Todistettavasti peenis

Hou, hou ja vielä kerran Hou. Niin on heittänyt lomalaisen elämän bisiks ettei aamulla kerennyt postaamaan. Oikeammin korjaten, nukuin melkein puolille päivin ja kiirehän se tuli altaalle makkoomaan. Vaakamambosta toiseen, sano. Liekkö tämä aikaero vai mikä se pistää ihmisen biotusrytmit vituralleen? Sillä ei tietenkään ollut mitään merkitystä, että kävin hitusen humpaten aattoiltana. Meni kyllä pikku tunneille, se aika vain jotenkin vilahti käsistä. Tänään onkin sit ollut vähä hitaampi päivä...

Mun hoitola on vetten päällä

Pukki antoi lahjaksi keksin

 Aattoillan gyrmeesta. Joo, ruoka oli ihan jees, mutta paikan autfitti ei ihan miellyttänyt Martan esteettistä silmää. Kun mennään ulos hyvin syömään, niin kaiken pitää olla lähes täydellistä. Ja sillä on kuulkaa väliä, minkälaiset kynttilät on pöydässä ja kuinka se serviisi onkaan taiteltu. Eipä tuossa mitä, hyvin minä viihdyin vaikka en rantaravintolaan päässytkään. Sehän on nyt valtakunnan tosi, että täällä Karonilla ei ole niitä ihania rantakuppiloita. Tämäkin asia selvisi, kun tuossa lueskelin matkaopastani. Eli niitä kuppiloita on etsittävä muualta. Tosin, tänään en jaksanut kylille lähteä, ihan nautin aterian hotellin omassa kievarissa. Joka ei muuten ole yhtään hassumpi.

Possun ikävä

Tuunafisu

Eilen nautiskelin Balilaisen hieronnan ja voi et ko mie olinkin taas seittemännessä taivaassa. Vetelin sikeitä niin, että tultuani takas tähän todellisuuteen, sain huomata, että kuola oli kuivunut poskilleni. Vielä on  kokeilematta bambumassaga ja millainenhan olisi hotkakao-hieronta? Melkein poikkeuksetta täällä nämä hoidot on niin loppuunvietyjä. Se tunnelma, musat ja tuoksut on niin vimpanpäälle jotta.

Jooghaava nainen

Tämmönen rantabaari

 Syötyäni siis aattoillallisen, mikä koostui lihaisesta alkupalalautasesta ( sen verran oli sikaa ikävä) ja tonnikalasta, pottumuusista ja jonkun elukan maksasta. Tulin vaihtaa paitulin hotelliin ja suuntasin tuonne noin turistihelvettiin Patongille. Meno siellä on kyllä aivan uskomatonta. Siellä on meille vähemmistöryhmille (!?) omat kuppilat ja kulmakunnat. Sinnehän se Marttakin tietysti omiensa joukkoon joustavasti jämähti. Kävin katsomassa parikin piipshowta ja meinasi mennä singhat väärään kurkkuun ettei peräti reisille. Sitähän se oli sitä itseään. On se jännä, miten jossakin maassa toi seksi voikaan olla, mitenkä sen nyt  voisi ilmaista, niin perushuttuu, että kaurapuurokin sen rinnalla on viiden tähden illallinen. Joo, sitäpä ne poijaat siellä lavalla touhusivat. Mennen tullen paneskelivat ja vähä siinä välissäkin. Ei voi kun ihmetellä sitä erektioiden määrää, jotakin pilleriä tahi apuvälinettä heidän täytyy käyttää. Eihän tuo tuommoinen ole normaalia. Ajattelin ensin, että se on joku huijaus, heillä on jotkut tekopeenikset, mutta kyllä se oli ihan aitoa tavaraa. Tulivat nimittäin esittelemään kikkeleitä  katsomoon. Pientä korvausta vastaan, niitä sai kopasta ja pitihän se Martan tämäkin totuus selvittää. Enkä siis todellakaan ollut ainut varmistelija. Aitoo oli.

Nättinä läksin

Ei, ei tuommoinen saavuta minussa mitään kiihotusta. Se on liian rivoa ja paljastavaa. Toki, oli siellä yksi ihan kiva ohjelmanumero. Pojat tuli lavalle saippuoituneena ja kohta niin katosta alkoi vesisade ja siinäpä itsensä puhtaaksi pesivät. Silleen hiljalleen ja hellästi. Se oli ihan nättiä. Mutta kyllähän tuosta seksiturismista jää jotenkin paska maku. Onko sitten pakko mennä ja katsoa? Ei kylläkään, mutta ei siltä oikein voi täällä välttyä. Sitä on niin joka puolella. Varmasti tuo kaikki on monellekin se ainut keino hankkia se elanto. Jos minä katson shown ja maksan siitä, niin teenkö oikein vai väärin? Ovatko he uhreja ja maailma on vain niin paska paikka. Tasan ei käy onnen lahjat juu. Joskaan tuskin meikeläistä olisi kovinkaan himoittavaa katsella. Munhan siitä pitäisi maksaa, että joku tulisi ja katsoisi. Joopa, joo leikki sikseen ja pylly pois tyynyltä. Nyt on se pakollinen iltameno suoritettu alta pois ja voinkin rauhoittua nautiskelemaan.

Huomenna on päiväretki PhiPhille. Hui kauhistus, aamulla on aikainen ylösnousu. On se kumma, että heti tuollainen aikataulutus alkaa ahistaa. Mää en sit yhtään tahtoisi mitään velvoitteita. Noh, kai se on oltava joustava, jos tahtoo jonnekin mennä. Tämän illan olen rauhoittanut oleskelulle. Kävin iltauinnilla, syömäs ja kohta taidan mennä maate. Eipä siinä sitten sen kummempia.