21.9.2012

Bulle Alle

On aamu. Mun aivot ovat jääneet unitilaan. Ajatus on pehmeää kuin pumpuli. Hiljaa humisee vain. Ei ole mitään sanottavaa mutta sanon silti. ------- Tauko.------ Ajatustauko. Minuuttiviisari pöytäkellossa naksahtelee laiskasti eteenpäin. On hiljaista. Joku pissaa jossakin. Kuulen lorinan. Hah, olisipa hauska nähdä poikkileikkaus talosta jossa asun. Jossakin joku vetää kaurapuuroa nassuun, jossain joku kaivaa kuivunutta aamuräkää nenästään. Kolmosen rouva pitsipaitulissa istuu pöntöllä ja äkistää kovaa aamukakkaansa. Ähkäisee vienosti pökäleiden lomassa. Yläkerran vanha herra nousee sängystään ja koura kahmii flanellissa raskaasti roikkuvia ja ajanpatinoimia munsakuita. Kaffemasiinat rupsahtelevat siellä täällä, levittäen tuota turvallista tuoksua ympärilleen. Raatiossa juontaja toivottaa tekopirteästi hyvät huomenet. " Rakkaat kuulijat, tänään on perjantai kahdeskymmenesensimmäinen lokakuuta ja kello on puoli kahdeksan." Maailma herää, ja ihminen on valmis uuteen päivään.

Mahtavaa! Tänään pääsee mökille. Ostin eilen pullon kuohujuomaa. Ajattelin hieman kuplia. Tarvitsen sitä. Sytytän ulkotulet ja tanssin tangoa. Rakastan maailmaa ja kaikkea. Kerään kauniisti Tatteja, kauniiseen pärekoriini ja kauniisti niistä aterian valmistan. Oih, niitähän tulee niin paljon, että kauniisti niitä myös kuivuriin asettelen. Metsäkin on kaunis. Kaikki ovat kauniita. On kaunis viikonloppu. Marttakin on kaunis, ei ole lihavakaan. Näyttää vain kauniisti bullealle. Hassu sana, Bullealle. Ajatelkaa, jos mun nimi olisi Bulle Alle Janhunen. Eksotique.

Vieläkö maailmankaikkeuteen mahtuisi joku ajatukseni? Katsoin eilen dokkarin teinimalleista. Raakaa peliä veli venäjällä. Lapset, kolmetoista kesäiset, eivät mielestäni kuuluisi vielä moiseen bisnekseen. Mani tooks. Omat vanhemmat laittaa pikku (helvetin pitkät) tyttäret kielitaidottomana maailmalle. Sinne niin, suden suuhun, pedofiilien armoille. Hyi, kun tuli huono olo. Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa. Antaisivat lasten olla rauhassa lapsia. Oi joi.

Keskiviikkona Martalle asennettiin parvekelaseihin auringonpaistesuojaimet. Niistä näkee läpi, mutta arska ei paista sisään, eikä kuumota. Ovat hyvät kesällä. Asentaja oli mukavan ja luotettavan oloinen herrahenkilö. Olen tässä pikku hiljaa kasaamassa omaa Lemon Desing tiimiä. Se on tärkeä asia siusustuksessa. Kerroin hänelle tarkoitus periaatteeni ja hän suostui tiimiläiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nyt minulla on luottohenkilö, joka duunaa kaikkiin kohteisiini tarvittavat kaihtimet. Asiakkaani saa kauttani hiukka rabattia ja minulla on hyvä asentaja. Mahtavaa! Tästä se lähtee.

Taidan ottaa pikku relaksoivat piikit (matto) ja sit äksön. Ensin tohtorin pakeille ja sit nokka kohti pöpelikköö. Ottakee kuplaa, olokee kauniisti ja muutenkii onnellisesti. Viikonloppu on ihmisen parasta aikaa!

P:S Kokkola voisi soittaa tänä iltana. Mulla ei oo numeroo, kun se hävis. Kiitos.




3 kommenttia:

  1. Heh, minäkin ajattelin huomiseksi ostaa vähän kuplia. Jos jälkikäteisesti juhlistaisi mennyttä merkkipäivää ystäväin kanssa.

    Mökkiasiasta olen aina vähän kateellinen, enkä vähiten sienien takia, mutta ei sitä aina kaikkea voi saada. Ei edes joka kerta.

    VastaaPoista
  2. Oli kivat kuplat, kuis siellä?

    Laitethaan mökkiä jo talviteloillensa. On se kiva paikka, aivan ihq!

    VastaaPoista
  3. Meidän pitäisi laittaa sälekaihtimia pariin ikkunaan, ja pystylamellit yhteen. Tekeekö tuore tiimiläisesi myös niitä? :-)

    VastaaPoista