Elämälle kiitos

Takana erittäinkin mukava pikku reissu Pahalammen maisemiin. Oih, mä olin ihan turistina ja vierasta pidettiin kuin kukkaa kämmenellä. Kyllästymisen tunteeni sai kaivattua viriliteettiä ja tunsin taas olevani elossa. Ei matkat tarvitse aina olla maailman ääriin, ollakseen upeita ja ihmisen sielua tyydyttäviä. Ei todellakaan. Tämähän oli parasta viittä tähteä, mitä ihminen saattaa toivoa.

Tääl mää asui, huipulla!

Kukkameri ei pallo

Voiks enää vihreempää olla?

Ystävieni mökki sijaitsee Pahalammen rannalla, jossain päin siellä Heinolan huudeilla. Kaunis, vihreä ja vehreä mökkimaisema. Siellä oltiin kuin herran kukkarossa konsanaan. Sielu lepäsi ja hauska päivä/ilta antoi mielellä virkistettä. On niin jännää ajatella, kuinka se elämä heittää Marttaakin uusiin ihmisiin ja tapahtumiin. Se on kuulkaa herralta lahja, saada tutustua ja tavata hienoja ihmisiä sekä paikkoja. Kiitos siitä.

Paha(maineinen)lampi

Rakkauvella laitettiin

Ohjelmassa ei ollut pallomerta, ei karaokea, ei laserdiskoa, ei sirkustemppuja. Vietettiin supisuomalaista mökkiunelmaa. Oltiin yhdessä, laitettiin hyvää ruokaa ( viidellä lajilla mentiin,) saunottiin eli vastoilla vihdottiin vai vihdoilla vastottiin. Illan hämyssä istuttiin ja mukavia rupateltiin. Voisiko ihminen parempaa toivoa? Ei voisi niin. Minä tarjosin sitä, mitä osaan eli toimin pääkokkina ja näin sain tarjota parasta Anitalle ja Taistolle. Makuelämyksiä suomalaisittain Martan ohjein. On aina palkitsevaa saada tarjota hyvää ruokaa heille, jotka osaavat antaa sille kuuluvan arvon. Valitettavasti ruokakuvat olivat tummia, kännykän kamerassa ei riitä valot ja salamalla en ota, se vain raiskaa annoksien kauniit värit. Mutta saatiin herkutella sienillä ja marjoilla. Siellä meitä vastapoimittuna jo odottivat. Oman metsän antimia, oih sitä parhautta! Eikä se siihen loppunut. Sain kotiin vietäväksi rapiat kuusi litraa mustikkaa poimittuna, siivottuna!! Nyt mulla on pakkasessa superfuudia pitkäksi aikaa. Olen siitä niin onnellinen. Käytiin katselee myös sienii ja sieltä kanttarellisoosin ainekset mukaan lähti. Löydettiin myös yksi herkkutatti, niin kuin mieleni tekisi sanoa, että minä sen löysin, mutta valitettavasti sain vain antaa sille suukon. Oli se niin ihana!

Kippis ja kiitos Taisto, Tero, Anitta ja Ansku

Superiiii!!!!

Nyt ollaan stadis takas. Tänään mennään möksälle ja loman loppuosa käynnistyy. Pieni paniikki siitä, että tämä loppuu, mutta uskoisin olevani siihen jo valmis. Pieni pätkä kyllästymistä omalla mökillä auttanee siihen varmasti. Katsottuani taaksepäin tätä yhdeksää viikkoa, tuntuu sille, että loppuviimeksi aika on mennytkin hurjan nopeasti. Kuis se niin? Vielä hetki sitten oli tunne, että tämä loma ei lopu koskaan.

Sua kaipaan

Tänään on jännä päivä. Mulla tupsahti hyvinkin mielenkiintoinen suunnitteluduuni ja tänään on ensimmäinen tapaaminen asian tiimoilta. Se on jotakin sellaista, mitä en ole vielä koskaan tehnyt ja siksikin varmasti erittäin antoisaa. Tuttuun tapaani, se on jo tovin pyörinyt mielessä ja unissakin. Kerron siitä enemmän, jos tämä päivä tuottaa asialle jatkoa. Olen täpinöissäni ja juuri nyt tuntuu sille, että aivoni kaipaavat järjellistä aktiviteettia eli työtä.