Urbanisti

Kaupungista sinä olet tullutkin ja kaupunkilaiseksi olet jälleen tuleman.

Vahvasti lähti tämä aamu, en tiedä mistä moinen lause jäi nuppiini vaeltamaan. Erikoisuuden tavoittelua, sanon minä. Enihau, urbaanis ollaan ja tämä syke on tehnyt kivaa. Pyykit on pesty ja laskut maksettu. Kinkkiläisessä karrikanaa vedetty ja raxissa paskamättöö. Alet humputeltu ja tein ihan sikana löytöjä! Nykyiseltään en enää jaksa niin hirveesti noiden rättien päälle, enkä varsinkaan mitään ale-myyntejä, mutta nyt ostin enemmänkin, kun halavalla sain. On ihan pakko laittaa tänne fotoo ostoksista, koska yleensä suomifinlandian alennusmyynneissä on vain vanhoja rättejä edellisiltä vuosikymmeniltä. Itiksen Stokka yllätti. Kivoja kuoseja, ihania värejä ( ostin muuta kuin mustaa ) ja hillittömän edukkaasti. Hei, mitäs sanotte, takki, neule, paita, T-paita ja shortsit rapiat kuuskyt erkkii. Ei paha, olen ylpeä shoppaaja. Tämmöiset pitää olla alennusmyynnit.

Kivoi värei

Kävin duunissa ja sain uuden tukan. Liimaletti läks ja nyt ollaan taas lyhyttä versioo. Miks lyhyt tukka tekee alkuvaikutelman, että olisin muka lihonut? Naama näyttää orvokin turvokkeelle, enkä voi millään hyväksyä, että se ei ole harhaa, vaan se on totista totta. Muutamat pukukopissa viettämäni hetket, sai minut pahoinvointiseksi, kun satuin pakosta vilkaisemaan peiliin. Oksensin sinne niin, pukukoppiin ja heti tuntui paremmalle. Totta kai sitä ihminen lihoo, kun ei tee mitään, syö vain ja haisee. Laihdutan sit, kun alkaa uus elämä. Nyt ei jaksa. Oli kiva nähdä tyttöjä, duunis oli kova hässäkkä ja kaikki ennallaan. Mun kättä särki illalla, ehkä kaikki oli kuitenkin vielä tuu mats.

Nyt riittää rätei

Kaupunkilaisessa elämän tavassa on paljon hyvää. Kuinka ihanaa onkaan käydä suihkussa. Saa hanasta lämmintä vettä ja peseytyä antaumuksella. Järvivesi, niin ihanaa kuin se onkin, ei pese ihmistä puhtaaksi. Sauna on jumalten, mutta puhtaaseen tunteeseen tarvitaan citivesi. Vai kuvittelenks mää vain? Ihanaa on myös kakkia vesiklosettiin. Saapi silleen rauhas istuu, eikä tartte pelätä, että joku touhuaa jotakin epämääräistä mun takapäässä. Mua pelottaa möksällä aina, että joku kärpiäinen munii mun pyllyyn munat ja sit mä tuun raskaaks tai jotain. Ulkohuonees ei voi relaa, enkä ainakaan minä voi jäädä sinne ujokakkoja odottelemaan. Jos ei tuu kerralla, niin saapi olla tulematta. Toista se on kaupungissa. Saa istua tunti tolokulla ja houkutella. Voih, kuinka intresanttia!

Näillä mennään seuraavat kymmenen vuotta

Mää olisin viihtynyt asfaltilla pidempäänkin, mutta Ukkorähjällä on joku tapaaminen Tammisaaressa. Hän jää tänään lomille ja vain mökkielämää osa 2 ( viideskymmenes uusinta ) alkaa tästä. Lahottuani jo lähes kolme viikkoa mökillä, niin mulla ei ole nyt sitä pakottavaa tunnetta, että on pakko päästä pakoon pöpelikköön. Toivottavasti en kyllästy heti alkumetreillä, koska täytyyhän mun ymmärtää ja hyväksyä, että toinen tahtoo olla rauha ja levätä raskaan talven jälkeen. Hommasin puuttuvat taiteilijatarvikkeet ja miehän laitan pystyyn ateljeen. Siellä niin toikkaroin punkkupäissäni ja luon jumalauta taidetta koteihin.  On silleen jotakin tekemistä joutavalla. Siihen händy kykenee ja sehän voi olla sellaista käsivammaistaidetta, lisää noin niin kuin mielenkiintoa markkinoilla. "Ajatelkaa!" Huudahtavat ihmiset  Kiasmassa. "Nämä upeat luomukset on tehty yhdellä kädellä!"