Eloisa kana

Nukuin levottomasti. Menin kyllä jo puoli kymppi ja ensimmäinen ylösnousemus puolilta öin. Oli piipi ja pakko nousta. Löystynytkö lie tuo rakkokin, että yhtään ei painetta enää kestä. Okkei, uusi yritys ja juurikin, kun olin saavuttamassa vajoamisen, niin Ukkorähjän kapula soittaa. Kudpai unijukka. Nousin spadduilee, eikä se uni sit tahtonut tulla. Niskapaska jäkitti ja minnuu sapetti. Lueskelin aikani ja siihen sitten väsyin. Mut miks mun pitää herätä viiskolkyt, häh? Onks nyt biorytmit taas viturallaan?

Armaani

Kätkössä viidakon

Mustaa kultaa eli torkkarii

On niin viileä aamu, että piti kietaista villahuivi kauluksille. Villatakki ja huopa yllä, tässä istun ja aamua haistelen. Vai lienenkö niin kiihkossa, että en malta nukkua. Ai miksikö? Eilinen sieniretki alkoi olla jo sitä, mitä siltä odotan. Tehtiin kolmen tunnin könyäminen tonne vastarannalla ja kyllähän sieltä jo saalista löytyi. Tatti jos toinenkin odotti poimijaansa. Lievän hurmoksen vallassa vaelsin ja olikin aivan mahtavaa käyskennellä metsikössä. Kuumahan siellä tuli, olin kuin uitettu koira palattuani. Ne maailman ällötykset eli hirvikärpäset ovat tulleet meitä ihastuttamaan. Mutta meidän täsmäase, paperinen suojahaalari oli taas pelastus. Joskin tämä versio laminoitu ja hengittämätön ja siksikin hiukkasen kuuma. Mutta mieluummin kuuma kuin hirkkareiden armoilla. Kyllä kiitos. Kyllä tuollainen sienireissu käy jo kuntoilusta. Vielä uusi maasto, rinne sellainen ja kuntoahan siinä kysyttiin. Hyvä pössis ja aivan iso nautinto.

Ihmetyksekseni en ollut rättipoikkikuitti, sain sienimetsästä virtoo ja energioo. Normisti Martta nukkuu sulokkaat päiväunet aina mahdollisuuden tullessa, mutta eilen virta vei ja mie touhusin. Siivosin saaliin ja siinä samalla mökkiä. Lämmitin bastun ja apettakin esivalmistelin. Yhteenkin terassin stailaukseen duunasin tarvittavan oksankarahakan ja hyvä etten pessyt jo mökin seiniä. Mikä meno, mikä lento!

Ladottu. Odottaen grilliä.

Mut hei, syötiin eilen kyllä niin hyvää ruokaa, että meni Martallakin kieli laulaen peräpäähän. Nyt olkaa tarkkana, tässä tulee resepti. Alkuperä eväälle on Ukkorähjän kokemus jostakin duunijuttujen palaveristä. Yhes eilen se duunattiin ja täytyy todellakin myöntää, että se yllätti mut täysin. Mikä parasta, ruoka on todella helppo ja vaivaton tehdä. Sopii mainiosti illanistujaisiin, ei ehkä ihan sitä juhlavinta, mutta takuuvarma makunystyröitä potkiva.
Koko komeus tehdään grillissä. Miksi ei uunissakin ( aion kokeilla kyllä.)

Mitkä tuoksut!

- Broilerin koipia ja rintapaloja pari per lätty. Paloissa pitää olla nahkaa ja rasvaa. En tykkää marinoiduista, joten mausta itse. Kanaset voisi laittaa edellisenä iltana makustumaan. Ei mitään ihme kikkailuja. Laitoin suolaa, sitruunapippuria, hiukka curryä ( ei liikaa) ja oliiviöljyä. Hiero mausteet kunnolla pintaan.
- Juureksia isoina lohkoina. Käytettiin eilen. Porkkanaa, lanttua, kokonaisia perunoita, purjoa, sipulia, valkosipulia.
- Mausteeksi suolaa, sitruunapippuria, tuoretta timjamia ( lempiyrttejä) oliiviöljyä. Ei muuta.
- Kasaa kokonaisuus niin, että laitat 8 kerrosta vahvaa folioa ja ladot pohjalle ensin perunat ja sit muut juurekset. Mausta välillä ja sit yritit. Laita päälle broiskut ja kiedot koko komeuden napakkaan foliopakettiin.
- Paketti kuumaan grilliin hetkeksi ja sit pienennät lämmön aina sinne grillin pienimmälle. Meillä lämpötila asettui 160 astetta. Annat muhia kaksi tuntia ja hiukka vetäytyy.
- Näin kanan rasva sulaa ja makustaa juurekset ja lopputulos on uskomattoman maukas, mehevä ja taju lähtee. Broiskunliha on niin ylikypsä, että se irtoaa luista pikkasen koskettamalla. Mitään soossia ei tarvita. Suosittelen todella lämpimästi! Puhtaita makuja!

Eiku syömään!

Aurinko nousee ja usva jättää jäähyväisiä järvenpintaan. Lehtikään ei värise puissa. Sikatyyni, sanois nuoriso. Vai onks se jo pasee? En mie tiiä, en mie oo nuoriso. Hilipasenko jo sienimetsään? En mie vielä tohi, pitänee yrittää vielä kaunistavaa unta. Kylilläkin olisi käytävä. Ystävän terden stailaus etsii puuttuvia tarpeita valoinstalaatioon. Outoa, mulla on ihan pyhäinen eli sandeiolo. Mut nyt on vasta lauantai. Meni kaiketi viikkokin ihan sekaisin, kun sillälailla maalimalla humpattiin. Semmosta se on. Sekavaa elämää. Tai ihanaa. Whatever.