Valaise lyhtyni oih!

On sanomattakin selvää, että täällä on yksi pikku poika Jouluaattona. Niin on taas kaikkee, että ei malta nukkua. Sain eilen kyökin seinän ja katon siihen kondikseen, että nyt pääsen maalaamaan sitä keltaista. Sekös on vasta jännää! Pikku pähkäilyä aiheuttaa uuden keittiön asettuminen. Kuinka saan keltaisen sattumaan niin, että kalusteet ja maalipinta kohtaavat? Keittiössäni ei ole ihan se normi asettelu, yläkaapit ja alakaapit ja väliin jää tyhjä tila. Ei, ei se niin helpolla mene. Osassa keittiötä on avohyllyä ja vapaatakin seinäpintaa jää. Tartun hommaan pelottomasti, suoritan muutaman mittauksen piirustusten perusteella ja luotan, että homma toimii. En voi muuta. Jos odotan, että kaapit ym. on asennettu, sitten se on hankala maalata. Roheesti vain, kohti keltaista pintaa! Täytynee vielä hetki odottaa, naapurit nukkuu, enkä  halua olla häiriöksi.

Remppareiskani oli hienosti tasoittanut keittiön seinän. Ei uskoisi, että se oli niinkin roheella pinnalla vielä hetki sitten. Mun tehtäväksi jäi kevyt pintahionta ja seinän maalaus. Ihastuksesta pikku kiljahtelin, niin oli sileä ja kaunis pinta. Lattialaatat hän tulee laittamaan tänään, ei ole ihan varma, saadaanko ne kaikki valmiiksi, mutta uusi keittö voi mun puolesta tulla.

Asettelin eilen partsille uudet lyhtyni. Näen ne tästä työhuoneen ikkunasta. Somat ovat. Aika kiva toikin, pimeinä talvi-iltoina loistavat valoa tänne, missä vietän eniten aikaani eli tässä koneella. Ostin punaiset kynttilät, totta kai, sävy sävyyn, juu nou? Maalaamisesta innostuneena, otin ja huitaisin pintakäsitellä ne isot parvekelaatikot. Mua on häirinnyt eri sävymaailmat lattialaatan ja laatikoiden välillä. Maalasin ne harmaiksi ja pinnasta tuli silleen kivasti kuultava, hiukka ajanpatinoima.  Nyt Martan esteettinen silmä lepää, ja kokonaisuus on rauhallisempi. Pieni juttu, mut iso vaikutus.

Hyi, kun likaset lasit

Harmaasti varma

Tää tulee pöydän yläpuolelle

Tälle päivälle on kaikenmoista pikku puuhastelua. Mua niin himottuttaisi maalata se kylppärin lattia. Yksin en saa pyykkikonetta siirrettyä ( hankala paikka) ja näin ollen lattia sen alta jäisi maalaamatta. Ukkorähjä ärähti, että mitään kulissimaalauksia ei tehdä. Helvetti, kun sen pitää just nyt olla duunimatkoilla. Toisaalta, Martan elämä on yhtä kulissia, niin miksi en voisi näinkin tehdä? Eihän sitä kukaan huomaa. Vai pitääkö mun nyt odottaa? Tylsää. Mähän voin maalata muutoin ja kun Ukkorähjä on paikalla, maalataan loput. Oliks vähä hyvä idea?

Olen aikaisemminkin jo valittanut, että koti on täynnä hiontapölyä. Keittön seinän tasoituksesta sitä on tullut semisti lisää. Oleskeltua himassa jonkun aikaa, meni nenukka ihan tukkoon ja joka paikkaa kutituttaa. Pöly on laskeutunut ja kaikki tasot ovat harmaan hötön peitossa. Olenko tyhmä, mutta ajattelin siivota sen pois. Tiedän, että sitä tulee lisää, mutta onpahan sit vähemmän pestävänä. Eli kaikki tekstiilit on pieksettävä ja kosteaa rättiä heilutettava. Noi parvekelasitkin olisi pestävä, mut kannattaako sekään, kun tota siittiöpölyä tulee ihan hillittömästi. Tänään taitaa tulla pesupäivä. Hei, aurinko nousee vasten parvekelasejani ja nyt näen miten paskaset ne onkaan. Eli ei tartte arpoo, ne on pestävä!