En etsi loistoa, en valtaakaan

Perjantai-ilta ja elämä on aika kohillaan. Olen muutaman postauksen valittanut, niin olisikohan jo vähä iloluontoisemman aika? Ei mun elämä oo pelkkää valittamista. Ei herra paratkoon, nautin hiukka asiakkaalta saatua glögiä ( muuten en ois sortunut juopottelemaan! ) ja teen viikkosiivousta. Kynttilät on sytytetty ja tunnelma on ylen rauhaisa. Ihan sellainen nautittava. Kohta on se viikon kohokohta elikkäs saunavuoro ja taidan sen jälkeen paistaa uunissa pakastepizzan. Kyllä, luit ihan oikein. Meillä syödään taas eineksii. On tainnut Martalla ote lipsua vai miten se jatkuvasti sortuu eineksiin? Ettei olisi jälkkäriksi joku Lidilin mokkamousseunelma saksanpähkinöillä? Taitaapa olla... Mikä se tuommoinen emäntä oikein on?

Joulun valot ja töllössä joulucd

Aloitin perjantai-iltana postauksen, mut saunavuoro saavutti, enkä sen jälkeen enää jaksanut postailla. Jatkan siis tästä. Herättyäni ymmärsin, että on lauantai eikä ole mitään sellaista, että pitäisi voimallisesti orientoitua. Huh, se on aina ihana tunne. Jäin lojumaan sänkyyn kuin virtahepo joen uomalle ja kas kummaa, sain vieläkin unta palloon. Sellaista monta kertaa havahtumista tähän todellisuuteen ja aina katosin unille. Se on kivaa. Se on antoisaa. Se tekee ihmiselle ihmeitä. Ajattelin jatkaa samalla linjalla hela daagen. En suorita vaan nautin elämästä.

En etsi valtaa enkä...

Täytyy myöntää, että hieman on vaikeuksia olla jouluton. Sen verran minussa asuu tonttua tai paremminkin pukkia. Tämähän olisi juurikin se viikonloppu, kun pitäisi hullunlailla kotia siivota ja piparia paistaa. Lahjaa laittaa pakettiin, imeä glögiä ja tunnelmoida kauneimmat joululaulut. Juu, kyllä niitä raatio soittaa, ei niiltä tyystin voi välttyä. Toisaalta tunne on äärimmäisen vapauttava, mutta ihan pikkasen tekisi mieli hössöttää ja lähteä tänään joululahjaostoksille. Tuonne noin, ihmismerihelvettiin menettämään viimeisetkin hermonsa. Ja rahansa. Toppatakki päällä hikoilemaan kassajonoissa, haisevien ihmisten parfyymiin hengen ahdistumaan. Siitäkö se tulisi, joulu ainainen ja ihmisen hyvä mieli. Ei kiitos. Ei tänä vuonna. Meibii next jears.

...loistoa.

Varasin jo jetlag-hieronnan hotelliini. Hotlassa on tietysti ykkösluokan Spa. Olen sen suurkuluttaja. Ja onkin hyvä, että juuri saavunta päivälle on kehoa ja spirittiä hellivä hoito. Siitä se lähtee. Loma. Ajattelin myöskin, että voisin varata aattoillalle illallista, saaren parhaaseen kuppilaan. Enhän mie kuppilaa vielä tiedä, mutta matkaan kuulu opaspalvelu jo ennen lähtöä. Saavat kermapyllylle moisen asian selvittää ja talon parhaan pöydän varata. Saa ihmispolo noin niin kuin nauttia. Ne kuulkaa voi paikat olla aika varattuja. Siellä on muutama muukin lomailija kuin vain Martta. Turistirysähelvetti.

Sen verran pervo olen, että laitan muutaman jouluisen kuvan viime joululta. Lievitänkö tällä kaipuuta hössötykseen vai onko sen tarkoitus todistella jotakin jouluhenkeä minussa. En kai mää vaan tunne huonoa omatuntoa, että sillälailla lähden ja jätän tänne kaikki selviytymään jeesuslapsen syntymästä. Kyllähän mun pitäisi paikalla olla, jos ei muutoin, niin kätilön ominaisuuksissa. Ehkä työ selviätte ilman minua. Ja saatte yhden pelastajan kansalle, joka pimeydessä vaeltaa. Hallelujaa ja hoosiannaa! Hetkinen, kuuluuks toi hoosianna jouluun? Vai oliks se pääsiäinen? Onks sillä nyt niin hirveesti merkitystä?

Nyt mää kuulkaa lähden uimaan. Olin viikolla niin saamaton, että jäi uintikin. Mut nyt on upea keli, käydä roiskauttaa kylmäkylpy. Saa samalla valoa verkkokalvoille. Kyllä, täällä jumalanhylkäämässä persvaossa paistaa aurinko. Nyt on äkkiä lähdettävä, se saattaa olla katoava luonnonilmiö. Menkää ja tehkää hyvin. Olkoon se mitä tahansa. Joulua tai joulutonta.

P:S Kauheest paljon tervetuloa uudet lukijat! On aina ilo saada teitä!