Siunattu olkoon tahtosi

Nyt tietysti kuuluisi valittaa sitä, kun sataa koko ajan ja ilmat on ihan hanurista. No joo, täällä tuli vetää kuin aisaa lähes vuorokauden ja kaikki on litsläts märkää. En mie tiiä, en tykkää niistä hirveistä helteistä, joten en valita tätä. Juuri nyt alkava päivä näyttää oikein kivalle. Ei sada, mut ei oo kuuma. Kehua retostelen vielä sellaista luonnon ihmettä, että meillä ei ole huoran perkeleitä! Jokunen yksittäinen inisijä silloin tällöin, mutta aivan rauhas saa istua ulkosalla. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin nyt niitä on normi enemmän kaikkialla. Martta on saanut rauhan. Olen siunattu.

Kyllä se paistaa. Jossakin.

Saavuttiin näille lakeuksille Su iipee ja ystävät olivatkin täällä jo valmiina. Kemusethan siitä syntyi ja olikin veri nais matkan jälkeen hiukka hapotella ja höpötellä. Sehän tässä lomassa on niin mukavaa, että voi laittaa juhlat pystyyn silloin kun sille tuntuu. Ei tartte miettiä velvollisuuksia. Olisiko elämä yhtä juhlaa, jos ei olisi tuota ansiosidonnaista velvollisuutta? Juu ei, jos ei ole arkea, niin ei ole juhlaa. Martan yksikertainen elämisen ohje. Olen siunattu tässäkin.

Sateinen päivä oli omiaan shoppailuretkelle Lohjan isolle kirkolle. Illat alkavat sulokkaasti hämärtymään ja tulevia juhlia silmällä pitäen oli suoritettava valaisevia hankintoja. Kynttilää ja lyhtyä aina tarvitaan ja löysinkin muutamia mukavia. Tänään on operaatio Elämä valoksi ja terassit täytynee viritellä juhla kuntoon. Illan hämyssä on sit kiva tuikata elävät tulet nautittavaksi. Tää alkaa olla parasta aikaa. Illat on lämmin, mut hämy. Onpi niin kuin tunnelmaa. Uusia viinilasejakin oli ostettava. Jostakin kumman syystä ne eivät kestä Martan kovakouraista hellyyttä tiskatessa. Rikkipoikkisärki niitä menee tusinan verran aina kesässään. Mutta jokainen mökkiemäntä tietää, että tiskatessa kumisilla hanskoilla, ote on liukas ja hups, taas meni yksi lasi manalan maille. Kuplilla ei ole osuutta asiaan. Toistan, kuplilla ei ole osuutta asiaan. Vain minä ja Fairy, tiedämme sen.

Kesän ensimmäiset kanttarellokset on poimittu, valmistettu ja nautittu. Aah, se on aina pienen orgasmilaation paikka, kun kantsupastan vetää nassuun. Herra mun varjele, kun sieni on hyvä ape. Käyskentelin ihan tossa takametsikössä ja sielläpä niitä jo punkee. Tänään teen täsmäiskun varsinaisille apajille, eiköhän sieltä tule roimasti saalista. Samaisella reissulla löysin metsämansikoita, niitä oli ihan hillittömästi. Syötiin jälkkäriksi marjaisaa herkkua. On se metsä ihmeellinen. Sieltä noin vaan superfuudia pöytään Martta kantaa. Olenko siunattu tässäkin. Olen.

Ola laa!

SuBer!

Nyt kun näin valitan tätä elämän kurjuutta, niin tästä on hyvä jatkaa. Toi niskapaskajäkitys ei ole  vieläkään jättänyt rauhaan. Olin toivonut, että loma tekee tehtävänsä ja roppa relaa. Paskan marjaset, aamut ollaan kankeena kuin nuoren pojan... sanonko mikä. Enihau, otan järeemmät aseet käyttöön ja varasin ajan paikalliselle kirotuspraktikolle. Hää on kuulemma lajissaan kuulu, ihan piäkaupunigista asti käy särkevät hakemassa helpotusta. Joku Lönnberg tahi jotain. Sain ajan keskiviikko aamulle ja odotan valaistumista. Jos toi ei auta, sit on mentävä tietäjälle. Tää ei normaalii.

Olen syvästi järkyttynyt parisuhteemme toimivuudesta. Tälle lomalle ei ole siunautunut vielä yhtäkään Tapan ton tollon hetkellä millä hyvänsä kohtausta. Alkaako Martta vihdoin ja viimein hyväksyä toisen vajavaisuuden vai tarkoittaako tuo peräti sitä, että ymmärtää itseänsä? Minussahan ei tietysti ole mitään vikaa, vain muutamia mitättömiä puutteita ja kieroutumia. Ja nekin ovat niin onnettomia, että kehtaisiko edes mainita. Ei nuolasta ennen kuin kuolastaan. Kesää on vielä jäljellä, kyllähän tässä yksi helvetinmoinen perheriita täytyy aikaiseksi saada. Eihän se ole loma eikä mikään, jos ei kirveen kanssa heiluta.

Kauheen energinen olo. Lähtiskö sieneen vai lenkille. Alkaisko siivoo vai kyntäiskö pellot. Vai mäniskö makkoomaan. Laittais niin kuin energioo pankkiin. Meniskö se näin? Silloin kun sitä on, panee sen talteen. Ja sit kun ei oo, niin olisi mistä ottaisi. Tuotapa tässä aamun pähkäilen. Istun ja möllötän järvelle, ryystän moccoo ja nautiskelen. Niinpä juuri, juuri niin. Olkoon päiväsi siunattu! Hallelujaa!