23.9.2012

On meillä hauska täti, tuo täti Moonika!

Eilen oli pönttö hönttönen. Silleen siedettävän semisti. Martta, tuo kapinen vanha kettu, on oppinut, että kuplittelun voi lopettaa ajoissa ja juoda päälle reippaasti vettä, niin seuraava päivä ei ole kärsimys. Juu, sen verran vaikutusta, että oli laiska paskiainen ja hiukka kehtuutti. Mutta oli ihan hauska hiukka poksahdella pitkästä aikaa. Oikeastaan ihan tarpeellista. Joskus on. Saa olla. En tuomitse.

Olennaisen olemassaolo

Katso, väri!

Se on syssy
Ei ole ylitarjontaa sienistä. Tatteja sen verran, että perjantai-iltana nautittiin tattipasta. Ei niitä kuivuriin asti ole. Torkkaria ja suppista ollaan saatu ihan kivasti. Eilen en jaksanut sienimetsään, mutta piha on laitettu talviteloillensa. Juuri nyt sataa vettä, on satanut koko yön. Ilma on harmaa kuin vanha villasukka ja ankeelle näyttää ympäristö ilman kukkia ja muita kesähärpäkkeitä. On taas aika luopumisen. Ajateltiin, että tullaan vielä kerran. Nostetaan laituri ja pumppu, ehkä käydään sienes ja saunotaan. Kuudpai kesä.

No se tattipasta

Ihan  kiva
Olipa hankala yö. En kivuiltani saanut nukuttua ja oli huono elämä. Tai joo, nukahdin kyllä mutta heräsin heti puolen yön jälkeen. Sitpä ei unijukka enää viihtynyt. Lueskelin, käänsin ja väänsin. Oli kai hiukka ylensyönytkin olo. Tein sienipiirakan alkuruuaksi ja kuulkaa, ihan makkarakastiketta ja keitettyä pottua pääruuaksi. Tuli syötyä kai liikaa, oli niin kotoisen hyvää. Ukkonenkin paukkui useamman tunnin, mitä lie herra herjaa näin syksyllä. Taisi paukkua joku muukin, thihihii.... Yö oli pitkä kuin nälkävuosi. Jossain vaiheessa nukahdin ja armo kävi.

Fressii jälkkärii

Sisällä on lämmin

Kantsutorttuu

Maggarakastiketta
Päässäni vilahtelee outoja mieleyhtymiä. Kun katson tätä harmaata maisemaa, niin mieleeni tulee lapsuuden syksy. Muistan erään lastentarhan ( sellaisen minne lapset laitetaan ennen kouluun menoa.) Muistan ne värikkäät vaahterat ja sinisen sadetakin. Kumikengissä hypittiin lätäköissä ja meillä oli omat eväät. Maitoa muovipullossa ja voipaperissa pari leivänkoppuraa. Jotakin leikittiin ja laulettiin. Oli kivaa.

Päässäni soi myös ärsyttävästi Leevin biisi: "mun koirani nimi oli rintintin, tuo typerä piski....." Outoja asioita aivoissa, joilla ei ole mitään kosketusta tähän hetkeen. Olenko väsynyt, pitäisikö paeta vielä kammarin hämärään. Näyttää sille, että sataa koko päivän. Satakoon, ihminen saa levätä. Minä menen pois. Pois.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti