31.8.2013

Hiukkasen hynää vaikka huippaa

Täällä törötän mökin terdellä kuin tatti. Thihihii, kuin tatti. Tattipa hyvinkin tatti. Tultiin eilen ja läksin hetimitenoitis tohon mökin taakse metsään. Ihan silleen, että käyn vähä kattelee, josko... Ja olihan niitä. Ihania pullukoita, pallukoita. Olin vaivaiset puolituntii ja muutaman herkkupalan vasuuni sain. Olin rili, rili häpi. Tänään menen meidän tattitaikametsään. Se on mesta, missä niitä yleensä on. Mua ihan jännittää, enkä malttaisi tässä koneellakaan istua. Muutaman sanasen postaan ja sit mie meen.



On kaunis aamu. Maisema on niin tyyni, että voisi kuvitella sen olevan postikortti. Hauska valo, arska ei paista, mutta tienoo on kultaisen kellertävä. Siellä täällä, puiden vihreys on muuttunut jo keltaiseksi. Aivan kuin Jumala olisi rätkinyt keltaista maalia maisemaan. Silleen lievästi päissään leikkinyt salvadordalia. Minusta ruskan värit ovat hienointa mitä luojakunta on luonut ja saa aikaiseksi.

Kävin siis eilen hierojalla, joka on myös fysioterapeutti. Hän mielestä tämä huippaus on Hyvänlaatuinen asentohuimaus. Sitä mieltä on myös tohtori allekirjoittanut. Paska vaiva, menee ohi omia aikojaan. Sain sellaisen liikeratahoidon ja sitäpä täytyy nyt tehdä. Eilisen käsittelyn jälkeen olo oli outo. Ihan kuin olisin ollut jossakin kelluvassa kuplassa. Iltaa kohti se helpotti, mutta nautittuani muutaman saunaolusen, mua huippasi taas. En sit tiedä, johtuiko se juomista, mutta kävelin välillä päin seiniä. Hah, Ukkorähjälle oli hyvä kuittaa, että en mie oo kännis vaan mulla on hyvänlaatuinenasentohuimaaaaaaus...

Sain eilen iloista postia. Niin iloista, että epäilin sen olevan virheellinen. Verottaja muisti minua muhkealla palautuksella. On siitä joku hyöty, että on joutunut tekemään vähemmän duunia, sairastanutkin. Ja asunnon remonttikustannukset huomioitiin kotitalousvähennyksenä. Ou jee! Ihan piti soittaa kirjanpitäjälleni ja varmistaa asia. Ei minulla ole palautukselle sijoitusongelmia. Sillä saan maksettua lainan, millä sairastin viime kesän. Mutta tuntuu kyllä hemmetin hyvälle. Saan nyt hieman hyvitystä sille kaikelle sairastamishässäkälle. Ihanaa, ei se herra hylykää vaikka välillä riepotteleekin.

Oukkis doukkis. Nyt en läpise enempää. Puuroa nassuun ja metsän vie miekkosen tie. Kuuletteko, kuinka iloisesti lallatelee hän. La la laaaaaa........ Tatti siellä, tatti täällä. Martta se istuu tatin päällä, hups...

14 kommenttia:

  1. Miau, olipas kiva verokarhu! Ja onnittelut siitä iPadista. Kyllä sä voit ihan hyvin antaa ukkorähjän pelatakin sillä ethän sä kokoajan suunnittelutöitä tee, eiks niin. Kaikki hyöty ja huvi irti siitä laitteesta:-)
    Sorry, mut mä en pidä sienistä ollenkaan toki niiden kerääminen on mukavaa. Iloinen oon kyllä sun puolesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veronalle voi joskus olla kivakin ja tulipa juuri oikeaan saumaan.

      Voin kai mää siihen ne vihaiset linnut laittaa, mutta joku peliaikataulu täytyy tehdä. Muutoin istuu hän nenä kiinni koneessa.

      Eikö edes tattirisotto uppoa? Mie rakastan sienilöitä, varmana tullut selväksi ;)

      Poista
  2. Tää ei nyt varsinaisesti liippaa millään lailla läheltä sun aihetta, mutta pakko kertoa, että näin viime yönä sellasta unta, että olitte tulleet Rouva Kivitikan kans tänne mun pikkuiseen kotikaupunkiin vierailulle ja meikä esitteli tärkeenä kaikkia kaupungin mukanähtävyyksiä. Sinä olit kuskina pakettiautolla ja sori nyt, mutta mun täytyy sanoa, että aika surkea kuski olit, kun heti ajoit sellaseen korkeaan Rotwallin reunaan vaikka varotin :D. Hauska uni oli kumminkin. Että tattis vaan vierailusta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei pitäisi lähteä rattiin, kun huiputtaa jo valmiiksi ;) Mun täytyy kyllä tunnustaa, että olen oikeastikin surkee kuski. Kävin inssin kolme kertaa ja ensimmäisellä kerralla katsastusinsinööri kirjoitti papereihin: Erittäin hermostunut ja vaarallinen liikenteelle.
      Mut oli kiva käydä kyläilee ;)

      Poista
  3. Siis meillähän oli niin mukavaa Annukan luona, eikö :-) ja minähän sanoin, että olisit antanut minun ajaa, kun sinulla on tuo asentohuimastautikin. Niin oikeassa olin taas, vai uniko se olikin?
    Ihana Annukka!

