Juhlista jaloin ja hauskaa oli!

Oli niin kivat juhlat, että ne vaativat ihan oman postauksensa. Juhlittiin siis yhtiökumppanin ja hänen miehen uutta kotia. Siitä on aikaa, kun allekirjoittanut on ollut muiden järjestämissä juhlissa tai juhlissa yleensäkin. Porukkaa paikalla oli runsain mitoin ja minulle paljon uusia ihmisiä. Hauskoja, kivoja persoonallisuuksia. On aina erityisen tyydyttävää tavata uusia immeisiä ja hyvin järjestetyt juhlat ovat elämän eliksiiriä.

Lemon Gay iski jälleen

Kuvaaja otti kuvan kuvaajasta

Illan emäntä oli loihtinut erittäin ihanaisia makuja, sellaista pientä sormisyötävää, mutta ne ei toki kalvenneet gurmee herkuille. Juomapuoli oli runsas ja riittävä. Se ei todellakaan loppunut kesken. Tekemäni muutoskohteet sai paljon huomioo ja kiitosta, se on aloittelevalle suunnittelijalle parasta mainosta. Kyllä tästä varmasti duunia myös poikii, pari tilausta tulikin jo. Katsotaan nyt, oliko ne vain viinien huumaa vai näkevätkö päivänvalon? Jette kiva de.

Poks!

Kakkua a`la porkkana

Mikä maku!

Naminami mumsmums

Rypäleittäin

Liekkö ansaittu kiitos tehnyt illastani täydellisen vai olisiko se ollut erään vieraan ihanainen kommentti? Juttelimme niitä näitä ja jossakin vaiheessa se ikäkin tuli tapetille. Ei sillä, että mitenkään asiaa korostaisin, mutta kyseinen herrahenkilö ( kolkytyheksänvee) sanoi, että sinä olet varmaan jonkun verran nuorempi kuin hän! Iltani oli pelastettu ja jyrkkä viidenkympinkriisi, joka takoo taukoamatta takaraivossani, sai ansaittua helpotusta ja minä hymyilin kuin tollo koko loppuillan. Peli ei siis ole vielä menetetty.

Asetelma taiteellinen

Meil on bileet

Pupuset...

...pussaa...

Hauska ohjelmanumero täydelliselle illalle oli ehdottomasti karaokebussikyyti keskustan juottolaan. Kyllä, meille oli tilattu kokonainen linjavaunu!! Menipä vallan mukavissa merkeissä kyyti kaupuntiin ja kyllähän mun piti se hopeinenkuu ulista mikrofooniin. Porukka oli varsin estraadihalukasta, joten esiintymisvuoroista käytiin kiivasta kamppailua. Hyvässä hengessä, sano ja meillä oli ihan helvetin hauskaa. Minä kiitän ja kumarran ihanista juhlista. Sunnuntain dagenefterkään ei tuntunut ahistavalle, niin oli hyvä ja kaunis mieli.

Mitä arkiseen elämään kuuluu, niin tää helvetin huippaus alkaa kysyä hermoja. Kävin perjantaina hierojalla ja se oli hiinä ja hiinä, että pääsin himaan ehjinnahoin. En tiedä, mitä oikein tapahtui, mutta asentohuimaus on vaihtunut jatkuvaksi keikutukseksi. Yllättäin eilinen päivä oli parempi ( liekkö nautituilla väkijuomilla jotain osuutta asiaan,) mutta herättyäni tänään, maailma keinuu taas. Ällöttävät pahoinvointikohtaukset tekevät mieleni synkäksi ja mietin kuumeisesti lekurille lähtöä. Tää on sikäli hassua, että nämä aamupäivät on pahimmat. Lähdettyäni liikkeelle oireet helpottaa. Iltaa kohden olotila normalisoituu. En tiiä, jos tää on sitä asentoo, niin turha mennä lekuriin. Ei ne tälle voi mitään. Tää on vain kestettävä. Eniten mua nyppii se, että miks koko ajan täytyy olla joku vikavaivaongelma? Miks ihminen ei saisi hetken rauhaa...

Jep, jep. Tästä se lähtee tää viikko. Illalla menen asiakkaan kans Ikeaan keittöostoksille. Tämä onkin tällainen pätkäviikko. Pääsen mökille jo torstaiaamuna, sienimettä odottaa. Ihanoo!