Mökki on hiljentynyt ja ollaan Jupsun kans kahden. Vieraat läks ajelee ja Ukkorähjä meni omille teilleen. Juhlien jälkeen on aina lievästi ontto olo. Sitä saa sellaisen sosiaalisen shokin, on ihanaa höpöttää ja hupsuttaa ja sitten sitä tipahtaa tyhjän hiljaisuuden päälle tai alle, miten sen nyt ottaa? Ensi töiksemme otettiin Pikku Koiran kans päikkärit, kerätään voimia, että jaksetaan hoitaa hillitön tiski. Olin muuten niin näppärä emäntä, että esipesin astiat viime yönä ennen nukkumaan menoa. Nyt kiitän itseä, sillä tiski on vain pala kakkua.
 |
| Graavisiikanapit |
 |
| Lihaa! Hedelmälihaa! |
 |
| Martan suu muikeena |
Juhlat meni oikeinkin mukavasti. Nuoriso ei jaksanut valvoa, joten bileet loppui jo puolilta öin. Yhtiökumppanilla oli inha päänsärky ja ymmärrän kyllä, että silloin ei tee mieli valvoa ja viiniä lipittää. Kiittelinpä minäkin aamulla, kun ei mennyt niin myöhään ja vallattomasti rairai. Kaikki tarpeellinen kerettiin tehdä ja nauttia. Sitä saunomista, elämän perusasioiden purkamista ja tietysti, hillitöntä ruokailua. Kokilla on vain se vika, ettei tahdo oikein ne omat pöperöt niin maistua. Ruokaa on väsännyt pieteetillä ja joutunut siinä koko päivän maistelee, niin illalla ruokahalu on olematon. Syön toki, mutta miks muiden tekemä ruoka maistuu aina paremmalle? Viiniäkin jäi juomatta monta monituista pulloa. Apua, ei kai ne vain mene pahaksi? Silleen niin kuin pilaannu.
 |
| Keittiöntervehdys. Kylmä kurkkukeitto. |
 |
| Kanaisat vartaat salaattipedillä |
 |
| Pihviä ja kantsui, oih! |
 |
| Välillä vähä juustoi |
 |
| Martan mansikkayllätys |
Eipä tässä muuta kuin kohti uusia seikkailuja. Huomenna kaupunkisoitumaan ja siitä sitten tonne Heinolan suuntaan. Vielä jaksaa juhlia mutta arkikaan ei pelota. Nyt tämä apassi lähtee tiskin kimppuun. Aurinko paistaa ja elämä hymyilee!
P:S Kurkkukeitto on helppo ja nopea duunaa. Tässä ohje. Annoskoko tarpeen mukaan eli noin mittoja.
1/2 kurkku
1/2 omena
1/2 prk. Viola sitruunatuorejuustoa
2 dl. Bulgarianjugurttia
Minttua
Basilikaa
Lime-mehu
Suola
Hitunen sokerii
Sitruuna vissyy
Vedä kamat plenderiin, soseuta. Jätä osa vissystä ja anna massan hetken seisahtaa. Tee viimeinen kuohkeutus juuri ennen tarjoilua vissyllä. Itseppä päättää keiton koostumuksen, paksua tahi laihaa. Mutta kylymää sen olla pittää. Raikas ja maukas.
Kyllä on Martta mahtavat pöperöt loihtinut. Onneksi söin juuri, muuten olis läppäri kärähtänyt tippuvan kuolan määrästä.
VastaaPoistaMistähän se muuten johtuu, että ne omat pöperöt ei maistu ollenkaan hyvältä. Tein armastukselle ja ittele juuri lohipastaa ja omasta mielestäni kyllä sitä nyt söi kun nälkä oli, mutta armastus kehui kovasti ja otti jopa lisää.
Hyvää reissua Heinolaan, perjantaina hujautetaan siitä ohi.
Mulle käy useinkin niin, että on hirveä nälkä, mutta ruokahalu on tipotiessään. Siksipä arvostan suuresti sitä, kun joku minulle ruokaa laittaa. Se on rakkautta.
PoistaHeinolan ohi ei voi mennä, käykää ehdottomasti Luomuruokatori Heilassa ( vai heili.)
Täytyy katsoa miten raskas on armastuksen kaasujalka, ehtiikö painaa jarrua. Välillä kyllä ollaan ko paikassa pysähdytty, mutta nyt päästää sen verran myöhään liikkeelle, että voipi olla, että ei ehdi edes kissaa sanoa kun ohi ajataan.
PoistaMmmm. :) Oisko tosta Martan mansikkaisesta saanut ohjetta? :)
VastaaPoistaPaljastan tämän yksinkertaisuuden.
VastaaPoistaSurvo mansikat (isohkoa mössöä)
Vatkaa kerma vaahdoksi, sekoita joukkoon mascarponea ja siihen mansikkasurvosta, sokeria ja vaniljasokeria.
Kasaa kerroksittain pelkää mansikkaa, mascarponekermamansikkavaahtoa ja suklaamarenkimuruja.
Älä kerro kenellekään, mutta ostin marenkit leipomokaupasta, itsetehty tietysti kruunaa kaiken ;)
Päälle mintunlehti. Nam.
Hei parasta, yksinkertaiset mössykät on niin mun juttu! :) Oon tehnyt vastaavaa, mutta laittanut joukkoon myös rahkaa ja säilykerpersikkaa ja koristellut keksinmuruilla ja rouhitulla suklaalla. Marenki on ollut ihan nokua, pöllin sulta ton suklaaversion ja mintun! :) Huuleni ovat sinetöidyt, mietin vaan kuumeisesti mistä sitä täällä saisi, oon törmännyt vaan normiversioon.
PoistaMelkeen tulee itku kun noita sun ruokakuvia kattelee, näyttää niin hyvältä! Kauhia nälkä iski. Omnom. Täytyypä kokeilla tuota kurkkusoppaa. -hämä
VastaaPoistaMullekin tulee nälkä, kun katson kuvia. Mut miks se ruokahalu katoaa, kun ne on nenän edessä livenä? Noh, ainahan mie voin syödä kuvia. Hih, olinpa näppärä :)
PoistaKIITOS reseptistä! Huomenna laitan kokeiluun!
VastaaPoista