    Tulimme juuri teinari kakkosen kanssa sienimetsältä, herkkutattej mekin muutama löydettiin, oliko sinulla jotain hyvää ohjetta niille? Poimin ne matkaan, kun muuta ei löytynyt, taitaa suppikset tehdä vasta tuloaan.
    Sitten tuli vastaan hirvikärpänen, mitä muuten ei onneksi meidän mökillä ole ollenkaan, ja me lähdimmekiireen vilkkaa kotiin. Teinille selitin (kuulemma sadannen kerran), että pitää mennä ostamaan niitä kertakäyttöhaalareita, kun teilläkin on :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että Martta sallii tän pienen kommentoinnin kommentoijallekin täällä :)

      Unessa et muistaakseni pyytänyt, että saisit ajaa, mutta sen sijaan esitit salaperäistä ja pidit kasvoja piilossa siihen asti kunnes Maketsu kolhi sen auton ja sulta tipahti huivi naaman edestä :D. Olit ihan erinäköinen kuin miksi olin kuvitellut ja aamulla kauhea pettymys, kun en oikeasti ole tavannut kumpaakaan..
      Tätä tää blogimaailma teettää :D

      Poista
    2. Sorry Maketsu, kun Annukan kanssa täällä "luonasi", jutellaan.
      Tämähän menee mielenkiintoiseksi.....tai pelottavaksi, kuinka sen sitten ajatteleekin. Mutta kyllä minä ajaa pyysin, sen verran unesi fuskaa, tykkään olla kuskina :-)

      Ja hui, nyt oikeasti rima nousi huippuunsa siitä, että joskus tavattaisiin livenä, Maketsu mukana, tottakai!

      Poista
    3. Hah! Mie oon tällainen jääräpää ja pitihän mun päästä rouville näyttämään, kuinka sitä kylillä kaahaillaan. Olisi pitänyt uskoa...

      Mie sain hirveen läjän herkkutattia. Tatti on jumalten ruoka. Risotto, pastasoossi esim. Ohjeita löytyy varmaan, kun aukaiset tunnisteista esim. ruokaohjeet tai sienet.

      Meillä hirkkareita jonkun verran, mutta ei niin, että en metsään menisi.

      Täällä saa ja voi kommentoida :) Miksiköhän Rouva Kivitikka on halunnut olla salaperäinen? Tähän tarinaan sisältyy nyt joku viesti rajan takaa.. Minä näen myös usein unta blogimaailmasta, kai se on välillä niin pinnalla omissa ajatuksissa. Mutta sovitaanko, jos joskus kohdataan, unessa tahi livenä, niin Rouva Kivitikka ajaa?

      Poista
    4. Jep, olen hyvä kuski, ainakin omasta mielestäni :-)

      Noita ruokaohjeitasi kävinkin jo läpi, kiitos!

      Poista
  4. Hienoja tatteja ja onneksi olet saanut hoito-ohjeet asentohuimaukseen. Kiva kun se karhu oli sulle ystävällinen. Mulle se ei ihan niin kiltti ollut. Toivottavasti tatteja on vielä ensi viikonloppuna kun päästään mökille metsään. Oletko katsellut muita sieniä? Löytyykö niitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen sain aimo saaliin!!! TATTEJA!!! Mutta ikäväkseni ja sydän verta vuotaen, joudun myös toteamaan, että hirveesti oli mennyt tatteja pilalla.

      Huippaus ei ole vielä laskenut irti, jumpataan kovin.

      Löysin torkkareita, lampaankääpää ja kantsuja.

      Poista
  5. Tatteja tarjolla täälläkin ! Ukkokulta kävi noukkimassa , kantarelleja pari ja muhkea satsi komeita tatteja :) Pannulla muhimassa ja ihan kohta ääntä kohti ! Tattirikasta viikonloppua toivottelen .
    Tuo Annukan unijuttu on mainio ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on hyvä Ukkokulta ;)

      Täällä oli erittäin rikas tattiviikonloppu! Jee!

      Poista