Lahoavaa järkeä

Miks mun muisti lahoo? Hitto, nykyään täytyy olla hurjan tarkkana, että muistaa kuka on ja mistä on? En yhtään ihmettelisi, jos minut joku päivä löydettäisiin harhailemassa alushameessa pohjoisrannasta, matkalla ei mihinkään, ei kukaan ihmisenä. Niin pätkii pahasti. Käytiin eilen Ikeassa ostaa valoverho ja tapani mukaan olin selvinnyt pihalle puoli tuntia ennen Ukkorähjää. Siinä odotellessani Martalle tuli vilu ja villapaidan päälleni kietaisin. Sillä seurauksella, että unohdin rillit asemiin ja tajusin vasta autossa matkalla himaan, että PERKELE! ne mun rillit jäi sinne. Ei ku taks ja onneksi siellä nököttivät orpona odottaen omistajaansa. Tästä taas täytyy kiittää huonoa näköä, ihmettelin hetken, kun en näe mitään, Sitä miettiessä tajusin, että mullahan ei oo rillejä. Missä helvetissä ne on? Ymmärsin unohtaneeni. Tää  tämmöinen sekoilu on mulle jokapäiväistä kauraa. Rapistuuko Martan aivorunko? Välillä ihan pelottaa...

Ovat tehneet ihmisen elämästä hankalaa. Joukkoliikenne on siirtynyt kesäaikatauluihin ja metro perkele ei mene enää suoraan ytimeen. Pitää vaihtaa Itäisessä keskuksessa. Sujuva liikennöinti on tuhottu pidennetyillä aikaväleillä ja metrot, bussit on tumpattu täyteen ihmismassaa. Väsynyt työnorja ei välttämättä pääse istumaan. Murinaa, syvältä kumpuavaa murinaa.... Mihin katosivat Metrolehdet, nuo matkani poliittisesti sitoutumattomat viihdykkeet? Kyl nyt on hankalaa. Onneksi tätä kestää vain tämän parisen viikkoa ja poistun kuukaudeksi takavasemmalle. Sinne niin, missä julkista ei tarvita ja elo muutoinkin on auvoista. Lomaksi sitä myös kutsuttakoon. Hallelujaa!

Oma mökki notkahti eilen piirun verran lähemmäksi todellisuutta. Rahanjakelulaitoksesta tuli vihreää valoa. Ukkorähjällä on rajaton luotto ( näköjään ) ja mie piiperrän perässä. Kai se mökkilaina onnistuisi. Nyt maltti on valttia, eihän meillä ole mikään kiirus. Tämän kesän vuokrat on maksettu, kahellaan rauhas, se oman paikan onni löytää meidät vielä. Ukkorähjä oli eilen soittanut siitä vastarannan paikasta. Selvisi hinnan halpuuskin. Paikassa ei ole sähköjä ( tolppa vieressä,) eikä kaivoa  (paikka katsottuna.) Kuvissa näyttää sille ( myös paikan päällä katsottuna,) että sisällä on kattovalot ja pihassa kaivo. Huijausta, sanon minä. Karjaalla olisi yksi tutustumisen arvoinen mesta, Nummi-Pusulassa löytyy myös. Täähän on just tätä, mielenkiintoista. Ei väkisin, se paikka löytää vielä meidät. Ajatuksena tämä on erityisen kiihottava. Etsitään ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettua kakkoskotia. Tuleeko unelmasta totta. Ouh!

Sataa. Ulkona sataa. Sisällä ei. Lähdenkö uimaan kastumaan? Mieleni halajaa. Ei Martta ole sikurista, lähdenpä loiskahuttaa. Tänään pitkä päivä duunis, aamu-uinnilla jaksaa paremmin.