Lontoon skidit!

On aamu. Istun hotellihuoneessa Londonissa. Huoneen ilmastointi hurisee turvallisesti. Nukuin upeasti eilisen väsyn pois, yö oli rauhaisa, mitä nyt muutaman kerran heräsin pelastusajoneuvon ulvontaan. Heräsin siis suomen aikaan, ja nyt odottelen, että tytöt herää ja päästään aamiaiselle ja sit jatketaan messuille. Baithivei, kuulin eilen, että vidalsassuunin näytös on aikamoista visuaalista tykitystä. Ou nou, kun odotan sitä.

Tää on muuten ensimmäinen kerta, kun bloggaan pädilläni. Katsotaan tuleeko tästä lasta tahi paskaa. 

Matka londoniin meni hyvin. Aamuinen kello neljän herätys otti tietysti omansa, mutta eihän se tunnu missään, kun on niin into pinkeenä.

Vielä aamulla londoni otti meidät vastaan auringonpaisteella, mut sen jälkeenpä onkin rätkinyt vettä vaakatasolla. Mua ei sateet yleensä haittaa, mut täytyy myöntää, että snadisti se verottaa fiilareita. Ei mikään herkku oo talsii tuolla ihmismassassa, jalat märkänä taistella miljoonia sateenvarjoja vastaan. Enihau, lontoo on aina lontoo. Imen tätä internassionaali ilmapiiri ja olen ihan wellwell. En vieläkään ole selvinnyt siitä järkytyksestä, että eilisen shoppingshaldo oli toppatakki Ukkorähjälle. Thäts it.

Mutta sen korvasi ehdottomasti tapaaminen rakkaan ystäväni kanssa ja olikin lupautunut toimimaan sisustusliikeoppaanani. Ihania mestoja ja sieltä olisin voinutkin ostaa kontillisen kamaa. Jotain sellaista mitä en ole suomes nähnyt ja hinnat täällä ovat edukkaammat. Ihan kuulkaa kävi mieles, että olisipa hauska pitää sisustusliikettä hesas. Tois kamaa maailmalta ja kaikkee sellaista mikä omaa sielua sykähdyttää. Se nyt ei välttämättä muita himota ja näin kama saattaisi jäädä käsiin. Tai sit ei. Siitähän voisi tulla hyvä bisnes. Pittää miettiä.

Illanviettoomme kuului londoneye ja illallinen Skylon ravintolassa. Mesta oli esteettisesti kaunis ja ruokakin moiteetonta. Pitkä päivä takana, jalat märkänä ja tupee vinossa oli aivan taivaallisen ihanaa vetäytyä untenmaille. Kiva päivä, sateesta huolimatta.

Tästä suoriudun aamiaiselle ja sit lähdetään kohti messuloita. Hiukka mua kaihertaa toi, että en ole saanut uusia rätei ja lumpuloit. En kai mää nyt niin onneton oo? Shoppailuaika on vain kortilla. Ai kauheeta!