Tasokas notkahdus

Olen koonnut itseni aamuisen raivon vallasta ja aloitan ihan puhtaalta lehdeltä. Tässä tapauksessa ei siis voi puhua lehdestä, eikä kai sivustakaan. Aloitan siis puhtaalta näytöltä. Asia mikä saa minut raivon valtaan on tämä helvetin tietotekniikka. Aamuiset tekstit ovat siis biittitaivaissa, missä varmaan olisi paljon muutakin mielenkiintoista luettavaa. En varmaan ole ainut, jolle on käynyt näin. Postaat pari tuntia antaumuksella ja vips, kaikki häviää jonnekin, etkä saa niitä enää kiinni. Harmitus on suunnaton, tekisi oikeasti mieli heittää joku kallisarvoinen esine päin seiniä. Hyppiä tasajalkaa ja repiä viimeisetkin perskarvansa irti. Ja yksitellen. Mutta silloin on parasta ottaa hetki ja huokaista syvään ja yrittää käyttää sitä kypsää, iän tuomaa viisautta rauhoituakseen. Ja hyljätä hetkeksi myös tämä arvon rakkine.

Oukei, möksällä ollaan ja täällä ei voi olla vihainen. Rakas Maccini on saanut anteeksi ja ollaan taas ihan hyvää pataa. Sauna tuhnuttaa lämmintä rakkauttaan ja olo on sellainen kuin kesä jättäisi jäähyväisiään. Tämä on mielestäni vuoden parasta aikaa. Mökkiin piti laittaa lämmitykset päälle, oli sen verran vilakkaa. Ukkorähjä istahti just tohon viereen ja sanoi: " On täällä aika viileetä." Eikä näin  sanoessaan tarkoittanut meidän suhdettamme vaan vallitsevaa ilmastoa. Taidan hakea ylleni paksun, cashmiria olevan villapalttooni. Tämä viileys on parasta. Ihminenkin on jotenkin raikas. Uimavedet ovat kirpakoita, ja siitä kaikki nallejääkarhuset tykkää.

Ukkorähjä ja pikku koira pelaavat diskouboolia. Sitä on hauska katsoa. Juppe pomppii niin intona, on mielestään maailman paras futaaja. Ja onkin. Huikea ykköshyökkääjä. Sorgen, taidan mennä välillä saunaan ja jatkan kohta. Illallinenkin pitää laittaa nousuun. On siis toimittava. Palataan siis hetkisen kuluttua. Adios Amigos!

Kuuluuko, täällä Lähdejärvi. Paikalla ollaan taas. Elämiselle välttämättömät rutiinit on suoritettu ja mulla alkaa ihan omaAIKA! Tässähän mie nökötän, terdellä. Ukkorähjä nököttää töllön vaikutuspiirissä. Ilta antaa jo tummana, mutta elävä valo antaa tunnelmaa. Sauna on tehnyt tehtävänsä, siellä saa kaikki jäkitykset auki. Se on sitä saunajoogaa, olen ihan koukussa siihen. Vähä jo väsyttää, mutta en malta vielä mennä maate. Taistelen vastaan, on niin tunnelmallinen ilta. Se valtakunnan testosartisti, Lauri joku viljanen, laulaa petetystä rakkaudesta murtehella. Siivet viistävät maata ja kova on uho. Ei sovi mun pirtaan, mie kuuntelen mieluummin sellaisia slovareita, jotka tihkuu siirappii ja rakkautta.

Ukkorähjällä oli niin kova autokuume, että meillä on TAAS uusi auto. Edellinen kerkes olla peräti puoli vuotta. Hirvee on tuokin piru, kun se ottaa ihmisestä vallan. Huomasin jo viikolla, kun hän alkaa silmät kiiluen ja naama punaisena kertoa tästä uudesta tulokkaasta. Enhän mie voi siinä vaiheessa muuta kuin kannustaa ja ihailla uuden auton ominaisuuksia. Joku Seat turbodiisel neliveto hirvee kingy fack fack ihanuus. En mie tajuu. Kai se on sama hurmos, mitä Martta näkee kohdatessaan Luiskin Vittunin ja Cuccin uusimmat käsveskamallistot. Kai. Niin no joo, kyl kai se Martta joo tykkää kun on turbot alla.  Ei ihan millä tahansa tartte... Mutta se on se ihmisen intohimo ja onnellisuus! Jos se tulee siitä, että saa uuden kulkuvälineen, niin mikä jottei. Olkoon mikä tahansa, kunhan on häpi. Täyttäkäämme tahtomme, olkaamme haluillemme armolliset.

Kyllä mun nyt täytyy sulkeutua. Niin ihanaa, kun tämä yötön yö olisikin, niin valvominen valitettavasti kostautuu huomenna. Ei sellaista jaksa. Raatio soittaa Hurriganesin I will stay. Hyi, kun Martta oli nuori tuolloin.  Tulee mieleen hienoja ja huonoja muistoja. Mutta niistä enemmän sit joku toinen kerta. Nyt ei jaksa, nyt on niin ihanoo.... Sänkyyy, mis oot, ota mut!!!! Mie oon valmis. Aim redii!!