Reippaasti räsyy

Mä oon ihan pumpulis tai jossakin kuplassa. Ajatuskin on tahmea kuin kärpäspaperi. Nyt voisi hyvinkin sanoa, että hitaalla mennään. Johtuneeko tästä helteestä, aivotkin päässä kiehuu tai ylikuumenee. Yö oli Lähdejärvellä subtrooppinen. Ihme ja kumma, sain kuitenkin nukuttua. Heräsin vain kerran, yltäpäältä märkänä hiestä ja piipillä piipahdin. Yö oli kostea ja kuuma kuin Rion yö. Häh? Mistäs mää tiedän Rion yöt? En mistään, kuvitteleisin niin olevan. Meillä mittari käväisi 31 asteessa ja sitä voisi jo hyvällä tahdolla mainita helteeksi.

Kullattu

Tehtiin taas löytyjä eilen. Ollakseen täydellinen, yläterden turkoosimuutos kaipasi uusia mattoja. Kierrettiin kaikki mahdolliset paikat Karjaalla ja tukala helle alkoi jo kysyä hermoja. Ilmassa oli havaittavissa pientä eripuraisuuttakin ja olin jo luovuttamassa. Ajettiin ohi eräänkin loppiksen ja Ukkorähjä ehdotti piipahtamista siellä. Minä olin jo, et nyt perkele mökille mennään, jaksa tätä hellettä enää. Kurvattiin kuitenkin sinne ja sieltähän ne löytyi. Täydelliset meille. Noin äkkiä voisi kuvitella, että mitään paskasia, käytettyjä mattoja kukkaan lattioilleen huolisi. Periaate oli, että mitään kallista ei osteta ja halavalla uusia on vaikia löytää. Tai joo, löytää kyllä, mutta ovat aivan järkyttävän kuvioisia, buklee tai mikä lie jersey oksetuksia. Löydettiin siistit Hilja-mummon räsymatot! Yksi iso vihreä pöydän alle ja samanlainen pitkä, sekä kiva keltainen oven eteen. Nättiä tuli, ihan kuin mummolassa konsanaan. Koko lysti kakskytviiserkkii. Tampattiin mattoset kunnolla ja pestään ne, kunhan kosteusprosentti laskee. Tyydytyksen määrä oli valtaisa. Lähes huikea.

Kiitos, Hilja!

Jossakin jytisee ukkonen. Se kuulostaa armahtavalle, mutta ei se tänne tule. Meillä on ukkonen kerran kesässään, tää on jotenkin katvealueella ja jättää aina meidät väliin. Tosiaankin, on niin kosteaa, että kädet tarttuu pöytään kiinni, kun lepäävät tässä näppiksellä. Ilmassa haisee homeinen hiki. Luonto tykkää, kaikki kasvaa kohisemalla ja tienoo on rehvas kuin emännän perse. Vastarannalla käy aavistuksen omainen, heikko ilmavirta. Meidän pihapiirissä joku on painanut pause nappulaa. Tienoo on kuin pysähtynyttä kuvaa. Ripsoo vettä hyvin heikosti, tuskin siitä sadetta saadaan. Elämä on kertakaikkisen seisahtanutta. Hetkinen, nyt peltikatto ropsahtelee lupaavasti. Oih, tulisipa kunnon sade. Jos näin käy, heitän itseni aatamina sen hyväilyyn. Kyllä heitän. Tule, tule!

P:S Tänään on juhlat! Vähäkö fantsuu!