30.8.2012

Asiaa ammatillisesti

Tänään päivä alkaa fysikaalisella. Pihallehan siitä menee kuin lumiukko, mutta oli pakkorako sijoittaa se aikaisiin aamuihin. Muulloin ei ole aikaa. Tätä jatkuu kaksi kertaa viikossa, ties kuinka kauan. Siitä ikävää, että viime kerrat toi niskapaska on ottanut itteensä käsittelystä. Vaikka kuinka varovasti edetään, niin silti. Ehkä se kääntyy vielä voitoksi...

Vihdoinkin Martta pääsee myös horoloogille. On jo korkea aika. Tukkapää kaipaa päivitystä. Suutarin lapsella ei oo kenkiä ja silleen... Tänään on myös se päivä, kun päästään mökille mukautumaan. Eli ihan parasta siis tiedossa. Pitäskö tehdä kualluatikkoo ( kaalilaatikko) viikonloppuna? Joo, se on namu. Ja puolukkahilloo.

Kaisa ja puoli valtakuntaa on hauska ohjelma. Eikö ohjelma ole silloin hauska, jos sinua naurattaa? En ymmärrä, miks pääosissa esiintyviä parjataan. Teuvo on hassu hömeltäjä, joka tekee hyvää sisustusjälkeä. Mitähän koulutusta hänellä on takana? Ja Kaisa on suora, napakka naisihminen. Tämä  ei ole minulta mitään pois. Onko näin, että suomalainen kateus pistää ihmisiä niin vihaksi, eikä tämmöistä reipasta yrittämistä katsota hyvällä. Mä tuota tiiä. Martta tykkää.

Sattuneista syistä on itsekin joutunut miettimään työtä, sen tekemistä, jaksamista ja kykenemistä. Eikö työn pitäisi olla se mikä saa sinut liekkeihin ja tunnet jopa intohimoa? Vai onko se vain keino ansaita pöytään leipä ja sen päälle metukkaa. Pysähdyin asiaa oikein miettimään. Lähdetään intohimoista. Martan himot ovat ruuanlaittaminen ( on kokkikoulutusta,) valokuvaus ( muutama kurssi,) kirjoittaminen  (luovan kirjoittamisenkurssi,) ja nyt viimeisenä tämä sisustus tahi stailaus. Siitä puuttuu opinahjoa. Mutta kuinka voisin yhdistää nämä kaikki himotukseni ja tehdä siitä menestykkäästi itselle uuden ammatin? Hei, jos jollakin on joku fiksu ehdotus, niin kaikki tarjoukset huomioidaan. Antaa tulla vaan... Pitäiskö perustaa ravintola, jossa saat samalla passikuvan ja uuden tukan. Mukaan asiakkaalle kirjoitan tankarunon ja sisustussuunnittelen seksykkään makuhuoneen? MitäHäh?

On pakko heittää tää ruho vielä piikkimatolle. Jos hetken voisi siinä torkahtaa. Toi piikkimatto on kyllä oiva keksintö. Ihan parasta sitten polkupyörän ja hehkulampun. Ooko nää koskaan kokeillu? Se ihan oikeesti relaa ihmistä ja auttaa kuulkaa uinahtaa. Tämmöiselle aamuunihärölle se on Jumalan lahja taivaista. Piikittämisiin!

4 kommenttia:

  1. Morjensta Martta!
    Olen lukenut sun blogia kesästä asti ja huomaan päivittäin aukaisevani sen, jotta voin lukea mitä sä olet taas touhunnut. Joskus nauran niin, että vesi roiskuu silmistä.

    Sun ei vielä kannata masentua tosta fysikaalisesta hoidosta, joskus vaiva alussa äityy huonompaan suuntaan, mutta sitten alkaa uusi elämä. Olen kokenut sen. En niskan kanssa, mutta mm. olkapäiden, jalan jne.

    Mulle tuli sun intohimoista mieleen, että tee kuule Suomen mahtavin keittokirja kuvineen ja teksteineen. Itse teet ruuat ja kuvaat ne. Sähän voisit himaan laittaa sellaisen vaihtuvan ruokapöytänurkkauksen. Siis nurkka, jonka sisustat ja katat aina uusin tavaroin. Kampetta varmaan sais tuttavilta lisää lainaksi ja niitillä aina irtotapetit uusiksi :DD Kirjan nimi vois olla Martan Mössöt tai jotain :D

    Olikin niin hyvä idis, että taidan tehdä sen itse. No ei vaiteskaan, en tykkää laittaa ruokaa enkä muutakaan, ei pelkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyväinen Mara!

      Kiitos kun luet. Iloa ei ole koskaan elämässä liikaa.

      En minä vielä heitä kirvestä kaivoon. Joo, hiukka välillä masentaa, mutta kyllä täältä vielä noustaan ;)

      Mulle on tota keittokirjaa ehdotettu aikaisemminkin. Tekisin sen ehdottomasti, jos mulla olisi aikaa ja rahkeita. Eli se siis tarkoittaisi taas sitä, että olisi joku tuki (talousturva joo) ja voisin ajallisesti tehdä juuri sitä, mitä intohimoitsen. Ideasi on tosi hyvä, joku sen vielä täältä nappaa tai siis, eihän se sit olisi Martan Mössöt ;) Vai mitä?

      Poista
  2. Piikkimatto on paras! Hankin sellaisen vasta piikkimaattobuumin hieman laannuttua. Mutta oiva keksintö, rentouttaa kyllä. Uskallanko paljastaa, että olen käynyt vuosi sitten kampaajalla. Hyi! Hiusto on ihan karsea, tarttis tehdä jotain. :F

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämä ilman piikkejä on jäykkää ;)

      Luonnollisuus on valttia, mihin kampaajia tarvitaan? Hyi sua!

      Poista