasvisnyytti
Jossakin jytisee ukkonen. Ilma on painostava, vaikka nyt alkoikin tuulla armahtavasti. Meillä ei ole kiire kaupunkiin ja nautiskellaan nyt vielä. Taidan keittää kunnon sufeet, oikein marjaisan tortun kera. Jäin eiliseltä tähteeksi, olinpa siinä leipaissut marja ja tattitortun vieraille saapumiskaffeille. Näillä tähteillä eletäänkin alkuviikko. Hei, tein itte Hollandeskastikkeen ja se piruvie onnistui. Tai lähes, soosi pitäisi tarjota heti ja erehdyin sitä ihan vaan pikkasen lämmäyttämään, jolloin rasva alkoi erottua. Mutta sitä ei siinä iltahämärässä kukaan huomannut. Jos oikein tarkkoja ollaan ja haluttaisin viiden tähden gyrmeet ja palvelun, niin sehän tarkoittaisi sitä, että Martta ei paljon vieraiden kanssa istuisi. Ihan olisi siinä yhdeksi illaksi laittamista ja selevinpäinhän sitä henkilökunnan pitäisi olla. Mutta meillä oli juhlat ja kuka sitä täydellisyyttä mökillä kaipaisi. Pääasia, että pöperö maistuu ja kaikilla on mukavaa.

Juu juu juustot
Jes söör, nyt heitän ihrani järvikköön. Taitaa olla jo neljäs kerta tälle päivällä. Keittäisköhän tuo urmas Ukkorähjäke rakkaallensa torttukaffet. Jos oikein nätisti pyydän...

4 kommenttia:

  1. Ihana perisuomalainen ruokailukuva :D. Etelänmaalaiset kun alkaa pitää sen päiväistä älämölöä, kun tulee ruoka pöytään, niin me suomalaiset hiljennytään hartaasti, kun on opetettu, että ruokaa pitää kunnioittaa ja ruokapöydässä ollaan hiljaa :). Hyviä perinteitä molemmat.

    Aattele miten onnekas tosiaan oot, kun sulla on tollanen kesäpaikka ja osaat laittaa ruokaa ja vieläpä tykkäät siitä ja omaat ystäviä, jotka voi tulla mukaan nauttimaan siitä kaikesta.
    SIinä ei paljon sunnuntaipäivän pikku surinat päässä haittaa sen paremmin kuin tiskitkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua ihan huvitti tuo kuvan vakavuus. Ehkä se pisti seurakunnan hiljaseks, suomiluonto ja kotiruokarakkaus.

      Minussa asuu pikku kokkitarjoilijahovimestari ja haluan tuottaa nautintoo! Olen onnen pekka, totta tosiaan!

      Poista
  2. Ihanat oli juhlat, Sinikka tykkäsi kovasti, kiitos Marketta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilo oli Marketan helmoissa. Kiitos ihana Sintsu :)

      Poista