Mäntyharju Rules

Vaivaako hienoinen matkakuume, heräsin poikkeuksellisesti tapani mukaan ennen kukkoa. Eilen vetelin Mäntyharjulla unta kalloon kymppiin asti! Se oli jo lomasaavutus. Ihana harvinaisuus. Kotona ollaan siis kääntymässä. Tänään matka jatkuu sinne Norweihin. Kiva. Tää tuntuu lomalle. Eka viikko takana ja viime perjantaina tuntui sille, että tää on mennyt liian nopeesti. Maiseman vaihto teki sen, että lasi täyttyi toisin päin, vielä kolme viikkoa jäljellä. Lomalla kannattaa vaihtaa maisemaa.

Viikonloppu oli varsin mukava. Villa Pojat Mäntyharjun maisemissa antoi parastaan. Kelit suosiolliset ja seura mitä mainioin. Juhlittiin sopivasti, syötiin hyvin, saunottiin ja harrastettiin kylthyyriäkin. Martta rajoitti riemuaan, eikä tarvinnut krapuloida. Perjantai-iltana syötiin vasta puolilta öin ( kuuluu kesään) ja valvottiinkin aina kahden jälkeen. Mut lauantaina herättiin virkeänä uuteen päivään ja leikittiin turistia. Käytiin Taidekeskus Salmelassa ja pyörittiin kirkolla. Martta kävi kirpparilla ja teki löytöjä. Oli niin ihanaa!

Kivestä nousee rinne

Terdee

Maisemaa

Lauantaina laitettiin pystyyn burgeribaari ja chillattiin muuten vain. On sanomattakin selvää, että saunottiin ja uitiin joka välissä. Ja vähä otettiin. Ja sit taas saunottiin. Ja otettiin. Erityisen antoisaa on, kun on juttuseuraa. Martan ja Ukkorähjän suhde on sellaista sanomatonta rakkautta. Kyllähän siinä savolaiselle höpöttäjälle tulee patoutumia ja niitä onkin sit seurassa purettava. En sit tiedä, voisko isäntäväki olla sitä mieltä, että pitäisi jo turpansa kiinni. Sunnuntaina oltiin niin reippaita, että maalata huitaisimme yhden varastorakennuksen. Villa Pojat on kolme kesää iäkäs paratiisi. Ystävät ottivat ja rakensivat itse. Mökki-immeisiä kun ovat. On hauska ollut seurata kehitystä. Mökki ei ole enää mökki, huvilaksi muuttunut vallan. Hieno on. Kovasti kyselin kaikesta, ei sitä koskaan tiedä, josko sitä itse moiseen ryhtyisi. Vai kestäiskö hermot?

Eikä mitään turhia rättejä. Armaaaaani.

Dolceee. Ai mökillä vai?

Todistetusti taidetta

Oliks tää grilli vai mikä?

Vesille Turosen mieli...

Pure burger

Käytiin eilen Ukkorähjän kans syömässä Herttonimen kartanolla. Myllyn tupa ravinteli on kivasti puutarhan kätköissä ja ruoka on hyvää. Sellaista retro henkistä ja vetäsinkin piffin lankulta. Sen jälkeen käytiin käyskentelmässä kartanon gardenissa ja meno oli vähintäänkin romantico. Paikkahan on aika upea keidas keskellä härdellin. Tunnelma tuulahdus menneiltä ajoilta. Olimma turistina. Suosittelen. Kyökki auki aina puoli kymmeneen ja viikonloppuna tunti lisää. Rauhaisa pleissi.

Vieläkään meillä ei ole reittisuunnitelmaa. Outo tunne, kumma juttu. Yleensä Martta ei lähde mihinkään haahuilee, vaan kaikki on tarkkaan ennalta määritelty. Tänään on tarkoituksissa hoitaa leiriytymisen kannalta välttämättömiä hankintoja, ostetaan makupussia ja retkivaloa. Tuumasin eilen, että oikeastaan voisi olla aika kiva yöpyäkin teltassa. Lähdetään oikeasti retkuilee! Tietotekniikka lähtee messiin, saa nähdä pelittääkö koneksuunit. Postauksia tulee siis miten tulee. Tien päällä ollaan ainakin viikko, sit on jo kiire omalle mökille.